Jennifer Tilly

Tilly aloitti näyttelijänuransa Hollywoodin teatterituotannoissa.[11][5] Hänen ensimmäinen työnsä oli draamanäytelmässä Vanities, joka oli Tillyn suosikkinäytelmä kouluaikoina.[11] Vanities toi Tillylle Dramalogue-palkinnon.[2][14] Tilly liittyi Group Repertory Theateriin, jossa hän esiintyi näytelmissä Haudattu lapsi, In the Summer House ja Bakkhantit.[11][5] Hän myös näytteli Baby With the Bathwater -näytelmässä Los Angeles Public Theatressa.[11][5] Tilly on näytellyt myös näytelmissä Boy’s Life, Tartuffe ja The Wood Gatherers.[14] Näytellessään teatterituotannoissa televisio- ja elokuvayhtiöt alkoivat heti soitella Tillylle tämän ainutlaatuisen äänen ja kiinalais-intiaaniverestä johtuvan ulkonäkönsä ansiosta.[2][15]

Tilly jatkoi teatterista television pariin, mistä hän sai pieniä vierailurooleja. Television kautta Tilly jatkoi elokuviin; elokuvadebyyttinsä Tilly teki vuonna 1984 romanttisessa komediaelokuvassa Kohtalokas kuva, jossa pääosia näyttelevät Demi Moore ja Jon Cryer.[4] Tilly sai ensimmäinen pääosansa elokuvassa heti elokuvadebyyttinsä jälkeen komediasta Autokoulun apuluokka (1985). Tillyllä oli toistuva vierailurooli Gina Srignolina televisiosarjassa Hill Street Blues.[4] Sarjassa Gina oli gangsterin leski, joka ihastuu etsivä Henry Goldblumeen.[11] Tilly teki vuonna 1986 vierailuroolin komediasarjaan Terveydeksi, jossa Tilly näytteli Frasier Cranen (Kelsey Grammer) viettelevää, mutta hölmöä deittiä sarjan neljännellä tuotantokaudella. Tilly teki samanlaisen vierailuroolin Terveydeksi-sarjan spin-off-sarjaan Frasier vuonna 2004 sen yhdennellätoista tuotantokaudella.[2][5] Tilly esiintyi vuonna 1987 Garryn tyttöystävänä It’s Garry Shandling’s Show’ssa, jota esitettiin Showtimella.[4] Tilly oli It’s Garry Shandling’s Show’sta ehdokkaana CableACE-palkinnon saajaksi vuonna 1989.[14]

Tilly teki 1980-luvun lopussa monia halpoja komediaelokuvia, joita olivat muun muassa Kundi mekossa – kaksi parhaassa (1987) ja Vuokratut huulet (1988).[5] Tilly teki myös sivuroolit Neil Jordanin fantasiakomediaan Haamuhotelli (1988), high school -komediaan Johnny Be Good (1988) ja uhkapelielokuvaan Antaa palaa! (1989).[5] Tilly teki läpimurtonsa elokuvassa Loistavat Bakerin pojat (1989) Blanche "Monica" Moran -nimisenä laulavana tarjoilijana, joka laulaa "The Candy Manin".[4][11][5] Monica Moranin roolin oli kirjoittanut Steve Kloves erityisesti Tillylle.[12] Tilly teki Loistavien Bakerin poikien jälkeen rooleja elokuviin Rakkauden polte (1991), Suden varjo (1992) ja Made in America (1993).[5] Made in America menestyi taloudellisesti todella hyvin, mutta Rakkauden polte ja Suden varjo eivät olleet menestyksiä.[5]

Tilly voitti vuonna 1993 Theatre World -palkinnon roolisuorituksestaan Cliona off-Broadway-näytelmässä One Shoe Off (1993).[6][2][16] One Shoe Off -näytelmää esitettiin 55 näytöksen ajan.[16] Näytelmä sai ensi-iltansa 16. maaliskuuta 1993 ja suljettiin 2. toukokuuta 1993.[16] Tillyllä oli yksi pääosista lyhytikäisessä komediasarjassa Key West (1993), jossa Tilly näytteli prostituoitua.[4]

Tilly sai Oscar-ehdokkuuden parhaasta naissivuosasta roolisuorituksestaan gangsterin vaimo Olive Nealina Woody Allenin elokuvasta Luotisade Broadwaylla (1994).[2][3][5] Vuonna 1994 Tillyllä oli myös sivurooli toimintaelokuvassa Pakotie, jossa hänen vastanäyttelijöinään ovat Alec Baldwin ja Kim Basinger.[4] Tilly näytteli naispääosan televisioelokuvassa Heads – puuttuvat päät (1994), joka on genreltään rikoskomedia. Puuttuvat päät sai yhteensä seitsemän Gemini-palkintoehdokkuutta, joista se voitti yhden.[14] Tilly oli ehdolla parhaan naispääosan Geminiin.[14] Vuonna 1995 Tilly sijoittui sijalle 23 Celebrity Sleuthin vuoden 25 seksikkäintä naista -listalle.[2] Samana vuonna Tilly näytteli independent-elokuvissa Embrace of the Vampire, Rukouslintu, Man with a Gun – ammattina tappaja ja The Pompatus of Love.

Tilly näytteli toista naispääosaa Wachowskin veljeksien neo-noir-tyylisessä trillerielokuvassa Bound (1996), joka kertoo Violetin (Tilly) ja Corkyn (Gina Gershon) lesbosuhteesta, ja heidän suunnitelmastaan varastaa mafialle kuuluvat kaksi miljoonaa dollaria. Bound oli vuoden 1996 puhutuimpia elokuvia.[11] Elokuvassa Tillyn ja Gershonin keskinäistä seksikohtausta on sanottu kaikkien aikojen kuumimmaksi.[17] Tilly oli roolisuorituksestaan ehdokkaana Saturn-palkinnon ja MTV Movie Awardin saajaksi vuonna 1997.[14] Tilly voitti Portugalissa Fantasporton International Fantasy -palkinnon.[14]

Jennifer Tilly World Poker Tourissa vuonna 2007.

Boundin jälkeen Tilly näytteli elokuvissa American Strays – kohtalon matkassa (1996), Samantha Colea Jim Carreyn menestystä saaneessa komediaelokuvassa Valehtelija, valehtelija (1997), Uusi ura takaa-ajettuna (1997) ja Tuo tyttö on minun (1998).[4] Samantha Colen roolista Tilly sai Blockbuster Entertainment -palkintoehdokkuuden vuonna 1998.[14] Tilly on saanut myös suosiota ääninäyteltyään tappajanukke Tiffany Ray'ta Tappajanukke Chucky -elokuvasarjan neljännessä osassa Chuckyn morsian (1998) ja rouva Camille Stouta elokuvassa Stuart Little – pieni suuri hiiri (1999).[4] Chuckyn morsian -elokuvasta Tilly sai Fantafestivalin (Italia) paras naispääosa -palkinnon vuonna 2000.[14] Lisäksi hän oli ehdokkaana parhaan naispääosan Saturn-palkintoon vuonna 1999.[14] Vuonna 1999 Tilly lainasi ääntään Piloffille animaatioelokuvaan Bartok Suurenmoinen, ja alkoi samana vuonna ääninäytellä piirrossarjassa Family Guy Bonnie Swanson -nimistä hahmoa, joka on Griffinien perheen naapuri.[4][5]

Vuonna 2000 Tilly näytteli stripparia ja osa-aikaista dominaa draamaelokuvassa Dancing at the Blue Iguana.[4] Tilly näytteli todellista juorukolumnisti Louella Parsonsia (1881–1972) Peter Bogdanovichin elokuvassa Murha vailla syyllistä (2001).[4][5] Vuonna 2001 Tilly näytteli yhtä pääosaa Crystal Allenia Clare Boothe Lucen Naisten (1936) Broadway-elvytyksessä Cynthia Nixonin ja Kristen Johnsonin kanssa.[18] Naiset-näytelmä on myös Tillyn Broadway-debyytti.[18] Naiset sai ensi-iltansa 8. marraskuuta 2001 American Airlines Theatressa ja sitä esitettiin 77 näytöstä, kunnes näytelmä suljettiin 13. tammikuuta vuonna 2002.[18] Tilly ääninäyttelee Celia Maeta animaatioelokuvassa Monsterit Oy (2001), joka menestyi sekä taloudellisesti että kriittisesti; elokuva tuotti maailmanlaajuisesti yli 561 miljoonaa dollaria.

Ikääntyessään Tilly alkoi etsiä dramaattisia rooleja.[5] Tilly näytteli Fanny Minaferia televisioelokuvassa Mahtavat Ambersonit (2002), joka on uudelleenfilmatisointi Orson Wellesin samannimisestä elokuvasta vuodelta 1942.[5] Vuonna 2003 Tilly näytteli Walt Disney Picturesin kauhukomediassa Kummituskartano Madame Leota.[4] Kummistuskartanossa hänen vastanäyttelijänään on Eddie Murphy. Vuonna 2004 Tilly uusii ääniroolinsa Tiffanyna Seed of Chuckyssa.[4] Elokuvasarjan viimeisessä osassa Tilly tekee kaksoisroolin Tiffanyn äänenä ja näyttelee myös ohella liioiteltua versiota itsestään. Samana vuonna hän ääninäytteli optimistisen Gracen elokuvassa Lehmäjengi ja näytteli draamakomediassa Saint Ralph – elämän lähtöviivalla, joka sai kiitettävän vastaanoton.[4] Vuonna 2005 Tilly näytteli arvostetussa Terry Gilliamin elokuvassa Tideland.[4]

Tillyllä oli pääosa televisiosarjassa Hoidon tarpeessa (2005–2006), jossa hänen vastanäyttelijöinään olivat Henry Winkler ja Stockard Channing.[4] Sarja lopetettiin toukokuussa vuonna 2006. Tähän aikaan Tilly alkoi jakaa aikaansa näyttelijänuran ja pokeriuran välillä. Vuoden 2008 lopussa Tilly palasi hänen elokuva- ja televisiouraansa. Vuonna 2008 Tilly näytteli Miranda Richardsonin kanssa kriittisesti ylistetyssä näytelmässä Grasses of a Thousand Colors, joka perustuu Wallace Shawnin näytelmään. Grasses of a Thousand Colorsia esitettiin Royal Court Theatressa Lontoossa.

Vuonna 2009 Tilly teki ensimmäisen kiinalaisen elokuvansa Empire of Silver, jossa hän näyttelee rouva Landdeckia. Tilly on tehnyt vierailurooleja televisiosarjoihin C.S.I. (2010), Drop Dead Diva (2011) ja Moderni perhe (2011).[4]

Vuonna 2012 Tilly näytteli Suzannea Broadway-näytelmässä Älä pukeudu päivälliselle, joka sai ensi-iltansa 26. huhtikuuta. Komedianäytelmää esitettiin kuudenkymmenenyhden näytöksen ajan; näytelmä suljettiin 17. kesäkuuta 2012. Näytelmä sijoittuu vuoden 1960 Pariisiin.[19]

Vuonna 2012 Tilly vieraili omana itsenään suositun piirrossarjan Simpsonit 24. tuotantokauden neljännessä jaksossa ”Kuin tuhka tuuleen” (Gone Abie Gone).[20] Jakso esitettiin Yhdysvalloissa 11. marraskuuta Fox-kanavalla.[20] Jaksossa Lisa Simpson innostuu nettipokerista, kun Homer sijoittaa rahaa pankkeja turvallisempaan paikkaan, eli nettipokerisivulle. Lisa tapansa mukaan ennen aloittamista tutustuu kaikkeen mahdolliseen opetusmateriaaliin, minkä vain voi saada käsiinsä. Yksi näistä on Jennifer Tillyn opetus-DVD, jossa hän opettaa voittamaan pokerissa ehkä hieman kyseenalaisin keinoin.[20]