Jerry D’Amigo

D’Amigo pelasi kaudella 2006–2007 AtJHL-juniorisarjaa Binghamton Jr. Senatorsissa. Hänet valittiin kauden päätteeksi sarjan vuoden tulokkaaksi. OHL-joukkue Kitchener Rangers varasi D’Amigon 238. pelaajana kesällä 2007, mutta hän siirtyi kaudeksi 2007–2008 kuitenkin Yhdysvaltain maajoukkueen kehitysohjelman mukaan pelaamaan mm. NAHL-junioriliigaa. Toronto Maple Leafs varasi D’Amigon kuudennella kierroksella 158. pelaajana NHL:n varaustilaisuudessa 2009. Kahden US NTDP:ssä vietetyn vuoden jälkeen hän siirtyi kaudeksi 2009–2010 Rensselaer Polytechnic Instituten yliopistojoukkueeseen. D’Amigo oli tehoilla 10+24=34 joukkueensa kolmanneksi paras pistemies.[3] Hänet valittiin kauden päätteeksi ECAC Hockeyn vuoden tulokkaaksi, tulokkaiden tähdistökentälliseen[4] sekä akateemiseen tähdistökentälliseen. Lokomotiv Jaroslavl varasi D’Amigon 155. pelaajana KHL:n varaustilaisuudessa 2010.[5]

Elokuussa 2010 D’Amigo teki kolmivuotisen tulokassopimuksen Toronto Maple Leafsin kanssa.[6][7] Hän aloitti kauden 2010–2011 AHL-joukkue Toronto Marliesissa, jossa D’Amigo pelasi 41 runkosarjaottelua tehopistein 5+9=14, kunnes Maple Leafs lähetti hänet siirtotakarajan kynnyksellä, helmikuussa 2011 loppukaudeksi D’Amigon aiemmin varanneen OHL-joukkue Kitchener Rangersin vahvuuteen.[8] Ennen OHL:ään siirtymistä D’Amigo ehti tehdä 14 pistettä 41 pelissä Marliesissa. Hän oli pudotuspeleissä kuudella osumallaan joukkueen paras maalintekijä Gabriel Landeskogin kanssa. OHL-kauden jälkeen D’Amigo pelasi Marliesin AHL-joukkueessa vielä kaksi ottelua tehden yhden syöttöpisteen.[1]

Ensimmäisellä kokonaisella AHL-kaudellaan 2011–2012 D’Amigo teki 76 runkosarjaottelussa tehot 15+26=41 ja 17 playoff-ottelussa tehot 8+5=13. Hän eteni Marliesin kanssa aina Calder Cup -finaaleihin saakka, mutta mestaruuden vei kuitenkin Norfolk Admirals otteluvoitoin 4–0. Kaudella 2012–2013 D’Amigo oli 17 osumallaan joukkueensa toiseksi paras maalintekijä Ryan Hamiltonin jälkeen. Pudotuspeleissä hän voitti tehoilla 1+8=9 Marliesin sisäisen syöttöpörssin ja jakoi sisäisen pistepörssin voiton Mike Zigomanisin kanssa sekä voitti sisäisen tehotilaston lukemalla +5.[9] Kaudella 2013–2014 D’Amigo nousi joukkueen varakapteeniksi.[5] Hän oli 20 osumallaan Marliesin kolmanneksi paras maalintekijä.[10] D’Amigo debytoi kauden aikana myös Maple Leafsin NHL-joukkueessa, jossa hän pelasi 22 runkosarjaottelua tehopistein 1+2=3. D’Amigo pelasi ensimmäisen NHL-ottelunsa 5. joulukuuta 2013 Dallas Starsia vastaan, jolloin hän sai jääaikaa 4.02 minuuttia.[11] NHL-uransa avausmaalin D’Amigo teki 14. joulukuuta 2013 Chicago Blackhawksia vastaan. Hän keräsi Maple Leafsin 7–3-voittoon päättyneessä ottelussa myös yhden syöttöpisteen oltuaan kakkossyöttäjänä Nikolai Kuljominin tekemään voittomaaliin.[12]

1. heinäkuuta 2014 Toronto Maple Leafs kauppasi D’Amigon pelaajaoikeudet ja kesän 2015 seitsemännen kierroksen varausvuoron Columbus Blue Jacketsiin vaihdossa Matt Frattiniin.[13] Saman kuun lopulla D’Amigo ja Blue Jackets tekivät vuoden mittaisen, kaksisuuntaisen ja 850 000 dollarin arvoisen sopimuksen.[14][15] Hän ehti pelata kaudella 2014–2015 ainoastaan seuran farmijoukkue Springfield Falconsissa, kunnes Blue Jackets kauppasi D’Amigon Buffalo Sabresiin vaihdossa hyökkääjä Luke Adamiin.[16] D’Amigo vietti suurimman osan loppukaudestaan Sabresin farmijoukkue Rochester Americansissa, mutta hän pelasi seurassa myös yhdeksän NHL-ottelua ilman tehopisteitä. Heinäkuussa 2015 D’Amigo teki Sabresin kanssa vuoden mittaisen ja kaksisuuntaisen jatkosopimuksen.[17] Hän pelasi kauden 2015–2016 kuitenkin kokonaan Americansissa, jonka varakapteenina D’Amigo toimi.[5]

Lokakuussa 2016 D’Amigo teki loppukauden 2016–2017 kattavan sopimuksen SM-liigajoukkue Tampereen Ilveksen kanssa oltuaan alkukauden ilman sopimusta.[2][18] Hän jakoi tehoilla 13+20=33 joukkueen sisäisen pistepörssin voiton Tapio Laakson kanssa.[19] Lokakuussa 2017 D’Amigo siirtyi loppukauden 2017–2018 kattavalla sopimuksella Kalevan Palloon oltuaan alkukauden ilman sopimusta.[20][21] Kaudeksi 2018–2019 hän siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella Saksan DEL-liigan ERC Ingolstadtiin.[22] D’Amigo oli tehoilla 18+25=43 joukkueen toiseksi paras pistemies Mike Collinsin jälkeen.[23] Maaliskuussa 2019 hän teki Ingolstadin kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen.[24]

Joulukuussa 2020 D’Amigo teki vuoden mittaisen sopimuksen ECHL-joukkue Orlando Solar Bearsin kanssa.[25] Hän pelasi siellä suurimman osan kaudesta 2020–2021. Helmikuussa 2021 seura lainasi D’Amigon ammattilaistry-out -sopimuksella AHL-joukkue Colorado Eaglesiin,[26] jossa hän pelasi kolme ottelua.[5]

Kaudeksi 2021–2022 D’Amigo palasi Saksan DEL-liigaan ja siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella Düsseldorfer EG:hen.[27]

Mitalit
Maa:  Yhdysvallat
Miesten jääkiekko
Alle 20-v. MM-kilpailut
Kultaa	Kanada 2010	jääkiekko
Pronssia	Yhdysvallat 2011	jääkiekko
Alle 18-v. MM-kilpailut
Kultaa	Yhdysvallat 2009	jääkiekko

D’Amigo pelasi alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuosina 2010 ja 2011, joista ensimmäinen turnaus päättyi maailmanmestaruuteen ja jälkimmäinen pronssiin. Vuoden 2010 turnauksessa hän oli tehoilla 6+6=12 Yhdysvaltain paras maalintekijä Chris Kreiderin kanssa ja toiseksi paras pistemies Derek Stepanin jälkeen.[28] D’Amigo valittiin joukkueensa yhdeksi kolmesta parhaasta pelaajasta.[5] Hänet valittiin myös alkulohkossa Slovakiaa ja välieräottelussa Ruotsia vastaan pelattujen otteluiden päätteeksi Yhdysvaltain joukkueen ottelun parhaaksi pelaajaksi.[29]

D’Amigo pelasi myös alle 18-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 2009, jolloin hän voitti maailmanmestaruuden. D’Amigo oli Yhdysvaltain paras pistemies ja syöttäjä tehoilla 4+9=13.[30] Hänet valittiin turnauksen tähdistökentälliseen ja joukkueensa yhdeksi kolmesta parhaasta pelaajasta.[5]