Jesse Ylönen

Ylönen syntyi Yhdysvaltain Arizonan Scottsdalessa, kun hänen isänsä Juha pelasi NHL-joukkue Phoenix Coyotesissa. Ylösen kasvattajaseura on Espoon Palloseura, josta hän siirtyi C-juniori-ikäisenä Espoo Bluesiin. Kauden 2013–2014 Ylönen pelasi Blues Akatemian C-nuorissa. Hän oli C-nuorten SM-karsinnoissa joukkueen paras pistemies ja syöttäjä tehoilla 9+13=22. C-nuorten SM-sarjan runkosarjassa Ylönen oli Blues Akatemian paras pistemies ja maalintekijä tehoilla 15+21=36.[2] Alkukauden 2014–2015 hän pelasi pääasiassa Bluesin C-nuorissa. Ylönen oli C-nuorten SM-sarjan runkosarjassa joukkueen paras maalintekijä 22 osumallaan.[3] Hän pelasi alkukaudella myös kaksi ottelua Bluesin B-nuorissa, mutta loppukaudella Ylönen siirtyi Jokereiden B-nuoriin. Kaudella 2015–2016 hän toimi joukkueen varakapteenina.[1]

Kaudeksi 2016–2017 Ylönen palasi Bluesiin. Hän pelasi kautensa pääosin seuran A-nuorissa, joiden toiseksi paras maalintekijä Ylönen oli Tatu Kanervan jälkeen 15 osumallaan.[4] Hän vahvisti myös Bluesin B-nuoria pudotuspeleissä, joissa Ylönen oli joukkueen paras pistemies, maalintekijä ja syöttäjä tehoilla 3+4=7.[5] Hän voitti kauden päätteeksi B-nuorten Suomenmestaruuden. Tammikuussa 2017 Ylönen teki 1+1-vuotisen sopimuksen Mestis-joukkue Espoo Unitedin kanssa.[6] Vain 17-vuotias Ylönen debytoi joukkueessa jo samalla kaudella. Hän sai Mestiksessä tililleen kolme runkosarja- ja playoff-ottelua ilman tehopisteitä. Ylönen voitti kauden päätteeksi Mestis-pronssia.[1]

Muskegon Lumberjacks varasi Ylösen 207. pelaajana USHL:n varaustilaisuudessa 2017. Hän jatkoi kaudella 2017–2018 uraansa kuitenkin Espoo Unitedissa, jossa varsinainen Mestiksen tulokaskausi toi 48 runkosarjaottelussa tehot 14+13=27. Ylönen jakoi joukkueen sisäisen maalipörssin toisen sijan Aleksi Järvisen kanssa edellään vain Aleksi Rutanen.[7] Hänet valittiin Mestiksen joulukuun 2017 kuukauden tulokkaaksi.[1][8] Ylönen vahvisti myös pudotuspeleissä Bluesin A-nuoria, joiden paras maalintekijä hän oli puolivälieräsarjassa kolmella osumallaan.[9]

Tammikuussa 2018 NHL:n kykyjenetsijäpalvelu listasi Ylösen Euroopassa pelaavista kenttäpelaajista rankingissaan sijalle 28. NHL:n varaustilaisuuteen 2018. Hänen sijoituksensa oli sama myös huhtikuun rankingissa.[10] Ylöstä arvioitiin joissakin listauksissa aina ykköskierrokselle asti;[11] mm. The Athletic -verkkolehden NHL-toimittaja Corey Pronman listasi hänet toukokuussa 2018 omassa arviossaan sijalle 14.[12] Lopulta Montreal Canadiens varasi Ylösen toisella kierroksella numerolla 35.[1]

Kaudeksi 2018–2019 Ylönen siirtyi kaksivuotisella SM-liigasopimuksella Pelicansiin.[13] Hän teki liigadebyyttinsä runkosarjan avauskierroksella 14. syyskuuta 2018 vieraissa Vaasan Sportia vastaan. Ylönen merkittiin Pelicansin kolmosketjun vasempaan laitaan Antti Tyrväisen ja Taavi Vartiaisen viereen.[14] Hän sai ottelussa jääaikaa 14.27 minuuttia.[15] Ylönen avasi maalitilinsä SM-liigassa heti kahdella osumalla seuraavassa ottelussa 15. syyskuuta 2018 Rauman Lukkoa vastaan. Hänen jälkimmäinen maalinsa syntyi ylivoimalla. Erik Kakko valitsi Ylösen ottelun Alumnien tähtien ykköstähdeksi.[16] Kaikkiaan hänen tulokaskautensa toi 53 runkosarjaottelussa tehot 13+14=27 ja kolmessa playoff-ottelussa yhden syöttöpisteen. Ylönen jakoi runkosarjan tulokkaiden pistepörssin kolmannen sijan Kärppien Radek Koblížekin kanssa.[17] Kaudella 2019–2020 hän oli Pelicansin sisäisessä maalipörssissä toisena Juhamatti Aaltosen jälkeen 12 osumallaan ja sisäisessä pistepörssissä neljäntenä 22 tehopisteellään, kunnes helmikuun 2020 lopulla seura lainasi Ylösen amatööritry-out -sopimuksella loppukevääksi AHL-joukkue Laval Rocketiin.[18] Hän ei kuitenkaan ehtinyt pelata siellä otteluakaan, kun koronaviruspandemia keskeytti kauden maaliskuussa.[19]

Maaliskuussa 2020 Ylönen teki kolmivuotisen NHL-tulokassopimuksen Montreal Canadiensin kanssa.[19][20] Syyskuussa 2020 seura lainasi hänet kaudeksi 2020–2021 toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella takaisin Pelicansiin.[21] Tammikuussa 2021 Canadiens kutsui Ylösen harjoitusleirilleen.[22] Hänet lähetettiin leirityksen päätteeksi Laval Rocketin AHL-joukkueeseen, jossa koronaviruspandemian lyhentämä tulokaskausi toi Ylöselle 29 runkosarjaottelussa tehot 8+9=17.[1] Hän debytoi kauden aikana myös Canadiensin NHL-joukkueessa, jossa Ylönen pelasi ensimmäisen ja kauden ainoaksi jääneen ottelunsa runkosarjan päätöskierroksella 12. toukokuuta 2021 Edmonton Oilersia vastaan.[23] Hänet merkittiin joukkueensa nelosketjun oikeaan laitaan Michael Frolíkin ja Alex Belzilen viereen. Ylönen sai ottelussa jääaikaa 11.23 minuuttia.[24] Hänestä tuli NHL:n kaikkien aikojen kolmas toisen polven suomalaispelaaja Niklas Hagmanin ja Kasperi Kapasen jälkeen.[25] Seuraavana päivänä Ylönen lähetettiin takaisin farmiin, mutta viisi päivää myöhemmin kutsuttiin uudelleen Canadiensin harjoitusvahvuuteen loukkaantumisten varalta.[26] Ylönen ei kuitenkaan saanut loppukaudella peliaikaa.

Syyskuussa 2021 Ylönen herätti huomiota kerrottuaan kanadalaiselle La Presse -lehdelle yhtenä harvoista NHL-sopimuspelaajista kieltäyvänsä ottamasta koronavirusrokotetta henkilökohtaisista syistä.[27] Muutamaa päivää myöhemmin hän kuitenkin kertoi Ilta-Sanomille ottavansa rokotteen, sillä Ylösen mukaan rokottautumattomien säännökset sekä Kanadan rajamääräykset olisivat vaikeuttaneet liikaa hänen kauttaan.[28] Harjoitusleirin päätteeksi Montreal Canadiens lähetti Ylösen Laval Rocketin AHL-joukkueeseen.[29] Joulukuussa Canadiens kutsui hänet NHL-vahvuuteensa, kun seura tiedotti samalla Christian Dvorakin jättäytyneen harjoituksista alavartalovamman vuoksi.[30] Ylönen teki NHL-uransa avausmaalin kauden kolmannessa ja uran neljännessä ottelussaan 14. joulukuuta 2021 vieraissa Pittsburgh Penguinsia vastaan.[31]

Mitalit
Maa:  Suomi
Miesten jääkiekko
Alle 20-v. MM-kilpailut
Kultaa	Kanada 2019	jääkiekko
Alle 18-v. MM-kilpailut
Hopeaa	Slovakia 2017	jääkiekko

Ylönen pelasi alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 2019, jolloin hän voitti maailmanmestaruuden. Ylönen pelasi myös alle 18-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 2017, jolloin hän voitti hopeaa. Yhteensä Ylönen on pelannut 22 nuorten ja 30 poikien maaottelua.[1]