Jarl Falck
Jarl Oscar Raphael Falck (8. syyskuuta 1901 Helsinki – 15. huhtikuuta 1983 Helsinki[1][2]) oli suomalainen taidemaalari, joka tunnetaan Savoa kuvaavista maisemamaalauksistaan. Hän oli lapsuudessaan viettänyt seudulla useita vuosia.[1]
Falck oli itseoppinut taiteilija, joka ryhtyi ammattimaiseksi taidemaalariksi vuonna 1931.[1] Vuonna 1950 käytiin suurta huomiota herättänyt oikeudenkäynti, kun taidemaalari Viljo Salonen oli kopioinut ja jäljitellyt Falckin maalauksia signeeraten ne nimellä ”Carl Franck”. Syytettyinä olivat myös teoksia myyneet taidekauppiaat Pentti Wähäjärvi ja Eric Fock. Wähäjärvi sai tuomion yllytyksestä, mutta Fock vapautettiin syytteistä.[3]
Falck tunnettiin kiihkomielisenä ruotsin kielen aseman puolustajana. Hän teki välittömästi valituksen havaitessaan kaksikielisyyttä rikotun jossakin. Falckin kerrottaan tehneen ilmoituksia Helsingin kaupunginhallituksen lisäksi jopa YK:n pääsihteerille ja paaville.[4] Vuonna 1971 Falck, Yleisradion ruotsinkielisen osaston ohjelmapäällikkö Sten-Olof Westman ja pastori Paul von Martens tekivät oikeusasiamiehelle kantelun, kun Väestörekisterikeskuksen tietokone oli antanut kaikille henkilötunnuksettomille henkilölle suomea äidinkieleksi tarkoittavan koodin. Kantelu johti oikeusasiamies Risto Leskisen Väestörekisterikeskuksen johtajalle Jorma Hartiolle antamaan vakavaan huomautukseen.[5] Myöhemmin hän toimi ”Suomen ruotsinkielen puolustustoimikunnan” (Finland svenska språkförsvarskommitte) puheenjohtajana. Vuonna 1976 Falck teki valituksen kielilain rikkomisesta löydettyään Oulunkylän kirjastosta kirjan, josta puuttui ruotsinkielinen leima. Kaupunginhallituksen selvityksen jälkeen kirjaston leimasimet muutettiin kaksikielisiksi ja kaikkien kirjojen leimat tarkistettiin.[6]
Falck kuului myös vuonna 1958 uskonnolliseksi yhdyskunnaksi rekisteröidyn Totuuden Ystävien perustajajäseniin.[7]
Lähteet
- Taidemaalari Jarl Falck 50-vuotias. Helsingin Sanomat, 8.9.1951, s. 8. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 1.7.2018.
- Olin, Rafael: Jarl Oskar Rafael Falck Geneanet. Viitattu 1.7.2018.
- Taulunväärennysjutussa tuli oikeuden päätös. Helsingin Sanomat, 23.8.1951, s. 3. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 1.7.2018.
- Ala-Ketola, Ulla: Metsien muusa. Helsingin Sanomat, 18.9.1988, s. B8. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 1.7.2018.
- Oikeskansleri antoi vakavan homautuksen väestörekisteristä. Helsingin Sanomat, 10.12.1971, s. 23. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 1.7.2018.
- Eronen, Uula: Kielirikos kirjastossa. Helsingin Sanomat, 22.11.1976, s. 12. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 1.7.2018.
- Opetusministeriön päätös 21.1.1958. Helsingin Sanomat, 8.6.1958, s. 31. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 1.7.2018.