Jean Lafitte

Lafitten varhaisesta elämästä ei tiedetä juuri mitään. Vuoteen 1809 mennessä hän oli veljensä Pierre Lafitten kanssa perustanut New Orleansiin sepänpajan. Veljekset huomasivat kuitenkin pian, että salakuljetus oli kannattavampaa kuin hevosten kengittäminen. Heidän pajastaan tuli ryöstetyn tavaran ja orjien välityspaikka.[2][3] Veljekset siirtyivät pian kaupungin lähistölle Baratarianlahdelle, jonne he perustivat tukikohdan ja alkoivat ryöstellä laivoja Meksikonlahdella. He ryöstivät myös espanjalaisia laivoja sekä orjakauppiaita. Lafittet myivät sieppaamansa orjat Louisianan plantaasinomistajille. Vuodesta 1810 he toimivat lisäksi Cartagenan tasavallan kaappareina. Lafittet rikastuivat nopeasti ja alkoivat herättää huomiota. Laivanomistajien painostuksesta Louisianan kuvernööri vangitsi Lafittet merirosvoussyytteen perusteella. Veljekset palkkasivat kuitenkin parhaan saatavissa olevan asianajajan, joka sai vapautettua heidät syytteistä.[3]

Vuoden 1812 sodan aikana brittiupseerit yrittivät lahjoa Lafitten veljekset taistelemaan puolellaan amerikkalaisia vastaan. Lafittet pyysivät brittejä odottamaan. Sen jälkeen he riensivätkin New Orleansiin kertomaan asiasta kaupunkia puolustaneita joukkoja johtavalle kenraali Andrew Jacksonille. Jackson kuunteli veljesten kertomuksen ja pyysi sitten heitä taistelemaan amerikkalaisten puolella. Jean ja Pierre Lafitte suostuivat Jacksonin pyyntöön. He kokosivat miehistönsä ja auttoivat Jacksonia voittamaan New Orleansin taistelun vuonna 1815.[3]

Sodan jälkeen Lafitten veljekset palasivat entiseen elämäänsä. He perustivat uuden tukikohdan Texasiin, pienelle saarelle lähelle nykyistä Galvestonia. Lafittet jatkoivat kaapparitoimintaansa espanjalaisia vastaan. Vuonna 1820 jotkut heidän laivastonsa kapteeneista olivat hyökänneet myös yhdysvaltalaisten alusten kimppuun, ja yleinen mielipide kääntyi Lafitteja vastaan. Veljesten lopullista kohtaloa ei tiedetä. Väitetään, että Jean Lafitte olisi vuonna 1821 purjehtinut pakoon suosikkialuksellaan The Pridella ja jatkanut sen jälkeen merirosvousta Espanjan hallitsemalla rannikolla vielä useita vuosia.[2][3]

Lafitte oli naimisissa Madeleine Ragaud’n kanssa, mutta pari ei saanut lapsia. Lafittella oli yksi avioliiton ulkopuolinen lapsi, Pierre Lafitte (s. 1816) Catherine Villars’n kanssa.

Lafitten tarinasta on tehty elokuva The Buccaneer (1958), joka perustuu Lyle Saxonin kirjoittamaan romaaniin Lafitte the Pirate (1930).

Bonanza-sarjan jaksossa ”The Gentleman from New Orleans” näyttelijävieras esittää olevansa Jean Lafitte. Hänen oikea henkilöllisyytensä ei kuitenkaan selviä jakson aikana.

• Cochran, Hamilton: Karibian kaapparit ja merirosvot. Uusi kirjakerho, 1973. ISBN 951-638-022-0

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jean Lafitte Wikimedia Commonsissa