Jere Uronen

Jere Urosen pelaajaura miesten tasolla alkoi, kun hän nousi TPS:n Kakkosessa pelanneen reservijoukkue ÅIFK:n kokoonpanoon kaudella 2010. TPS:n edustusjoukkueessa ja Veikkausliigassa Uronen debytoi 16-vuotiaana, kun Marko Rajamäki vaihtoi hänet kentälle 12. kesäkuuta 2011 ottelussa TPS–FC Haka.[3] Ensimmäisen liigamaalin hän teki 31. heinäkuuta 2011 ottelussa TPS–FC Honka. Uronen pelasi ensimmäisellä liigakaudellaan yhteensä 18 liigaottelua ja yhden Eurooppa-liigan karsintaottelun. Uronen valittiin Urheilutoimittajain Liiton valitsemaan Veikkausliigakauden 2011 tähdistöjoukkueeseen,[4] ja hän teki kauden päätteeksi kolmen vuoden sopimuksen TPS:n kanssa.[5] TPS oli Veikkausliigassa viides.

Jere Uronen siirtyi tammikuussa 2012 neljän ja puolen vuoden sopimuksella Ruotsin Allsvenskanin kaudella 2011 voittaneeseen Helsingborgs IF:ään.[6][7] Uronen debytoi Allsvenskanissa 2. huhtikuuta 2012 ottelussa IFK Norrköping–Helsinborg.[8] Ensimmäisen maalin Allsvenskanissa hän teki 12. elokuuta 2012 ottelussa Helsingborg–Kalmar.[9] Uronen pelasi kaudella 2012 yhteensä 17 Ruotsin liigan ottelua sekä yhteensä kymmenen ottelua Mestarien liigan karsinnoissa ja Eurooppa-liigan lohkovaiheessa. Helsingborg oli Allsvenskanissa kuudes.

Uronen oli sivussa lähes koko kauden 2013 polvivamman vuoksi. Hän joutui polvileikkaukseen tammikuussa 2013 ja kuntoutuminen kesti aina syyskuun loppuun saakka.[10] Uronen ehti pelata loppukaudesta neljässä liigaottelussa. Helsingborg oli Allsvenskanissa viides.

Uronen lähti loukkaantumisen jälkeen kovin odotuksin kauteen 2014.[11] Hän vakiinnutti paikkansa joukkueen vasempana pakkina ja pelasi yhteensä 24 ottelua, joista 23 avauskokoonpanossa. Helsingborg eteni keväällä Ruotsin Cupin finaaliin Elfsborgia vastaan, mutta Elfsborg voitti finaalin maalein 1–0. Helsingborgin kausi sujui heikosti, kun se joutui pelaamaan jopa sarjapaikkansa puolesta. Lopullinen sijoitus Allsvenskanissa oli yhdeksäs.

Uronen jatkoi avauskokoonpanon pelaajana kaudella 2015. Uronen pelasi Helsingborgin vasempana pakkina yhteensä 26 liigaottelua, joista kaikki avauskokoonpanossa. Uronen onnistui kahden kauden tauon jälkeen myös maalinteossa, ja hän teki lopulta oman yhden kauden maaliennätyksen kolmella maalilla. Helsingborg paransi edelliskauden sijoitustaan Allsvenskanissa yhdellä sijalla ja oli lopulta sarjassa kahdeksas.

Jere Uronen siirtyi tammikuussa 2016 kahden ja puolen vuoden sopimuksella Belgian Pro Leaguessa pelaavaan KRC Genkiin. Sopimus sisälsi myös vuoden jatko-option.[12][13] Uronen debytoi Genkissä 13. maaliskuuta 2016 ottelussa Genk–Oostende. Ensimmäisen maalin Belgian liigassa Uronen teki 20. huhtikuuta 2016 ottelussa Genk–Club Brugge.[14] Uronen vakiinnutti paikkansa Genkin vasempana pakkina loppukauden aikana, ja hän pelasi 10 liigaottelua, joista kaikki avauskokoonpanossa. Genk oli kaudella 2015–2016 Belgian liigassa neljäs, ja se pääsi seuraavalla kaudella Eurooppa-liigan karsintoihin.

Urosen ja Genkin kausi 2016–2017 alkoi Eurooppa-liigan karsintaotteluilla, ja joukkue eteni karsintojen kautta Eurooppa-liigan lohkovaiheeseen. Uronen jatkoi Genkin avauskokoonpanossa vasempana pakkina ja oli sivussa kokoonpanosta vain syksyn loukkaantumisen vuoksi. Hän pelasi yhteensä 26 sarjaottelua, joista 25 avauskokoonpanossa. Uronen teki liigaotteluissa yhden maalin. Genk voitti Eurooppa-liigan lohkonsa, kun se jätti taakseen Athletic Bilbaon, Rapid Wienin ja Sassuolon. Kevätkaudella pelatuissa pudotuspeleissä Genk eteni puolivälieriin, kun se voitti Astra Giurgiun ja Gentin.[15] Puolivälierissä joukkue kuitenkin hävisi otteluparinsa Celta Vigolle. Uronen pelasi yhteensä 13 Eurooppa-liigan ottelua ja teki niissä yhden maalin. Belgian liigassa Genkin kausi sujui edelliskautta heikommin ja se jäi kahdeksanneksi.

Urosen ja Genkin kausi 2017–2018 oli edelliskautta rikkonaisempi. Syyskauden pelit sujuivat odotuksia heikommin ja päävalmentaja Albert Stuivenberg sai potkut joulukuussa. Uronen kärsi kauden aikana loukkaantumisista, mutta pelasi yhteensä 23 Belgian liigan ottelua, joista 20 avauskokoonpanossa. Joukkueen otteet paranivat kevätkaudella uuden valmentajan Philippe Clementin johdolla, ja lopullinen sarjasijoitus Belgian liigassa oli viides. Genk pääsi seuraavan kauden Eurooppa-liigan karsintoihin. Joukkue pelasi kaudella 2017–18 myös Belgian cupin finaalissa, jonka se hävisi Standard Liègelle. Uronen ei pelannut finaalissa.[16]

Urosen ja Genkin kausi 2018–2019 alkoi Eurooppa-liigan karsintaotteluilla, ja joukkue eteni karsintojen kautta Eurooppa-liigan lohkovaiheeseen. Uronen jatkoi neljättä kautta avauskokoonpanon pelaajana, ja hän solmi joulukuussa 2018 kolmen vuoden jatkosopimuksen Genkin kanssa.[17] Uronen pelasi kauden aikana yhteensä 31 liigaottelua, joista 29 avauskokoonpanossa. Genk voitti Eurooppa-liigan lohkonsa, kun se jätti taakseen Malmön, Besiktasin ja Sarpsborgin. Kevätkaudella pelatuissa pudotuspeleissä Genk hävisi 1. pudotuspelikierroksen otteluparinsa Slavia Prahalle. Uronen pelasi yhteensä 11 Eurooppa-liigan ottelua. Genkin kausi Belgian liigassa sujui erinomaisesti. Joukkue johti sarjaa syksystä alkaen ja se voitti seurahistorian neljännen Belgian mestaruuden kahden pisteen erolla toiseksi tulleeseen Club Bruggeen. Genk pääsi suoraan seuraavan kauden Mestarien liigan lohkovaiheeseen.[18]

Urosen ja Genkin kausi 2019–2020 alkoi Belgian Super Cupin voitolla, kun joukkue voitti Mechelenin maalein 3–0. Uronen jatkoi uuden sopimuksen myötä Genkin vakiopelaajana. Kausi oli kuitenkin rikkonainen niin Uroselle kuin koko joukkueellekin. Uronen kärsi kauden aikana loukkaantumisista, ja joukkueen uusi valmentaja Felice Mazzu sai potkut marraskuussa, kun edellisen kauden mestari oli liigassa vasta yhdeksäntenä.[19] Uronen debytoi Mestarien liigassa 17. syyskuuta 2019 ottelussa RB Salzburg–Genk.[20] Joukkue jäi Liverpoolin, Napolin ja Salzburgin taakse lohkojumboksi, ja Genkin euro-ottelut päättyivät lohkovaiheeseen. Belgian liigan kausi 2019–2020 keskeytyi maaliskuussa 2020 maailmanlaajuisen koronaviruspandemian vuoksi. Sarjaa ei jatkettu enää tämän jälkeen, vaan 29. kierroksen jälkeiset sijoitukset jäivät loppusijoituksiksi. Genk oli Mazzun korvanneen Hannes Wolfin johdolla liigassa seitsemäs. Uronen pelasi kauden aikana yhteensä 17 liigaottelua sekä kolme Mestarien liigan ottelua.

A-maajoukkueessa Uronen debytoi niin ikään 17-vuotiaana, kun Mixu Paatelainen valitsi hänet suoraan avauskokoonpanoon 26. toukokuuta 2012 Itävallan Salzburgissa pelatussa maaottelussa Turkki–Suomi.[23] Ensimmäisen arvokisojen karsintaottelun Uronen pelasi 12. lokakuuta 2012, kun Paatelainen valitsi hänet avauskokoonpanoon Olympiastadionilla pelatussa vuoden 2014 MM-kisojen karsintaottelussa Suomi–Georgia.[24] Uronen vakiinnutti paikkansa A-maajoukkueessa syksyn 2012 aikana. Hän joutui olemaan olemaan sivussa maajoukkueesta lähes koko vuoden 2013 polvivamman vuoksi. Uronen pelasi vuosina 2012–2013 yhteensä viisi maaottelua.

Odotukset vuoden 2016 EM-kisojen karsintoja kohtaan olivat suuret, kun lopputurnaukseen pääsi ensimmäistä kertaa 24 maata. Uronen pelasi kahdessa vuoden 2014 karsintaottelussa vasempana pakkina. Suomi voitti karsintojen avausottelussa Färsaaret, mutta sai sen jälkeen vain yhden pisteen seuraavista viidestä ottelusta. Suomen hävittyä neljä karsintaottelua peräkkäin päävalmentaja Mixu Paatelainen sai potkut kesäkuussa 2015, ja loppuvuoden päävalmentajana toimi Markku Kanerva.[25][26] Uronen pelasi vuoden 2015 karsintaotteluista viisi avauskokoonpanossa. Suomi jäi vuoden 2016 EM-kisojen karsintalohkossaan neljänneksi Pohjois-Irlannin, Romanian ja Unkarin jälkeen. Lohkossa Suomen taakse jäivät Färsaaret ja Kreikka. Uronen pelasi Suomen kymmenestä karsintaottelusta seitsemän ja vuosina 2014–2015 yhteensä 11 maaottelua.

Suomi aloitti valmistautumisen vuoden 2018 MM-kisojen karsintoihin uuden päävalmentajan Hans Backen johdolla. Uronen pelasi neljässä karsintoihin valmistavassa ottelussa ja karsintojen avausottelussa, mutta oli sivussa muista syksyn 2016 peleistä loukkaantumisen vuoksi. A-maajoukkueen vuosi 2016 oli synkkä, kun joukkue ei voittanut yhtään ottelua. Päävalmentaja Backe sai potkut joulukuussa 2016, ja uudeksi valmentajaksi nimitettiin Markku Kanerva.[27][28] Uronen palasi maajoukkueen kokoonpanoon maaliskuun 2017 karsintaottelussa Turkkia vastaan. MM-karsintojen loppu sujui Suomelta hyvin ja Uronen pelasi vuonna 2017 yhteensä kolmessa karsintaottelussa. Suomi jäi vuoden 2018 MM-kisojen karsintalohkossaan viidenneksi Islannin, Kroatian, Ukrainan ja Turkin jälkeen. Lohkossa Suomen taakse jäi Kosovo. Uronen pelasi Suomen kymmenestä karsintaottelusta neljä ja vuosina 2016–2017 yhteensä 10 maaottelua.

Maajoukkueen vuosi 2018 alkoi valmistautumisella uuteen kilpailuun, Kansojen liigaan. Uronen teki ensimmäisen A-maaottelumaalinsa Tampereen stadionilla 9. kesäkuuta 2018 Valko-Venäjää vastaan.[29] Suomi aloitti syksyllä C-liigassa samassa lohkossa Unkarin, Kreikan ja Viron kanssa. Uronen pelasi vasempana pakkina viisi kuudesta Kansojen liigan ottelusta. Suomi voitti oman lohkonsa ja nousi Kansojen liigassa B-liigaan.[30] Uronen pelasi vuonna 2018 yhteensä kahdeksan maaottelua.

Maajoukkue jatkoi menestyksekkäiden Kansojen liigan otteluiden jälkeen vuoden 2020 EM-kisojen karsintoihin. Karsinnat alkoivat maaliskuussa 2019 tappiolla Italiaa vastaan, mutta voitot neljästä seuraavasta ottelusta nostivat Suomen lohkossa kakkossijalle ja taistelemaan toisesta suorasta kisapaikasta.[31] Uronen jatkoi avauskokoonpanossa vasempana pakkina. Kun Suomi voitti lokakuussa Armenian 3–0, oli lohkon kakkossijan varmistaminen mahdollista jo karsintojen toiseksi viimeisessä ottelussa 15. marraskuuta 2019. Suomi voitti Liechtensteinin Töölön jalkapallostadionilla maalein 3–0.[32] Uronen joutui olemaan sivussa ratkaisevasta pelistä loukkaantumisen vuoksi.[33] Suomi oli karsintalohkossa Italian jälkeen toinen ja pääsi Markku Kanervan johdolla ensimmäistä kertaa karsinnoista EM-lopputurnaukseen. Suomen taakse jäivät Kreikka, Bosnia-Hertsegovina, Armenia ja Liechtenstein. Uronen pelasi vuonna 2019 kymmenestä karsintaottelusta kuusi.

Genk

• Pro League (1): 2018–2019
• Belgian Super Cup (1): 2019

• Veikkausliigan tähdistöjoukkue (1): 2011

Tilanne 17. helmikuuta 2021.

⁽³⁾ Kolmas sarjataso.

Tilanne 9. kesäkuuta 2018. Tilastossa Suomen maalit ensin.

	Päivä	Stadion	Vastustaja	Tulos	Suomen maalit	Kilpailu
1	09.06.2018	Tampereen stadion, Tampere	Valko-Venäjä	2–0	8' 1–0 Uronen, 75' 2–0 Yaghoubi	Maaottelu