Jeesuksen syntymäkertomukset

Jeesuksen syntymäkertomukset ovat Luukkaan ja Matteuksen evankeliumeissa mainittuja kertomuksia Jeesuksen syntymästä. Uuden testamentin kirjojen ulkopuolella ei ole muita tunnettuja historiallisia dokumentteja, jotka vahvistaisivat kertomusten historiallisuuden.[1] Uuden testamentin kertomusten perusteella ei voida sanoa mihin vuodenaikaan tai päivään Jeesuksen syntymäkertomukset sijoittuvat, mutta kristityt ovat viettäneet 300-luvulta alkaen Jeesuksen syntymänjuhlaa eli joulua 25. joulukuuta.[2]

Federico Barocci, Jeesuksen syntymä, noin vuodelta 1597.
Govert Flinck, Enkeli ilmestyy paimenille, vuodelta 1639.
Osa artikkelisarjaa
Jeesuksen elämä
evankeliumien mukaan

Luukkaan ja Matteuksen kertomuksissa yhteistä on se, että enkelin ilmoituksen mukaisesti neitsyelle Marialle ja Daavidin sukuiselle Joosefille syntyy Betlehemissä poika, jolle annetaan nimeksi Jeesus. Muilta osin Luukkaan ja Matteuksen kertomukset poikkeavat toisistaan ja evankeliumien kirjoittajat eivät selvästikään olleet tietoisia toistensa teksteistä.[3] Luukas keskittyy kertomuksessaan Mariaan ja tapahtumiin ennen syntymää. Matteuksen syntymäkuvaus puolestaan keskittyy Joosefiin ja tapahtumiin syntymän jälkeen. Luukas kertoo enkelin ilmestymisestä Marialle[4], maailmanlaajuisesta verollepanosta ja Quiriniuksen väestönlaskennasta[5], matkasta Betlehemiin[6], lapsen laittamisesta seimeen[7] sekä paimenista ja enkelikuorosta[8]. Matteus puolestaan kertoo enkelin ilmestymisestä Joosefille[9], Betlehemin tähdestä ja tähteä seuraavista itämaan tietäjistä[10], Herodeksen aikeista surmata Jeesus[11], pakomatkasta Egyptiin[12] ja muutosta Nasaretiin[13].

Luukas

Osa Luukkaan syntymäkertomuksesta tunnetaan etenkin Suomessa jouluevankeliumina, jonka lukeminen kuuluu monille suomalaisille joulun vieton perinteeseen:

»Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa. Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista ja meni verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, sillä hän kuului Daavidin sukuun. Hän lähti sinne yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta. Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa. Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: "Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä." Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen: Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa. (Luuk. 2:1–14, kirkkoraamattu 1992.)»

Useimmat tutkijat pitävät Luukkaan mainintaa verollepanosta historiallisesti virheellisenä, sillä antiikin tunnetussa historiassa ei ole tiedossa keisari Augustuksen aikaista yleistä verollepanoa. Joidenkin tutkijoiden mukaan kertomus kuitenkin voidaan selittää esimerkiksi Rooman maakuntien paikallisella verotuksella ja siihen liittyvällä joka 14. vuosi toteutettavalla väestönlaskennalla, josta on säilynyt viitteitä egyptiläisissä papyruksissa.[14]

Kielitieteellisesti voidaan käytetystä sanastosta ja tyylistä havaita, että Luukkaan syntymäkertomuksessa on paljon kohtia, jotka selvästi ovat lähtöisin Luukkaalta itseltään. Näitä Luukkaalle ominaisia elementtejä on syntymäkertomuksessa huomattavasti enemmän kuin muissa osissa Luukkaan evankeliumia. Luukas on siis vähintäänkin muokannut lähteistään saamaansa kertomusta.[15][14] Luukkaan käyttämistä alkuperäislähteistä on erimielisyyttä. Erään suositun teorian mukaan Luukkaan käyttämät lähteet ovat olleet suullisia, toisten teorian mukaan lähteet olivat alun perin joko aramean- tai hepreankielisiä, jotka Luukas käänsi kreikaksi, ja kolmannen teorian mukaan Luukas kokosi syntymäkertomuksensa yhdistelemällä useaa erillistä lähdettä.[15]

Luukkaan mukaan Jeesus ei paennut Egyptiin, vaan muutti kahdeksantena päivänä tehdyn ympärileikkauksensa jälkeen välittömästi Nasaretiin.

Matteus
Chartresin katedraalissa oleva itämaan tietäjiä esittävä veistos.

Matteuksen evankeliumi kertoo varsinaisesta syntymätapahtumasta vain ohimennen enkeli-ilmoituksen yhteydessä. Syntymän kuvaamisen sijaan Matteus on nähnyt tarpeelliseksi kertoa kuinka Betlehemissä syntyneestä lapsesta tuli Jeesus Nasaretilainen. Matteus kertookin kuinka Jeesus syntymän jälkeen ensin pakeni Egyptiin ja myöhemmin muutti Nasaretiin asumaan. Näissä elämänvaiheissa Matteus näkee neljän Vanhan testamentin profetian täyttymisen.[16]

Matteuksen yleisölle kertomuksen konseptit kuten idästä saapuvat viisaat tietäjät ja suurten henkilöiden syntymähetkellä syttyvät tähdet olivat entuudestaan tuttuja muista kertomuksista.[16]

»Kuninkaan sanat kuultuaan tietäjät lähtivät matkaan, ja tähti, jonka he olivat nähneet nousevan taivaalle, kulki heidän edellään. Kun tähti tuli sen paikan yläpuolelle, missä lapsi oli, se pysähtyi siihen. Miehet näkivät tähden, ja heidät valtasi suuri ilo. He menivät taloon ja näkivät lapsen ja hänen äitinsä Marian. Silloin he maahan heittäytyen kumarsivat lasta, avasivat arkkunsa ja antoivat hänelle kalliita lahjoja: kultaa, suitsuketta ja mirhaa. (Matt. 2:9–11, kirkkoraamattu 1992.)»

Kertomus tietäjistä onkin joidenkin mukaan pakanallista alkuperää. Toisten mukaan Matteuksen kertomus on kristitty Midraš, jossa Matteus peilaa Jeesuksen syntymää Mooseksen syntymäkertomuksen yhteydessä esiintyviin vastaaviin tapahtumiin ja henkilöihin kuten faaraon tähtitieteilijöihin.[17]

Muut Uuden testamentin kirjoittajat

Apostoli Paavali on kiinnostunut enemmän Jeesuksen teoista kuin Jeesuksen alkuperästä. Syntymään hän viittaa vain sivumainintoina. Selvimmin Paavali kirjoittaa syntymästä galatalaiskirjeessä: “Mutta kun aika oli täyttynyt, Jumala lähetti tänne Poikansa. Naisesta hän syntyi ja tuli lain alaiseksi.“ (Gal 4:4.) Paavalin muissa kirjeissä on lisäksi tulkinnanvaraisia viittauksia, joiden mukaan Paavali mahdollisesti ajatteli Jeesuksen olleen olemassa jo ennen syntymää.[1]

Evankelista Markus kertoo perheen taustasta vain Jeesuksen äidin ja neljän veljen nimet. Johanneksen evankeliumissa puolestaan on vain hajanaisia mainintoja Betlehemistä, Nasaretista, Joosefista, Jeesuksen veljistä sekä Jeesuksen äidistä, jonka nimeä Johannes ei kuitenkaan mainitse.[1]

Neitseellinen syntymä

Matteuksen mukaan Maria tuli raskaaksi pyhän hengen vaikutuksesta ja Joosef ei koskenut vaimoonsa ennen kuin tämä oli synnyttänyt pojan. Matteus myös lainaa Jesajan profetiaa, joka Matteuksen tulkinnan mukaan viittaa neitsyen raskaaksi tulemiseen ja Jeesuksen syntymään.[9] Jesajan alkuperäinen profetia on kuitenkin tulkinnanvarainen. Joidenkin teorioiden mukaan Matteus halusi osoittaa viittauksella Jesajaan vain sen, että Jeesuksen neitseellisessä syntymässä ei ole mitään uutta tai erikoista vaan se on jo mainittu Jesajan kirjassa.[17]

Useiden tutkijoiden mukaan kertomukset neitseellisestä syntymästä ovat pakanallista alkuperää, sillä pakanallisissa myyteissä on usein vastaavia elementtejä. Toisten mukaan teoria on ongelmallinen, sillä jos se pitäisi paikkaansa, niin kertomuksen neitseellisestä syntymästä ovat voineet lisätä vasta myöhemmässä vaiheessa ei-juutalaiset kristityt, sillä pakanallista alkuperää olevat elementit tuskin olisivat saaneet suosiota juutalaisten uskovien keskuudessa. Kertomuksen kieli ja tyyli vaikuttavat enemmän palestiinalaiselta kuin kreikkalaiselta, joten sen perusteella olisi epätodennäköistä, että tekstiä olisi täydennetty myöhemmin. Samat argumentit myöhemmän täydennyksen puolesta ja sitä vastaan pätevät myös Luukkaan vastaaviin mainintoihin Marian neitsyydestä.[17]

Katso myös

Lähteet

{{Viitteet|}

Aiheesta muualla
  1. Houlden, Leslie: Jesus, The Complete Guide, s. 427–430. Continuum International Publishing Group, 2003. ISBN 0-8264-8011-X. (englanniksi)
  2. Martindale, Cyril Charles. "Christmas." The Catholic Encyclopedia. Vol. 3. New York: Robert Appleton Company, 1908. verkkoversio.
  3. Evans C.F.: Saint Luke, s. 137–142. SCM Press, London, 1990. ISBN 0-334-00950-2. (englanniksi)
  4. Luuk. 1:26–38
  5. Luuk. 2:1–3
  6. Luuk. 2:4–5
  7. Luuk. 2:7
  8. Luuk. 2:8–20
  9. Matt. 1:18–25
  10. Matt. 2:1–12
  11. Matt. 2:16–18
  12. Matt. 2:13–15
  13. Matt. 2:19–23
  14. Nikolainen, Aimo T.: Luukkaan evankeliumi – Suomalainen Uuden Testamentin selitys, s. 40-45. Hämeenlinna: Gyllenberg, R, Nikolainen, T. Haapa, E., 1980.
  15. Marshall, Howard I.: The Gospel of Luke – The New International Greek Text Commentary, s. 34-49. The Paternoster Press, 1978. ISBN 0-85364-203-6. (englanniksi)
  16. Haapa Esko.: Matteuksen evankeliumi – Suomalainen Uuden Testamentin selitys, s. 26. Kirjapaja, 1980. ISBN 951-421-006-7.
  17. Alan Hugh McNeile: The Gospel According To St.Matthew, The Greek Text With Introduction, Notes, And Indices, s. 10–24. Macmillan and co Limited, London, 1915. Teoksen verkkoversio (viitattu 22.11.2014). (englanniksi)
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.