Jean-Baptiste de Martignac

Jean-Baptiste Sylvère Gay, Martignacin varakreivi (20. kesäkuuta 1778 Bordeaux – 3. huhtikuuta 1832 Pariisi)[1] oli ranskalainen poliitikko ja historioitsija, joka toimi Ranskan pääministerinä vuosina 1828–1829.

Jean-Baptiste de Martignac
Ranskan pääministeri
4. tammikuuta 1828–8. elokuuta 1829
Monarkki	Kaarle X
Edeltäjä	Jean-Baptiste de Villèle
Seuraaja	Jules de Polignac
Henkilötiedot
Syntynyt	20. kesäkuuta 1778 Bordeaux, Ranska
Kuollut	3. huhtikuuta 1832 (53 vuotta) Pariisi, Ranska
Tiedot
Puolue	Ultrarojalistit
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Martignac toimi vuonna 1798 vallankumousjohtaja Emmanuel Joseph Sieyèsin sihteerinä ja palveli sen jälkeen armeijassa. Hän kirjoitti useita näytelmiä. Napoleonin valtakauden aikana hän toimi menestyksekkäänä asianajajana Bordeaux'ssa ja kuului Les Chevaliers de la Foi (”Uskon ritarit”) -nimiseen rojalistiseen salaseuraan. Martignac nimitettiin 1818 kuninkaallisen oikeuden julkisasiamieheksi ja seuraavana vuonna Limoges’n kruununjuristiksi. Vuonna 1821 hänet valittiin edustajainkamariin, jossa hän tuki konservatiivista pääministeri Joseph de Villèleä. Seuraavina vuosina hän sai useita merkittäviä virkanimityksiä sekä varakreivin aatelisarvon.[1]

Kuningas Kaarle X nimitti Martignacin sisäministeriksi 4. tammikuuta 1828 ja hänestä tuli pian de Villèlen seuraaja hallituksen johdossa. Martignacin mielipiteet olivat tässä vaiheessa maltillistuneet ja pääministerinä hän muun muassa kumosi Villèlen säätämän lehdistösensuurin. Hallitus kuitenkin menetti kannatustaan sekä oikealle että vasemmalle ja hävisi vuoden 1829 vaalit. Luottamuksensa Martignaciin menettänyt kuningas korvasi hänet äärikonservatiivisella Jules de Polignacilla.[1]

Martignac esiintyi julkisuudessa viimeisen kerran joulukuussa 1830 puolustaessaan Polignacia päärien kamarin istunnossa.[1]