Jeesuksen elämän kronologia

Jeesuksen syntymä Raamatun mukaan

Vuosi

Raamatussa on useita suhteellisen tarkasti historiallisesti ajoitettavissa olevia viitteitä Jeesuksen syntymävuodesta. Suurin osa viittaa Jeesuksen syntyneen Herodeksen hallitsijakauden lopulla, aikavälillä 6–1 eaa., Suoraan Jeesuksen syntymään viitataan Matteuksen ja Luukkaan evankeliumeissa, joissa ajan tavan mukaisesti menneeseen ajankohtaan viitataan vallassa olleen hallitsijan nimellä. Epäsuorasti syntymäajankohta voidaan laskea taaksepäin esimerkiksi tiedosta, että Jeesus aloitti opetustoimintansa noin 30-vuotiaana[1] sekä tältä ajalta evankeliumeissa esiintyvistä historiallisesti ajoitettavissa olevista tapahtumista kuten Herodeksen temppelin rakennusvaiheista.

Evankeliumeissa ei kerrota suoraan Jeesuksen syntymäaikaa, mutta Matteuksen ja Luukkaan evankeliumien syntymä­kertomuksissa mainitaan yksi historiallinen henkilö, jolla evankeliumien kirjoittajat pyrkivät sitomaan Jeesuksen syntymän tiettyyn aikakauteen. Matteuksen evankeliumissa kerrotaan Jeesuksen syntyneen jonkin aikaa ennen Herodeksen kuolemaa[2]. Herodes Suuri kuoli joidenkin lähteiden mukaan 4 eaa.[3] Viime aikoina on julkaistu vertaisarvioituja tutkimuksia, joiden mukaan Herodes kuoli vasta 1 eaa.[4][5]

Myös Luukas mainitsee Herodeksen aikakauden hieman ennen kuin enkeli Gabriel kertoo Marialle Jeesuksen tulevasta syntymästä.[6] Toisaalta Luukkaan evankeliumin mukaan Jeesus syntyi hieman sen jälkeen, kun keisari Augustus antoi käskyn, että koko maailma oli verolle pantava. Englanninkielisessä NIV-käännöksessä tässä kohdassa käytetään termiä ”census”, joka tarkoittaa väestönlaskentaa .[7] Väestönlaskennan aikaan Publius Sulpicius Quirinius oli Syyrian käskynhaltijana.[8] Taulukossa 146, joka löytyy Jack Fineganin kirjasta “Handbook of Biblical Chronology” Quiriniuksen on merkitty olleen Syyrian maaherrana vuosina 3–2 eaa. [9] Ilmeisesti kyse tuolloin on ollut kyse Rooman valtakunnan alueella asuneiden ihmisten antamasta kuuliaisuudenvalasta keisari Augustukselle, josta löytyy historiallisia todisteita ajanjaksolta 3/2 eaa.[10] Tuon saman taulukon mukaan Quirinius toimi Syyrian maaherrana myös vuosina 6–7 jaa.[9] Sitä ennen keisari Augustus oli määrännyt etnarkki Herodes Arkhelaoksen maanpakoon Galliaan hänen julmuuksiensa tähden. Juudeasta tuli tuolloin osa Rooman valtakuntaa. Tultuaan Syyrian maaherraksi Quirinius suoritti Juudeassa censuksen eli väestönlaskennan, mikä mahdollisti alueen verotuksen.[11]

Osa kristillisistäkin tutkijoista pitää Jeesuksen syntymäkertomuksia epähistoriallisina[12][13], sillä heidän mielestään historiallista lähdettä, joka tukisi jompaakumpaa evankeliumien ilmoittamista syntymäajoista, ei ole olemassa.[14]. Kuitenkin Raymond J. Jachowski tulee vertaisarvoidussa tutkimuksessaan siihen johtopäätökseen, että Jeesuksen syntymävuosi on saattanut olla 3 tai 2 eaa.[15]

Vuodenaika ja päivämäärä
Pääartikkeli: Jeesuksen syntymäpäivä

Raamatussa ei myöskään mainita, mihin aikaan vuodesta Jeesus syntyi, joskin eräiden viitteiden perusteella asiasta on yritetty tehdä päätelmiä.

Varhaiskristilliseltä ajalta saakka Jeesuksen syntymän juhlaa, joulua, vietetty 25. joulukuuta. Tiettävästi ensimmäisenä Jeesuksen syntymän ajoitti joulukuun 25. päivään 200-luvulla Hippolytus Roomalainen 200-luvulla. Hän oletti, että enkelin ilmestys Marialle oli tapahtunut kevät­päivän­tasauksena, joka tuolloin oli 25. maaliskuuta, ja että Jeesus olisi syntynyt yhdeksän kuukautta myöhemmin. [16] Jo samalla vuosisadalla hänen syntymä­juhlaansa alkoivat sanottuna päivänä viettää muun muassa Pohjois-Afrikan donatolaiset.[17]

Usein on väitetty, että juhlapäivä olisi sijoitettu kyseiseen ajankohtaan sen vuoksi, koska samana päivänä oli ennestään vietetty Voittamattoman auringon (Sol Invictus) päivää. Erään teorian mukaan asia olisi kuitenkin ollut päinvastoin: kristityt olisivat viettäneet sanottuna päivänä Jeesuksen syntymä­juhlaa jo ennen kuin keisari Aurelianus, mahdollisesti vastavetona kristityille, määräsi saman päivän Voittamattoman auringon päiväksi.[17]

Tähän ajankohtaan oli mahdollisesti päädytty sillä perusteella, että rabbiinisessa juutalaisuudessa yleisesti uskottiin suurten profeettojen kuolleen samana päivänä vuodesta, jolloin olivat syntyneetkin. Jeesus oli ristiin­naulittu juutalaisten pääsiäisenä, juutalaisen kalenterin mukaan nisan-kuun 14. päivänä, joka juliaanisen kalenterin mukaan kuitenkin sattui eri vuosina eri päiväksi. Eri laskelmien mukaan Jeesus olisi kuollut joko 25. maaliskuuta tai 6. huhtikuuta, ja sillä perusteella hänen uskottiin myös siinneen Pyhästä Hengestä samana päivänä vuodesta ja syntyneen yhdeksän kuukautta myöhemmin, siis joko 25. joulukuuta tai 6. tammikuuta.[17][18] Ajankohtaa on kuitenkin pidetty epä­toden­näköisenä, koska Raamatun mukaan seudulla oli Jeesuksen syntyessä paimenia kedolla,[19] mutta Juudean vuoristoseudulla karjaa ei tuohon aikaan vuodesta, talvi­sateiden aikana, yleensä pidetty laitumella.[20]

Toisaalta Jeesuksen syntymän ajankohtaa on yritetty päätellä myös Luukkaan evankeliumissa olevan maininnan perusteella, jonka mukaan Sakarias, Johannes Kastajan isä, oli Abian osastoon kuuluva leeviläinen pappi ja sai ilmoituksen pojan syntymästä ollessaan palvelus­vuorossa temppelissä.[21]

Jos voitaisiin tietää, suorittivatko Abian osastoon kuuluvat papit tehtäviään aina tiettynä aikana vuodesta, tästä voitaisiin päätellä, että Johannes Kastaja olisi syntynyt 9 kuukautta hänen palvelus­vuoronsa jälkeen, ja koska Jeesus syntyi Luukkaan mukaan noin kuusi kuukautta Johanneksen jälkeen[22][23], olisi Sakariaan ilmestyksestä Jeesuksen syntymään kulunut 15 kuukautta.

Ensimmäisen aikakirjan mukaan Abian osaston viikon kestänyt vuotuinen palvelus­vuoro oli ainakin alkujaan määrätty kahdeksanneksi.[24] Mikäli nämä palvelusvuorot laskettiin nisan-kuun alusta ja mikäli niitä noudatettiin vielä toisen temppelin loppuaikoina, Sakarias olisi hoitanut papillisia tehtäviä sivan-kuussa, kesäkuun alussa. Tästä eräät raamatun­tutkijat ovat päätelleet, että Johannes Kastaja olisi syntynyt yhdeksän kuukautta myöhemmin, maaliskuussa, Jeesus edelleen kuusi kuukautta myöhemmin, mahdollisesti lehtimajajuhlan aikana tai lähellä sitä.[20][25]

Johannes Krysostomos väitti kuitenkin 300-luvun lopulla, että Sakarias olisi uhrannut Luukkaan evankeliumissa mainitut suitsutus­uhrit juutalaisten suurena sovitus­päivänä (Jom kippur), lokakuun lopulla, ja tällä perusteella hän väitti joulukuun 25. päivää Jeesuksen todelliseksi syntymä­päiväksi. Pidetään kuitenkin todennäköisempänä, että hän pyrki jälkeen­päin esittämään perustelun tuolloin jo omaksutulle juhla­päivälle kuin että hän olisi objektiivisesti pyrkinyt selvittämään, milloin Jeesus todella oli syntynyt.[26]­

Jeesuksen opetustoiminnan aloitus

Vaikka Jeesuksen syntymästä annetaan evankeliumeissa epätarkka tai joidenkin tutkijoiden mukaan jopa ristiriitainen määritelmä, Jeesuksen opetustoiminnan alkaminen voidaan kuitenkin ajoittaa vuosille 26–30 jaa. Esimerkiksi Luukas kertoo Johannes Kastajan aloittaneen toimintansa Rooman keisari Tiberiuksen viidentenätoista hallitsijavuotena[27] (29 jaa.) joten Jeesuksen kastaminen [28] ja Jeesuksen oma opetustoiminnan aloittaminen tapahtui pian tämän jälkeen. Johanneksen evankeliumissa taas Johannes kertoo Jeesuksen vierailleen Jerusalemin temppelissä opetustoimintansa alkuaikoina[29], ja että temppeliä oli tuolloin rakennettu 46 vuotta.[30]. Antiikin historioitsija Josephuksen mukaan Herodes aloitti temppelin rakennuksen 18. hallitsijavuotena[31]

Herodeksen valtakauden voidaan katsoa alkaneen Jerusalemin valloituksesta 36 eaa. loppuvuodesta.[32] Näin ollen 18.hallituskautensa loppuu ja temppelin rakentaminen alkaa n. 18 eaa.[33] Kun siitä lasketaan 46 ja puoli vuotta eteenpäin päädytään kevään 30 jaa. pääsiäiseen.[30] Tähän samaan ajankohtaan voi päätyä myös toisella laskelmalla. Mikäli Jeesus olisi syntynyt syksyllä 3 eaa. kuten Martin L. Ernest olettaa[34] , niin Jeesus olisi täyttänyt 30 vuotta syksyllä 28 jaa. Julkisen opetustoimintansa alkaessa vuonna 29 jaa. Jeesus olisi ollut siis hieman alle 31-vuotias. Luukashan toteaa että hän oli noin 30-vuotias opetustoimintansa alkaessaan[1] Jeesuksen ensimmäinen pääsiäinen opettajana sijoittautuisi myös näin tarkastellen kevääseen 30 jaa.

Jeesuksen kuolema

Raamatussa ei mainita myöskään Jeesuksen kuolinvuotta eikä suoraan päivien järjestysnumeroiden avulla päivämäärääkään. Kaikissa evankeliumeissa kuitenkin sanotaan hänen kuolleen juutalaisten pääsiäisen aikoihin sinä aikana, jolloin Pontius Pilatus oli Juudean prokuraattorina. Josephuksen ansiosta tiedetään, että Pilatus oli tässä virassa vuosina 26–36. Lisäksi Luukkaan evankeliumissa mainitaan Johannes Kastajan aloittaneen julkisen toimintansa keisari Tiberiuksen hallitsijakauden 15. vuotena (28–29). Tarkempien tietojen osalta eri evankeliumien maininnat ovat osittain ristiriidassakin keskenään.

Matti Myllykosken mukaan ”Uuden testamentin neljä evankeliumia ovat edelleen ainoat merkittävät lähteet Jeesuksen kärsimyshistorian tutkimuksessa"[35]. Ne kertovat Jeesuksen ristiinnaulitsemisen tapahtuneen Jerusalemissa, joten on aiheellista huomioida myös, miten evankeliumeissa kerrotut tapahtumat sopivat yhteen juutalaisen kalenterin, lain ja tapojen kanssa[36].

Juutalainen kalenteri oli yhdistetty aurinko- ja kuukalenteri, lunisolaarinen kalenteri, jossa kuukaudet alkoivat aina uuttakuuta seuraavana päivänä. Määrävälein lisättiin vuoteen kolmastoista kuukausi, jotta kalenterikuukaudet sattuisivat aina suunnilleen samaan vuodenaikaan. Niinpä pääsiäisaatto, 14. nisan-kuuta, oli kevätpäiväntasausta seuranneen täydenkuun aikaan. On myös huomattava, että juutalaisten vuorokausi vaihtuu auringon laskiessa. Juutalaisten sapatti kestää meidän ajanlaskumme mukaan perjantai-illasta lauantai-iltaan. Tällöin kaikenlaisen työn tekeminen on tiukasti säädeltyä[37]. Vuorokauden vaihtuminen tapahtuu noin kello 18 paikkeilla. Juutalaisten viikon ensimmäinen päivä vastaa meidän sunnuntaitamme, joka heillä alkaa siis lauantai-illan auringonlaskusta.

Juutalaisten pääsiäinen ja samassa yhteydessä oleva happamattoman leivän juhla kestää seitsemän päivää (Israelin ulkopuolella kahdeksan), nisan-kuun 14. päivän auringonlaskusta nisan-kuun 21. päivän auringonlaskuun[38]. Pääsiäiskertomuksien tutkimuksen kannalta on välttämätöntä huomioida myös juutalaisen lain ja tapojen vaatimukset evankeliumien tapahtumien historiallista uskottavuutta analysoitaessa. Esimerkiksi pääsiäislammas oli teurastettava nisan-kuun päivänä[39], jota seuraava päivä (nisan-kuun 15. päivä) on juhlasapatti[40]. Tällöin viikkosapatin tavoin kaikenlainen työn tekeminen on tiukasti säädeltyä. Edellä mainittuja sääntöjä noudattaen on mahdollista yrittää määritellä, mikä on Jeesuksen kuolinpäivä kunkin evankeliumin mukaan.

Evankeliumien kuvauksissa pääsiäisviikon tapahtumista on huomattavia eroja jopa siinä, minä päivänä ristiinnaulitseminen ja hautaus todella tapahtuivat. Niinpä synoptisissa evankeliumeissa kerrotaan Jeesuksen viettäneen apostolien kanssa pääsiäisateriaa kuolemaansa edeltävänä iltana, mikä viittaisi siihen, että hän olisi kuollut nisankuun 15. päivänä. Sen sijaan Johanneksen evankeliumissa sanotaan hänen kuolleen samaan aikaan kuin pääsiäislampaat teurastettiin, siis 14. päivänä. Professori Ulrich Wilckensin mukaan "monet seikat tuntuisivat puhuvan sen puolesta, että ajanmäärityksessä pitäisi seurata Johanneksen evankeliumia". Samassa kirjassa Lars Aejmelaeus jatkaa: "Se poistaisi monia hautausperikooppiin liittyviä vaikeuksia. Johanneksen evankeliumissa olevan kärsimyshistorian kronologia kulkee päivän myöhässä synoptikkojen kronologiasta. Johanneksen mukaan Jeesuksen kuolinpäivä oli nisankuun 14. päivä, ei siis varsinainen pääsiäispäivä eli nisankuun 15. päivä. Johanneksen kronologian mukaan sapatin ja pääsiäisen aatto menivät siis päällekkäin"[41].

Tavallisimmin onkin katsottu Johanneksen evankeliumin pääsiäiskertomuksen mukaisesti, että Jeesus kuoli pääsiäisen aattopäivänä[42], joka sinä vuonna sattui sapattia edeltäväksi päiväksi[43], toisin sanoen perjantaiksi. On laskettu, että sinä aikana (26–36), jolloin Pilatus oli Juudean prokuraattorina, tämä päivä sattui perjantaiksi vuosina 30 ja 33. Juliaanisen kalenteri mukaan 14. niisankuuta vastasi näinä vuosina 7. huhtikuuta 30 ja 3. huhtikuuta 33[44][45] Päivämäärää 3. huhtikuuta 33 ovat esimerkiksi C. J Humphreys ja J. E. Waddingon kannattaneet myös sillä perusteella, että tällöin tapahtui kuunpimennys, johon heidän mukaansa viitataan Pietarin helluntaina pitämässä puheessa[45][46].

Katso myös

Lähteet
  • Aejmelaeus, Lars: Kristinuskon synty: Johdatus Uuden testamentin taustaan ja sanomaan. Uusittu laitos. Helsinki: Kirjapaja, 2007. ISBN 978-951-607-529-0.
  • Aejmelaeus, Lars: Jeesuksen ylösnousemus. Osa 1 : tausta ja Paavalin todistus. Helsinki: Suomen eksegeettinen seura, 1993. ISBN 951-9217-12-6.
  • Aejmelaeus, Lars: Jeesuksen ylösnousemus. Osa II : Synoptiset evankeliumit ja Apostolien teot. Helsinki: Suomen eksegeettinen seura, 1994. ISBN 951-9217-14-2.
  • Aejmelaeus, Lars: Jeesuksen ylösnousemus. Osa III : Johanneksen evankeliumi ja systemaattinen tarkastelu. Helsinki: Suomen eksegeettinen seura, 1996. ISBN 951-9217-21-5.
  • Holmén, Tom: Jeesus. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-31302-2.
  • Myllykoski, Matti: Jeesuksen viimeiset päivät. Helsinki: Yliopistopaino, 1994.
  • Oja, Heikki: Aikakirja. Helsinki: Otava, 1999. ISBN 951-1-16334-5. Verkkoversio: Aikakirja 2007 (PDF) (4. painos) Helsingin yliopiston almanakkatoimisto. Arkistoitu 22.3.2011. Viitattu 17.3.2009.
  • Uro, Risto & Lehtipuu, Outi (toim.): Nasaretilaisen historia. Helsinki: Kirjapaja, 1997. ISBN 951-625-457-8.

Viitteet
  1. Luuk. 3:23
  2. Matt. 2:1–19
  3. Herod Encyclopædia Britannica.
  4. When Did Herod the Great Reign Novum Testamentum.
  5. The Death of Herod the Great and the Latin Josphus : Re-examining the Twenty-second Year of Tiberius Journal of Greco-Roman Christianiyty and Judaism.
  6. Luuk. 1:5–31
  7. Luukas 2. luku Raamattu.New InternationalVersion.
  8. Luuk. 2:1–7
  9. Nollet, James A.: Astronomical and Historical Evidence for Dating the Nativity in 2 BC 2012. Perspectives on Science & Christian Faith. Viitattu 14.12.2015.
  10. Peltonen, M: Itämaan tietäjien arvoitus netikka.net. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 12.12.2015.
  11. CAHlähde tarkemmin?, s. 157.
  12. Aejmelaeus 2007, s. 117–120.
  13. Uro & Lehtipuu 1997, s. 109.
  14. Holmén 2007, s. 32.
  15. Jachowski, Raymond J.: The Death of Herod the Great and the Latin Josphus : Re-examinig the Twenty-second Year of Tiberius 2015. Journal of Greco-Roman Christianity and Judaism. Viitattu 12.12.2015.
  16. Mercer Dictionary of the Bible, s. 142. {{{Julkaisija}}}, 2001. ISBN 0-86554-373-9.
  17. Onko joulu sittenkin alun perin kristillinen juhla? areiopagi.fi. Viitattu 16.12.2014.
  18. The Promise of His Glory. Church House Publishing, Church of england Liturgical Commision, 1991. ISBN 978-0-71513738-3. Teoksen verkkoversio.
  19. Luuk. 2:7–8
  20. Io Saturnalia! Kotisatama.net. Arkistoitu 16.12.2014. Viitattu 16.12.2014.
  21. Luuk. 1:5–18
  22. Luuk. 1:26
  23. Luuk. 1:36
  24. 1. Aik. 24:1–9
  25. Sukkot, lehtimajan juhla Barents TV. Arkistoitu 22.12.2015. Viitattu 16.12.2014.
  26. Roger T. Beckwith: Calendar and chronology, Jewish and Christian: biblical, intertestamental and patristic studies, s. 72; 2001
  27. Luuk. 3:1–2
  28. Luuk. 3:21
  29. Joh. 2:13–14
  30. Joh. 2:20
  31. Josephius: The Antiquities of the Jews XV Ant 15.11.1 (englanniksi)
  32. Steinmann, Andrew E.: When did herod the great reign 2009. Novum Testamentum. Viitattu 14.12.2015.
  33. Temple, Herod’s Easton's Bible Dictionary. Viitattu 14.12.2015.
  34. Martin, Ernest L.: The Star that Astonished the World askelm.com. Viitattu 14.12.2015.
  35. Myllykoski 1994, s. 18.
  36. Aejmelaeus 1993, 1994 ja 1996lähde tarkemmin?
  37. Sabbath Jewish Encyclopedia.
  38. Passover Jewish Encyclopedia.
  39. 2. Moos. 12:5–10
  40. 3. Moos. 23:5–8
  41. Aejmelaeus 1993, s. 117–118.
  42. Joh. 19:14
  43. Joh. 19:31
  44. Palva, Heikki: Raamatun tietosanasto. Artikkeli Jeesus Kristus (artikkelissa mainittu E. P. Sandersin laskelma). Porvoo: WSOY, 1995. ISBN 951-0-20131-6.
  45. Heikki Oja: ”Jeesuksen syntymä ja kuolema; Paljastaako kuunpimennys pääsiäisen päivän?”, Aikakirja 2013, s. 12, 153. Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, 2013. ISBN 952-10-3221-9. Teoksen verkkoversio.
  46. Ap.t. 2:20
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.