Jeremei Aipin

Jeremei Danilovitš Aipin (ven. Ереме́й Дани́лович А́йпин, s. 27. kesäkuuta 1948 Hanti-Mansian Surgutin piirin Varjoganin kylä[1]) on hantilainen kirjailija.

Arvo Valton ja Jeremei Aipin kirjallisuusfestivaalilla vuonna 2011.

Jeremei Aipin syntyi metsästäjän ja kalastajan perheeseen. Hän opiskeli Hanty-Mansijskin opettajaopistossa ja Gorkille nimetyssä kirjallisuusinstituutissa Moskovassa. Aipin työskenteli sen jälkeen Hanty-Mansijskissa toimittajana ja kulttuurityöntekijänä sekä tallensi hantien kulttuuriperintöä.[1]

Aipinin ensimmäinen kirja ilmestyi vuonna 1979. Hänet hyväksyttiin Neuvostoliiton kirjailijaliiton jäseneksi vuonna 1981. Pääteoksenaan Aipin pitää vuonna 1990 ilmestynyttä romaania Viimeinen aamutähti (Hanty, ili Zvezda utrennei zari).[1] Se on surullinen tarina hantien selviytymisestä öljyteollisuuden jaloissa. Aipin kirjoittaa teoksensa nykyään venäjäksi.[2]

Aipin valittiin Neuvostoliiton korkeimman neuvoston kansanedustajaksi vuonna 1989. Vuosina 1992–1994 hän oli Venäjän presidentin edustaja Hanti-Mansiassa ja vuosina 1994–1996 Venäjän duuman kansanedustaja. Vuodesta 2001 Aipin on toiminut Hanti-Mansian duuman edustajana.[3][4] Hän on työskennellyt aktiivisesti Venäjän pienten kansojen oikeuksien puolesta, osallistunut kansainväliseen yhteistyöhön ja kirjoittanut aihetta käsitteleviä teoksia. Samalla hän on jatkanut uraansa myös kaunokirjailijana.[1]