Jarkko Tontti
Jarkko Olavi Tontti (s. 9. joulukuuta 1971 Tampere)[1] on suomalainen kirjailija, runoilija ja juristi. Hän on julkaissut useita romaaneja, esseekokoelmia ja runoteoksia vuodesta 2006 lähtien.[1][2]
Jarkko Tontti | |
---|---|
![]() |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 9. joulukuuta 1971 Tampere |
Kansalaisuus | suomalainen |
Ammatti | kirjailija, juristi |
Kirjailija | |
Aikakausi | 2006– |
Esikoisteos |
runokokoelma Vuosikirja (2006) romaani Luokkakokous (2007) |
Aiheesta muualla | |
jarkkotontti.net | |
![]() Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Elämä ja ura
Tontti kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen klassillisesta lukiosta keväällä 1990.[3][4] Hän opiskeli oikeustiedettä, kirjallisuutta ja filosofiaa Helsingissä, Edinburghissa, Brysselissä ja Berliinissä ja väitteli oikeustieteen tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2002.[5]
Tontti on työskennellyt juristina eduskunnassa, oikeusministeriössä, Espoon käräjäoikeudessa ja opettajana Helsingin yliopistossa. Tontti on myös toiminut eri ihmisoikeusjärjestöissä. Vuosina 2011–2014 hän oli kirjailijoiden sananvapausjärjestö Suomen PENin puheenjohtaja ja vuosina 2013-2019 PEN Internationalin hallituksen johtoryhmän jäsen.[1][6] 2000-luvun alussa hän työskenteli vihreän eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteerinä.[7] Tontti oli ulkoministeriön ihmisoikeusasiain neuvottelukunnan jäsen vuosina 2007–2015 ja eduskunnan oikeusasiamiehen ihmisoikeusvaltuuskunnan jäsen vuosina 2016-2020. Vuosina 2010–2011 hän toimi opetus- ja kulttuuriministeriön tekijänoikeustoimikunnan jäsenenä.[1][2]
Vuosina 2008–2011 Tontti oli Nuoren Voiman Liiton hallituksen jäsen. Taiteilijoiden ja kansanedustajien Arkadia-seuran varapuheenjohtajana hän toimi vuosina 2009-2011. Tontti oli Suomen Kirjailijaliiton johtokunnan jäsen vuosina 2019-2021 ja on edustanut Suomen Kirjailijaliittoa tekijänoikeusjärjestö Sanaston ja Kopioston hallituksessa. [1][2]
Tontille on myönnetty Viron valtion kunniamerkki, Marianmaan risti.[8]
Kirjailija
Vuonna 2006 ilmestyi Tontin esikoisrunokokoelma Vuosikirja, joka sai Kalevi Jäntin kirjallisuuspalkinnon. Teos oli ehdolla myös Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon saajaksi.
Tontin ensimmäinen romaani Luokkakokous ilmestyi vuonna 2007, toinen runokokoelma Jacasser vuonna 2009 ja toinen romaani Sali vuonna 2011. Samana vuonna Tontilta ilmestyi esseekokoelma Koti, uskonto ja isänmaa. Hän on kirjoittanut myös fantasiaromaanin Vedeeran taru (2012), joka voitti valtakunnallisen LukuVarkaus -kirjallisuuspalkinnon vuonna 2013.[9][10]
Syksyllä 2013 ilmestyi romaani Lento[11], vuonna 2016 esseekokoelma Viisastuminen sallittu ja syksyllä 2018 romaani Perintö.[12] Vuonna 2018 ilmestyi Tontin toinen fantasiaromaani Vedeera vaarallisilla vesillä ja vuonna 2022 sarjan kolmas osa Vedeera ja polttavan auringon maa.[13][10]
Vuonna 2020 ilmestynyt runokokoelma Lain laita oli Runeberg-kirjallisuuspalkinnon ehdokkaana.[14]
Tontin uusin romaani on vuonna 2021 ilmestynyt Haava[15]ja uusin esseekokoelma vuonna 2022 ilmestynyt Tarkoituksista ja keinoista.
Runoteosten, esseekokoelmien ja romaanien lisäksi Tontti on julkaissut kolumneja sekä kirjoituksia filosofiasta ja juridiikasta. Tontin runoja on käännetty saksaksi, englanniksi, ranskaksi, italiaksi, espanjaksi, puolaksi, sloveeniksi, ruotsiksi, tšekiksi, viroksi, japaniksi, portugaliksi, kreikaksi, latinaksi, kroatiaksi, romaniaksi, venäjäksi ja marathiksi.[16]
Hän on ollut kolumnisti Ekonomi-lehdessä (2010–2012) ja HS.fi:ssä (2013–2015) sekä Verkkouutisissa.[1][17]
Vuodesta 2021 alkaen Tontilla on myös ollut oma Jarkko Tontti -podcast.[18]
Teokset
Runokokoelmat
- Vuosikirja. Runoja tunteville. Helsinki: Otava, 2006. ISBN 951-1-20950-7.
- Jacasser. Runoja tunteville. Helsinki: Otava, 2009. ISBN 978-951-1-23826-3.
- Lain laita. Helsinki: Aviador, 2020. ISBN 978-952-7347-27-0.
Romaanit
- Luokkakokous. Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-22083-1.
- Sali. Helsinki: Helsinki-kirjat, 2011. ISBN 978-952-5874-69-3.
- Lento. Helsinki: Otava, 2013. ISBN 978-951-1-27374-5.
- Perintö. Helsinki: Otava, 2018. ISBN 978-951-1-31969-6.
- Haava. Helsinki: Otava, 2021. ISBN 978-951-1-35685-1.
Esseekokoelmat
- Koti, uskonto ja isänmaa. Helsinki: Helsinki-kirjat, 2011. ISBN 978-952-5874-30-3.
- Viisastuminen sallittu. Helsinki: Kosmos, 2016. ISBN 978-952-7144-21-3.
- Tarkoituksista ja keinoista. Helsinki: Docendo, 2022. ISBN 978-952-382-404-1.
Fantasiaromaanit
- Vedeeran taru. Helsinki: Otava, 2012. ISBN 978-951-1-26283-1.
- Vedeera vaarallisilla vesillä. Helsinki: Aviador, 2018. ISBN 978-952-7063-59-0.
- Vedeera ja polttavan auringon maa. Helsinki: Aviador, 2022. ISBN 978-952-381-053-2.
Kollektiiviromaani
- Ihmiskokeita. Proseduraalinen kollektiiviromaani. Yhdessä Markku Eskelisen, Anna Helteen, Juri Joensuun, Martti-Tapio Kuuskosken, Tiina Käkelä-Puumalan, Laura Lindstedtin, Maria Matinmikon, Marjo Niemen, Harry Salmenniemen, Jari Tammen, Taneli Viljasen, Sinikka Vuolan ja Jaakko Yli-Juonikkaan kanssa. Helsinki: Mahdollisen Kirjallisuuden Seura, 2016. ISBN 978-952-93-6864-8.
Toimitustyöt
- Miehen rakkaus. Toim. yhdessä Armas Alvarin kanssa. Helsinki: Gummerus, 2008. ISBN 978-951-20-7767-0.
Väitöskirja
- Right and prejudice: Prolegomena to a hermeneutical philosophy of law. Aldershot: Ashgate Publishing, 2004. ISBN 0-7546-2397-1. (englanniksi)
Tietokirjoja
- ”Mistä meille metsä, niitty, lähde”: Kirjoituksia Eeva-Liisa Mannerista. Toim. yhdessä Tuula Hökän kanssa. Helsingin yliopistossa 5.12.2006 järjestetyn Manner-juhlaseminaarin puheet ja esitelmät. Helsinki: ntamo, 2008. ISBN 978-952-215-034-9.
- (toim.): Tulkinnasta toiseen: Esseitä hermeneutiikasta. Tampere: Vastapaino, 2005. ISBN 951-768-152-6.
- Filosofien oikeus II. Toim. yhdessä Kaisa Mäkelän kanssa. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja. E-sarja 3. Helsinki: Suomalainen lakimiesyhdistys, 2001. ISBN 951-855-189-8.
- Filosofien oikeus I. Toim. yhdessä Kaisa Mäkelän ja Heta Gyllingin kanssa. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja. E-sarja 2. Helsinki: Suomalainen lakimiesyhdistys, 2001. ISBN 951-855-188-X.
Lähteet
- Kuka kukin on 2015, s. 940. Helsinki: Otava. ISBN 978-951-1-28228-0.
- Tontti, Jarkko: Jarkko Tontti jarkkotontti.net. Viitattu 16.2.2020.
- Kuusela, Matti: Jarkko Tontti oppi juristina, että Suomessa tapahtuu kamalampia asioita kuin voimme edes kuvitella Aamulehti. 25.2.2021. Viitattu 13.9.2022.
- Tontti, Jarkko: Clasusta ja muistamisesta. Pasi Takala ja Mikko Turunen (toim.): Piilipuun varjosta yhdyskäytävään. Tampereen Klassillinen lyseo 120 vuotta. Tampereen Klassikot ry. 2023. Viitattu 24.4.2023.
- Tontti, Jarkko: Pitkät jäähyväiset eli salapuvussa filosofiksi ja kuinka yliopistosta pääsee pois Markku Roinila (toim.): Miten meistä tuli filosofian tohtoreita. Suomen filosofinen yhdistys 2010. Viitattu 13.9.2022.
- Tontti, Jarkko: PEN ja Voltairen perintö jarkkotontti.net. Viitattu 25.1.2019.
- Kasperi Summanen: Entinen puolueen sisäpiiriläinen: Vihreät ei ole vakavasti otettava aikuisen ihmisen puolue Verkkouutiset. 6.10.2016. Viitattu 23.4.2023.
- President Ilves awards a number of state decorations on the eve of his state visit to Finland president.ee. 9.5.2014.
- Lastenkirjallisuuspalkinto LukuVarkaus meni Vedeeran tarun kirjoittajalle. 12.6.2013. YLE Uutiset.
- Miekat ja magia jäävät toiseksi, kun Jarkko Tontti salakuljettaa fantasiakirjoihinsa poliittisia pelejä: Olisi jo aika nostaa hänet esiin nuorten fantastikkona hs.fi. Viitattu 13.9.2022.
- Kantokorpi, Mervi: Erotiikkaa maailmanlopun edellä HS.fi. 7.10.2013. Viitattu 3.12.2013.
- Perintö - Otava otava.fi. Viitattu 15.8.2018.
- Vedeera vaarallisilla vesillä - Aviador aviador.fi. Viitattu 9.10.2018.
- Lehtinen, Nina: Runeberg-palkinnon ehdokkaat Aamulehti. 18.11.2020. Viitattu 17.2.2021.
- Haava - Otava otava.fi. Viitattu 17.2.2021.
- Jarkko Tontti - Lyrikline.org lyrikline.org. Viitattu 15.8.2018. Tontti, Jarkko: Runot jarkkotontti.net. Viitattu 17.2.2021.
- Tontti, Jarkko: Kolumnit jarkkotontti.net. Viitattu 16.2.2020.
- Jarkko Tontti -podcast jarkkotontti.net. Viitattu 22.3.2022.