Jemenin arabitasavalta

Jemenin arabitasavalta (engl. Yemen Arab Republic, arab. الجمهوريّة العربية اليمنية‎) eli Pohjois-Jemen oli valtio Arabian niemimaalla Lounais-Aasiassa. Sen naapurimaita olivat Saudi-Arabia pohjoisessa ja Jemenin kansantasavalta idässä. Maa oli olemassa vuosina 1962–1990.

الجمهوريّة العربية اليمنية
al-Jamhūrīyah al-`Arabīyah al-Yamanīyah
Yemen Arab Republic
lippu vaakuna

Valtiomuoto islamilainen tasavalta [1][2]
Pohjois-Jemenin presidentti Abdullah as-Sallal (1962–1967)
Abdul Rahman al-Iryani(1967–1974)
Ibrahim al-Hamdi (1974–1977)
Ahmad al-Ghashmi (1977–1978)
Abdul Karim al-Arashi(1978)
Ali Abdullah Saleh (1978–1990)
Pääkaupunki Sanaá
Pinta-ala
– yhteensä 195 000 km² 
Väkiluku 7 160 981
– väestötiheys 36,7 / km²
Historia
– perustettu 27. syyskuuta,1962
– Jemenien yhdistyminen 22. toukokuuta 1990
Viralliset kielet arabia
Valuutta Pohjois-Jemenin rial
Edeltäjä(t) Jemenin kuningaskunta
Seuraaja(t)  Jemen

Historia

Jemeneiden jaon syynä oli vuonna 1839 tapahtunut Britannian suorittama Adenin satamakaupungin haltuunotto, jonka jälkeen englantilaiset laajensivat vaikutusvaltaa Arabian niemimaalla. Aden itsenäistyi vuonna 1967 Jemenin kansantasavallaksi, josta tuli sosialistinen valtio.

Ottomaanien valtakunta laajeni taas Pohjois-Jemenissä jonka keskuspaikka oli Sanaa. Pohjois-Jemen itsenäistyi Jemenin kuningaskuntana 1. marraskuuta vuonna 1918 kun Osmanien valtakunta hajosi ensimmäisen maailmansodan loputtua.

Sèvresin rauhansopimus 10. elokuuta vuonna 1920 takasi sille rajat, ja silloinen hallitsija Yahya Muhammad Hamid ed-Din onnistui pitämään Jemenin kuningaskunnan suurvaltojen kiistojen ulkopuolella ja toisessa maailmansodassa puoluettomana. Tämä johti täydelliseen eristäytymiseen ulkomaailmasta.

Jemen liittyi kuitenkin Arabiliittoon vuonna 1945 ja YK:hon vuonna 1947.

Yahya Muhammad Hamid ed-Dinin salamurhan jälkeen vuonna 1948 hänen poikansa Ahmad bin Yahyasta tuli kuningas. Uudistusta vaativat baatistit ja nasseristit alkoivat suunnitella monarkian kaatamista, minkä seurauksena vuonna 1956 tapahtui epäonnistunut vallankaapausyritys. Ahmad bin Yahya kuoli luonnollisesti vuonna 1962, jolloin hallitsijaksi tuli tämän poika Muhammad al-Badr, joka jatkoi isänsä viitoittamaa tietä. Muhammad al-Badrin tärkeimmät liittolaiset olivat Egypti ja Saudi-Arabia. Egyptin ja Syyrian kanssa Jemen muodosti lyhyen ajan valtioliiton, kunnes se hajosi vuonna 1962.

26. syyskuuta vuonna 1962 armeijan ylipäällikkö Abdullah as-Sallal syrjäytti Muhammad al-Badrin vallasta ja julisti Jemenin tasavallaksi.

Al-Badr pakeni vuorille ja ryhtyi sissisotaan Sallalin hallitusta vastaan. Syttyi Pohjois-Jemenin sisällissota joka alkoi vuonna 1962 ja kesti aina vuoteen 1970. Al-Badr sai tukea Saudi-Arabialta, Jordanialta, Iranilta ja Marokolta. Sallal puolestaan sai tukea Egyptiltä, Algerialta, Syyrialta ja PLO:lta.

Vuonna 1970 Saudi-Arabia lopetti Al-Badrin tukemisen ja tunnusti Jemenin arabitasavallan. Al-Badri pakeni Englantiin.

Pohjois-Jemenin sisällissota jakoi arabimaat kahtia. Saudi-Arabia, Jordania ja Marokko tukivat monarkisteja kun Egypti, Syyria ja Algeria taas tasavaltalaisia. Tämä johti syvään kahtiajakoon Lähi-idässä.

Etelä-Jemenin ja Pohjois-Jemenin suhteet olivat sisällissodan jälkeen hyvät. Lukuun ottamatta vuonna 1972 tapahtunutta välirikkoa, joka oli puhkeamassa sodaksi ellei Arabiliitto olisi ratkaissut kiistaa vuonna 1979 Kuwaitin kokouksessa. Pohjois-Jemenin presidentti Ibrahim al-Hamdi ja hänen veljensä murhattiin 11. lokakuuta 1977[3].

Kun Etelä-Jemenissä vuonna 1989 marxilainen hallitus kaatui, se ehdotti Pohjois-Jemeniä solmimaan sen kanssa poliittisen liiton. Vuonna 1990 Pohjois-Jemen ja Etelä-Jemen yhdistyivät Jemenin tasavallaksi.

Vuonna 1994 pohjoisjemeniläisen poliitikon murhayritys johti sisällissotaan, jossa osapuolena oli Jemenin sosialistinen puolue ja Jemenin hallituksen joukot. Jemenin hallitus voitti sodan ja Jemenin sosialistisen puoleen jäseneet pakenivat maasta. Presidentti Ali Abdullah Salihin asema vahvistui. Maassa vallitsee epävakaa rauha.

Merkittävimmät luonnonvarat

Merkittävimmät vientituotteet

Lähteet
  1. Constitution of the Yemen Arab Republic, 1970 al-bab.com.
  2. State Succession and Membership in International Organizations books.google.fr.
  3. Luoma, Jukka: Mitä Missä Milloin 1979, s. 17. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1978. ISBN 951-1-04873-2.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.