Jauho

• Gluteenijauho on vehnän, ohran ja rukiin sisältämien varastoproteiinien, gliadiinin ja gluteniinin, muodostama aine.
• Grahamjauho on vehnästä valmistettua täysjyvävehnäjauhoa, johon on jauhettu sen alkio sekä ydin- ja kuorikerrokset.[3]
• Hiivaleipäjauho eli tumma vehnäjauho on jauhettu läheltä vehnän kuoriosaa ja on siksi tummempaa kuin tavallinen vehnäjauho.[4]
• Jälkijauho valmistetaan jyvän kuoriosia jauhamalla. Se on jyvän ydinosasta saatavaa ydinjauhoa tummempaa, sisältää enemmän kivennäisaineita ja sen leivontaominaisuudet ovat heikommat. Jälkijauhoa valmistetaan tavallisesti vehnästä. Ruis sitä vastoin jauhetaan yleensä kokojyväjauhoksi.[5]
• Sihtijauhossa on mukana jyvän kuoriosia ja niiden määrä vaihtelee käytetyn seulan eli sihdin reikäkoon mukaan.[6]
• Talkkunajauho koostuu keitetystä ja paahdetusta, yleensä melko karkeaksi jauhetusta viljasta (kaura, ohra, ruis, vehnä), herneistä ja/tai pavuista[7].
• Tärkkelysjauho on esimerkiksi ruokien suurustamiseen tarkoitettu jauho. Yleisimpiä suurusteita suomalaisissa keittiöissä ovat peruna-, maissitärkkelys- ja arrow(juuri)jauhot.
• Täysjyväjauho on kaikki jyvän ainesosat sisältävä jauho.[8]

Yleisimpiä kaupoista saatavia valmisjauhoja ovat muun muassa ohra-, ruis- ja vehnäjauhot, kuten durum- ja spelttivehnäjauhot. Harvinaisempia ovat durra-, hirssi-, kaura-, riisi-, tattari-, teff- ja maissijauhot eli polenta.

Kaupoissa myydään myös erilaisia valmiita jauhoseoksia, kuten lettu-, muffinssi-, pizza-, rieska-, sämpylä- ja vohvelijauhot, joiden nimistä voi päätellä niiden varsinaisen käyttötarkoituksen. Korppujauhoja käytetään muun muassa ruokien leivittämiseen ja kuorruttamiseen sekä paistinvuokien jauhottamiseen – yhdessä rasvan kanssa.

Näitä ovat muun muassa herne-, kaakao-, kahvi-, kookos-, maniokki-, peruna- ja soijajauhot.