Jimmy Reed

Mathis James "Jimmy" Reed (6. syyskuuta 1925 – 29. elokuuta 1976) oli yhdysvaltalainen blues-laulaja.

Reed syntyi Mississippissä, ja hänelle opetti huuliharpun- ja kitaransoittoa Eddie Taylor. Hän siirtyi vuonna 1943 Chicagoon ja palveli toisen maailmansodan aikana Yhdysvaltain laivastossa. Hän palasi tilapäisesti Mississippiin, meni naimisiin Mary "Mama" Reedin kanssa ja muutti sitten Garyyn Indianaan.

Reedistä tuli menestyksekäs artisti. Hän kuitenkin kärsi alkoholismista ja sai myös epileptisiä kohtauksia, joita lääkärit aluksi epäilivät delirium tremensiksi. Reed oli niin huonossa kunnossa 1950-luvun lopulla, että studiossa häntä neuvottiin levytyksen aikana milloin aloittaa laulaminen, missä kohtaa kappaletta soittaa huuliharppua ja missä kohtaa kitaraa. Reed ei myöskään muistanut edes itse kirjoittamiensa kappaleiden sanoja, vaan hänen vaimonsa istui joskus levytyksissä kuiskaamassa sanat Reedille. Vaimon äänen voi kuulla taustalta kappaleissa "Big Boss Man" ja "Bright Lights, Big City", joissa hän laulaa mukana pitääkseen Jimmyn tahdissa. Terveysongelmat eivät kuitenkaan estäneet hittien tekoa, vaan edellä mainittujen lisäksi Reedin kuuluisia, R&B listan kärkipäähän nousseita kappaleita ovat "Baby, What You Want Me to Do", "Honest I Do", "You Don't Have to Go", "Going to New York" ja "Ain't That Lovin' You Baby". Kustakin on hyvin monenlaiset esittäjät tehneet cover-versioita.[1]

Reed menehtyi vuonna 1976 50-vuotiaana Oaklandissa, Kaliforniassa. Reed pääsi Rock and Roll Hall of Fameen vuonna 1991. Jimmy Reed oli Rolling Stonesin huomattava musiikillinen vaikuttaja, ja yhtye levytti coverin Reedin kappaleesta "Honest I Do".