Jauhojärvi (Ähtäri)
Jauhojärvi [2][1] on Etelä-Pohjanmaalla Ähtärissä sen keskustaajamasta 11 kilometriä länsilounaaseen sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöön.[2][1]
| Jauhojärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Etelä-Pohjanmaa |
| Kunnat | Ähtäri |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Toisveden alue (35.42) |
| Laskupuro | Myllypuro [1] |
| Järvinumero | 35.428.1.006 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 148,4 m [1] |
| Rantaviiva | 8,943 km [2] |
| Pinta-ala | 2,39417 km² [2] |
| Tilavuus | 0,00796035 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 3,32 m [2] |
| Suurin syvyys | 10 m [2] |
| Valuma-alue | 12,5 km² [3] |
| Saaria | 2 [1] |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantietoa
Järven pinta-ala on 239 hehtaaria eli 2,4 neliökilometriä. Se on 3,4 kilometriä pitkä ja 1,2 kilometriä leveä. Se sijaitsee Alavuden ja Virtain rajojen lähellä Ison Haapajärven länsipuolella. Järven ympäristö on alavaa metsämaata. Järvellä on avoin järvenselkä, vaikka järvellä kaksi pientä saarta Jauhosaari ja Kotikari. Järven pohjoispäätä kutsutaan Jokilahdeksi.[2][1]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 8,0 miljoonaa kuutiometriä eli 0,0080 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 3,3 metriä ja suurin syvyys on yli 10 metriä. Syviä kohtia on kaksi. Syvin kohta sijaitsee Jauhosaaren kohdalla järven vastarannalla ja toinen sijaitsee järven eteläosassa. Järven pohjoisosassa Syväkarinkallion edustalla on yli yhdeksän metriä syvää.[2][1]
Järven rantaviivan pituus on 8,9 kilometriä ja sen rannat ovat pääasiassa metsämaata. Peltoja ulottuu rantaan asti esimerkiksi pohjoisessa Jauhoperällä ja Rajalanmäellä sekä etelässä Sirppiperällä. Alueen haja-asutus käsittää muutaman talon, josta kuusi on maatiloja. Rannoille on rakennettu noin 40 vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet yhdystieltä 17193 tai siitä haarautuvalta Siipiperän kautta Heinäperälle johtavalta kylätieltä. Alavuden raja tulee aivan pohjoisrajan tuntumaan ja Virtain raja etelärantaan asti.[2][1][4]
Vedenlaatu
Jauhojärvi on karuhko ja kirkasvetinen järvi. Sen vedenlaatua on tutkittu vuosina 1985–2006 ja veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut 10–20 mikrogrammaa litrassa vettä. Samalla veden väriluku on vaihdellut 40–60 Pt mg/l.[3]
Vesistösuhteet
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alueen (35.4) Toisveden alueella (35.42), jonka Vähä Haapajärven valuma-alueeseen (35.428) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 148,4 metriä mpy.[1][5]
Järvi sijaitsee valuma-alueensa latvoilla ja siksi sen kautta virtaa vain vähän vettä. Se saa pääosan vedestään ympäristöstään siihen johdetuista metsäojista. Laajoja suoalueita ovat läntinen Linjasuo, eteläinen Kivineva ja itäinen Hirvineva. Valuma-alueella on yli hehtaarin kokoista järviä yksi, joka laskee Jauhojärveen. Se on Pieni Kaksipuolonen.[1][5]
Järven laskujoki on MyllyPuro, joka laskee Isoon Haapajärveen, josta vesireitti jatkuu Vähään Haapajärveen, mikä laskee lopulta Peränteeseen. Peränne on osa Ähtärin reitin pääuomaa. Myllypurossa on pudotusta 6,3 metriä.[1][5]
Lähteet
- Jauhojärvi, Ähtäri (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.
- Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 4.11.2018.
- Nuotio, Eeva: Etelä-Pohjanmaan vedet nyt ja tulevaisuudessa, Länsi-Suomen ympäristökeskus, 2008, ISBN 978-952-11-2973-5, viitattu 7.11.2018
- Jauhojärvi, Ähtäri (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.
- Jauhojärvi (35.428.1.006) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 4.11.2018.
Ähtärinjärvi • Niemisvesi-Pemu • Hankavesi-Välivesi • Peränne • Liesjärvi
Kivijärvi • Ouluvesi • Jauhojärvi • Iso Haapajärvi • Valkeinen • Vähä Haapajärvi • Iso Vehkajärvi • Kortteinen • Hautojärvi
Voilampi • Hirvijärvi • Pusaanjärvi • Huikurinlampi • Renkainen • Saarinen • Arpainen • Kolunjärvi • Niemijärvi • Soukanjärvi • Vehunjärvi
Vähä Liesjärvi • Iso-Manalainen • Pyhikki • Iso Koirajärvi • Yläinen-Sappio • Karvalampi • Alainen-Sappio • Lylylampi • Keskinen • Saarijärvi • Iso Niemolampi • Aitojärvi • Keskinen-Tuhkio • Yläinen-Tuhkio • Savilampi • Haapolampi • Likolampi • Keskinen-Sappio • Vihtalampi • Iso-Nuoramo • Mantilanjärvi • Pöyhösenlampi • Kalliolampi • Tyystänjärvi • Palolampi
Kuorelampi • Polvilampi • Matolampi • Särkijärvi • Ahvenlampi • Kapealampi • Saarilampi • Heikinlampi • Lintulampi • Rajalampi • Heinä-Arpainen • Yläinen Heikinlampi • Pitkäjärvi • Ohenlampi • Heinälammi • Riutto • Suoverlampi • Mustalampi • Paloharjunlampi • Suolampi • Kaamatti • Onkilampi • Sysilampi • Kuolemainen • Kalliolampi • Mekkolampi • Hämeenlampi
Niinilampi • Likolampi • Iso Itälampi • Suolampi • Perilampi • Pieni Koirajärvi • Hirvilampi • Hirvilampi • Mustalampi • Iso Perimmäinen • Levä • Haukilampi • Kumpulampi • Heinälampi • Pieni-Manalainen • Ahvenlampi • Pieni Lintulampi • Hangonlampi • Sirkuslampi • Niittylampi • Ahvenlampi • Sammakkolampi • Valkealampi • Pökkölänlampi • Iso Hoikkalampi • Keskimmäinen-Nuoramo • Kotalampi • Pieni Itälampi • Paskolampi • Haukilampi • Haukilampi • Kaakkolampi • Kissalampi • Koivulampi
Huippalampi • Peuralampi • Pumppulampi • Likolampi • Valkealampi • Lehtilampi • Vasamanlampi • Sepänlampi • Saralammi • Onkilampi • Saralammi • Pieni-Perimmäinen • Paskolampi • Likolampi • Pahkalampi • Iso Haapalampi • Niinilampi • Murtolampi • Perunalampi • Kuolemainen • Heinälammi