Jeppe Niilonpoika
Jeppe Niilonpoika (tansk. Jeppe på Bjerget eller Den forvandlede Bonde) on Ludvig Holbergin kirjoittama kansankomedia vuodelta 1722. Päähenkilönä on viinaanmenevä talonpoika Jeppe, joka asuu vaimoineen fiktiivisessä Bjergetin kylässä.
Jeppe Niilonpoika | |
---|---|
Jeppe på Bjerget eller Den forvandlede Bonde | |
![]() |
|
Kirjoittaja | Ludvig Holberg |
Kirjoitettu | 1722[1] |
Alkuperäiskieli | tanska |
Tyylilaji | komedia |
Aihe | vallankäyttö, alkoholi |
Tapahtumapaikka ja -aika | maalaiskylä Sjællandin saarella |
Kantaesitys | 1723 |
Kantaesityspaikka | Lille Grønnegade Teatret, Kööpenhamina |
Henkilöt | |
Henkilöt |
|
Synopsis
Jepen elämä on kaikin puolin hankalaa ja hän yrittää hukuttaa ongelmansa viinaan. Turhaan. Eräänä päivänä paikallinen paroni seurueineen löytää hänet ympäripäissään ja päättää pilailla hänen kustannuksellaan. Jeppe viedään palatsiin ja puetaan paroniksi. Kun Jeppe herää humalastaan paronin sängyssä, hän todella alkaa vetää paronin roolia ja juopuu vallastaan. Hänestä tulee sietämätön despootti. Oikea paroni saa tarpeekseen ja Jeppe pudotetaan maanpinnalle.
Jeppe Niilonpojan suomenkielisestä versiosta on jäänyt elämään kysymys "Miksi Jeppe juo?".[2]
Tulkitsijoita
Jepen ovat näytelleet muun muassa Hauk Aabel, Toralv Maurstad ja Helge Jordal.[3] Suomenkielisissä esityksessä roolin ovat näytelleet muiden ohella Oskari Vilho, Adolf Lindfors ja Uuno Montonen. Nillan on näytellyt muun muassa Mimmi Lähteenoja ja paronin Evert Suonio.[4]
Lähteet
- Ludvig Holberg: Jeppe på Bjerget (1722). Tragikomisk tabernar eller selvironisk tabumester? Danmarkshistorien.dk. AARHUS UNIVERSITET. Viitattu 2.3.2020. (tanskaksi)
- Hallamaa, Laura: Joonas Heikkinen hauskuuttaa juopottelevana talonpoikana, mutta Jeppe Niilonpoika -klassikon uusi tulkinta ei päästä katsojaansa helpolla Helsingin Sanomat. 26.1.2020. Sanoma Oy. Viitattu 2.3.2020. (suomeksi)
- Holberg stal "Jeppe" Nrk.no. 27.11.2006. NRK. Viitattu 2.3.2020. (norjaksi)
- Jeppe Niilonpoika Ilona. Teatterin tiedotuskeskus (TINFO) ja Teatterimuseo. Viitattu 2.3.2020.