Jevgeni Lebedev

Jevgeni Aleksandrovitš Lebedev (ven. Евгений Александрович Лебедев, engl. Evgeny Alexandrovich Lebedev; s. 8. toukokuuta 1980) on venäläis-brittiläinen liikemies ja Yhdistyneen kuningaskunnan ylähuoneen jäsen.

Jevgeni Lebedev vuonna 2010.

Lebedev syntyi Moskovassa. Hänen isänsä on Aleksandr Lebedev. Hän muutti Lontooseen kahdeksanvuotiaana hänen isänsä aloitettua KGB:n vakoojana Neuvostoliiton Lontoon-suurlähetystössä. Hän kävi paikallisia kouluja ja opiskeli London School of Economicsissa. Hän sai Britannian kansalaisuuden vuonna 2010.[1][2]

Vuonna 2009 Lebedev osti isänsä kanssa 65 prosentin osuuden Evening Standard -sanomalehdestä.[3] Lebedevien omistuksessa lehti muutettiin ilmaisjakelulehdeksi, minkä myötä sen levikki kasvoi yli 600 000:een.[4] Vuonna 2010 Lebedevit ostivat The Independent -sanomalehden,[5] jonka sisarlehdeksi he perustivat samana vuonna i-sanomalehden.[6] Vuonna 2016 i myytiin Johnston Press -mediayritykselle, ja The Independentin paperiversio lakkautettiin.[7]

Vuonna 2017 Lebedev myi 30 prosenttia Independent Digital News and Media -yhtiöstä, joka omistaa The Independentin, Scalable Inc -yhtiölle, ja joulukuussa 2018 hän myi samansuuruisen osuuden Lebedev Holdings -holdingyhtiöstään, joka omistaa Evening Standardin, International Media Companylle. Molemmat ostajayritykset ovat Caymansaarille rekisteröityjä, saudiarabialaisen Sultan Abduljadayelin puoliksi omistamia. Yhdistyneen kuningaskunnan media-alan sääntelyviranomainen Ofcom käynnisti kaupoista tutkinnan, jonka johtopäätös oli, ettei kaupoilla ollut vaikutusta julkaisujen sisältöön.[8][9]

Lebedev omistaa Ian McKellenin ja Sean Mathiasin kanssa The Grapes -pubin itä-Lontoon Limehousessa.[10] Vuonna 2012 hän osti Château Gütsch -linnan Sveitsin Luzernissa ja remontoi sen luksushotelliksi.[11]

Lebedev on ollut Boris Johnsonin ystävä vuodesta 2009 lähtien,[12] ja Evening Standard tuki Johnsonia tämän toimiessa Lontoon pormestarina. Johnsonin toimiessa ulkoministerinä MI6 piti häntä turvallisuusriskinä johtuen hänen ystävyydestään Lebedevin kanssa.[13]

Heinäkuussa 2020 Lebedeville myönnettiin paronin aatelisarvo ja sitä myöten paikka Yhdistyneen kuningaskunnan ylähuoneessa.[14] Ylähuoneen nimityskomissio vastusti Lebedevin aatelointia vedoten turvallisuushuoliin.[15] Tiedustelupalvelujen väitetään lakanneen pitämästä Lebedeviä turvallisuusriskinä Johnsonin painostuksen seurauksena.[16] Maaliskuuhun 2022 mennessä Lebedev on puhunut ylähuoneessa kerran ja jättänyt kaksi kirjallista kysymystä muttei ole äänestänyt kertaakaan.[17]

Lähteet
  1. Peter Aspden: Lunch with the FT: Evgeny Lebedev Financial Times. 20. marraskuuta 2009. Arkistoitu 15. maaliskuuta 2022. Viitattu 15. maaliskuuta 2022. (englanniksi)
  2. Freddy Gray: The strange world of Evgeny Lebedev The Spectator. 26. syyskuuta 2015. Arkistoitu 15. maaliskuuta 2022. Viitattu 15. maaliskuuta 2022. (englanniksi)
  3. Andrew Cave: Evgeny Lebedev spells out his vision for the Evening Standard The Telegraph. 2. heinäkuuta 2009. Arkistoitu 15. maaliskuuta 2022. Viitattu 15. maaliskuuta 2022. (englanniksi)
  4. Stephen Brook: ABCs: Free London Evening Standard breaks through 600,000 barrier The Guardian. 15. tammikuuta 2010. Arkistoitu 15. maaliskuuta 2022. Viitattu 15. maaliskuuta 2022. (englanniksi)
  5. Lebedev family buys Independent in deal to secure paper's future Evening Standard. 25. maaliskuuta 2010. Viitattu 15. maaliskuuta 2022. (englanniksi)
  6. The Independent launches i The Independent. 19. lokakuuta 2010. Viitattu 15. maaliskuuta 2022. (englanniksi)
  7. The Independent becomes the first national newspaper to embrace a global, digital-only future The Independent. 12. helmikuuta 2016. Arkistoitu 15. maaliskuuta 2022. Viitattu 15. maaliskuuta 2022. (englanniksi)
  8. Patricia Nilsson: Government ends probe of Evening Standard stake sale Financial Times. 16. syyskuuta 2019. Arkistoitu 15. maaliskuuta 2022. Viitattu 15. maaliskuuta 2022. (englanniksi)
  9. Freddy Mayhew: Independent and Standard 'vindicated' by Ofcom report into Saudi investor deals, says owner Press Gazette. 16. syyskuuta 2019. Arkistoitu 15. maaliskuuta 2022. Viitattu 15. maaliskuuta 2022. (englanniksi)
  10. Ian McKellen: The history of The Grapes, Limehouse The Grapes. Arkistoitu 15. maaliskuuta 2022. Viitattu 15. maaliskuuta 2022. (englanniksi)
  11. Chateau Gütsch: Journey to Lucerne, the ticking heart of watchmaking City A.M.. 11. tammikuuta 2015. Arkistoitu 15. maaliskuuta 2022. Viitattu 15. maaliskuuta 2022. (englanniksi)
  12. Luke Harding, Dan Sabbagh: Boris Johnson and Evgeny Lebedev: a decade of politics, parties and peerages The Guardian. 21. lokakuuta 2020. Arkistoitu 15. maaliskuuta 2022. Viitattu 15. maaliskuuta 2022. (englanniksi)
  13. Otto English: Spooking the Spooks: Media Complicity and Security Concerns over Lebedev and Johnson Byline Times. 25. lokakuuta 2019. Arkistoitu 15. maaliskuuta 2022. Viitattu 15. maaliskuuta 2022. (englanniksi)
  14. Jim Waterson: Johnson peerage for Lebedev crowns mutually beneficial friendship The Guardian. 31. heinäkuuta 2020. Arkistoitu 15. maaliskuuta 2022. Viitattu 15. maaliskuuta 2022. (englanniksi)
  15. John Sweeney: Sweeney Investigates: What Changed To Make Evgeny Lebedev No Longer a Security Risk? Byline Times. 20. elokuuta 2020. Arkistoitu 15. maaliskuuta 2022. Viitattu 15. maaliskuuta 2022. (englanniksi)
  16. Gabriel Pogrund, Harry Yorke: Boris Johnson’s Russian crony Evgeny Lebedev got peerage after spies dropped warning The Times. 5. maaliskuuta 2022. Arkistoitu 15. maaliskuuta 2022. Viitattu 15. maaliskuuta 2022. (englanniksi)
  17. Annamari Sipilä: Boris Johnson nimitti venäläisen ystävänsä ylähuoneeseen – nyt ”Siperian lordi” syö pääministerin uskottavuutta Helsingin Sanomat. 15. maaliskuuta 2022. Arkistoitu 15. maaliskuuta 2022. Viitattu 15. maaliskuuta 2022.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.