Jim Leavins

Leavins aloitti WHL-joukkue Regina Patsissa kaudella 1978–1979, mutta hän jätti CHL:n päästäkseen pelaamaan Yhdysvaltain yliopistosarjoihin ja Leavins pelasi junioriuransa näin ollen loppuun SJHL-joukkue Swift Current Broncosissa. Vuodet 1980–1984 hän kävi Denverin yliopistoa. Leavins oli jokaisella yliopistokaudellaan joukkueensa tehokkain puolustaja.[1] Viimeisen yliopistokautensa 1983–1984 päätteeksi hänet valittiin WCHA:n ensimmäiseen tähdistökentälliseen.[2]

Leavinsia ei koskaan varattu NHL:ään. Hän aloitti ammattilaisuransa kaudella 1984–1985 IHL-joukkue Fort Wayne Kometsissa, jossa tulokaskausi toi 76 runkosarjaottelussa tehot 5+50=55, joilla Leavins sijoittui IHL:n puolustajien pistepörssissä yhdeksänneksi.[3] Kauden 1985–1986 hän aloitti AHL-joukkue Adirondack Red Wingsissa. Marraskuussa 1985 Leavins teki NHL-sopimuksen Detroit Red Wingsin kanssa.[2] Hän pelasi kauden aikana kaikkiaan 37 NHL-ottelua tehopistein 2+11=13.

Heinäkuussa 1986 Red Wings kauppasi Leavinsin, Kelly Kision, Lane Lambertin ja vuoden 1988 viidennen kierroksen varausvuoron New York Rangersiin vaihdossa Glen Hanloniin sekä vuosien 1987 ja 1988 kolmannen kierroksen varausvuoroihin. Kauden 1986–1987 hän pelasi suurimmaksi osaksi AHL-joukkue New Haven Nighthawksissa ja sai kauden aikana tililleen neljä NHL-ottelua Rangersissa. Kauden 1987–1988 Leavins pelasi kokonaan farmisarjoissa, suurimmaksi osaksi IHL-liigan Salt Lake Golden Eaglesissa, jonka tehokkain puolustaja hän oli tehoilla 12+45=57. Leavins sijoittui IHL:n puolustajien pistepörssissä viidenneksi. Hän voitti kauden päätteeksi Turner Cupin[3] ja valittiin liigan toiseen tähdistökentälliseen.[2]

Kaudeksi 1988–1989 Leavins siirtyi Eurooppaan ja SM-liigajoukkue KooKoon riveihin. Hän oli joukkueen tehokkain puolustaja tehoilla 12+11=23, kuten myös kaudella 1989–1990 tehoilla 7+24=31, joilla Leavins sijoittui SM-liigan puolustajien pistepörssissä neljänneksi. Hän voitti myös KooKoon sisäisen tehotilaston lukemalla +6, joka oli myös joukkueen vakiokokoonpanon ainoa plussalla. Leavins voitti kevään 1990 liigakarsintojen syöttöpörssin ja oli pistepörssin toinen Jokereiden Teemu Selänteen jälkeen tehoilla 2+5=7.[3] Hänen tehokkuudestaan huolimatta KooKoo putosi kauden päätteeksi I-divisioonaan. Hän vahvisti molempien KooKoo-kausiensa päätteeksi myös IHL:n Salt Lake Golden Eaglesia. Keväällä 1990 Leavins edusti vielä Kanadaa Izvestija Cupissa.[4]

Kauden 1990–1991 Leavins vietti Ruotsissa Elitserien-joukkue Färjestads BK:n joukkueessa. Hän oli joukkueen tehokkain puolustaja tehoilla 9+8=17 ja voitti kauden päätteeksi Elitserien-hopeaa.[3] Kauden 1992–1993 Leavins vietti italialaisseura HC Varesessa pelaten Italian pääsarja Serie A:ta sekä kansainvälistä Alpenligaa. Kaudella 1994–1995 hän esiintyi vielä Pohjois-Amerikassa PSHL-joukkue Los Angeles Banditsin paidassa.

• Jim Leavins The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
• Jim Leavins Eurohockey-sivustolla (englanniksi)
• Jim Leavins Legends of Hockey -sivustolla (englanniksi)
• Jim Leavins Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)