Jim Martin

Martin liittyi Faith No Moreen pari vuotta sen perustamisen jälkeen vuonna 1983 ja oli mukana muun muassa läpimurtoalbumilla The Real Thing. Vuoden 1993 Angel Dust -albumin jälkeen Martinin ja muiden jäsenten, etenkin laulaja Mike Pattonin välit alkoivat kiristyä musiikillisten erimielisyyksien vuoksi. Tämä oli ironista, sillä juuri Martin oli löytänyt Pattonin yhtyeeseen. Metallikitaristina Martin ei ollut tyytyväinen albumin enemmän lauluun ja kosketinsoittimiin keskittyvästä tuotannosta ja koki kitaroiden ja myös oman panoksensa jäävän taka-alalle. Martin erotettiin lopulta marraskuussa 1993. Yhtyeen tuottaja Mark Wallace on myöhemmin maininnut, että Martinin isän kuolema vaikutti myös hänen lähtöönsä yhtyeestä[1] Yhtye jatkoi vuoteen 1998 asti ja Martinin tilalla nähtiin kitaristit Trey Spruance (1993–1994), Dean Menta (1994–1996) ja Jon Hudson (1996–1998).

Kun yhtye kasattiin uudelleen vuonna 2009, ilmoitettiin että huhuista huolimatta Martin ei ole mukana[2] ja kokoonpanona on yhtyeen edellinen kokoonpano (kitaristina Hudson). Tosin Sirius XM -radion DJ:n mukaan Patton on kertonut, että Martinia pyydettiin mukaan yhtyeen San Franciscon keikoille, mistä hän kieltäytyi.

1980-luvun alussa Martin oli mukana Vicious Hatred -nimisessä thrash metal -yhtyeessä. Hänellä ja Metallican basistilla Cliff Burtonilla oli myös Spastik Children -niminen jami-yhtye. Burton oli Martinin lapsuudenaikainen ystävä. Burton, Martin ja Faith No Moren tuleva rumpali Mike Bordin olivat myös jäseninä EZ-Street-yhtyeessä vuosina 1979–1982.

Martinin Faith No Moren jälkeisiä yhtyeitä ovat olleet muun muassa Voodoocult, The Behemoth ja Fang. Hän on julkaissut yhden sooloalbumin, Milk and Blood vuonna 1996. Hän on myös vieraillut muun muassa Metallican, Primuksen ja Echobrainin albumeilla. Martinilla oli myös pieni rooli elokuvassa Billin ja Tedin maailma vuonna 1991.

Nykyään Martin asuu Castro Valleyssa Kaliforniassa vaimon ja kahden lapsen kanssa ja hän on keskittynyt maanviljelyyn[3].