Jari Viuhkola

Viuhkola varattiin Chicago Blackhawksiin Oulun Kärppien A-nuorista 158. pelaajana NHL:n varaustilaisuudessa 1998. Kaudella 1998–1999 hän nousi Kärppien miesten joukkueeseen ja pelasi I-divisioonassa 14 runkosarjaottelua tehoin 5+5=10 sekä neljä pudotuspeliottelua tehden yhden syöttöpisteen. Toisen kautensa 1999–2000 päätteeksi Viuhkola oli nostamassa Kärppiä SM-liigaan. Ensimmäisellä SM-liigakaudellaan 2000–2001 hän pelasi kaikki 54 runkosarjaottelua tehden niissä tehot 5+8=13. Viuhkolan liigauran avausmaali syntyi 2. marraskuuta 2000 Helsingin IFK:ta vastaan.[5] Kevään 2001 pudotuspeleissä hän teki yhdeksässä ottelussa yhden syöttöpisteen. Kaudella 2001–2002 Viuhkola teki runkosarjassa 22 tehopistettä. Kaudella 2002–2003 hän nousi Kärppien varakapteeniksi ja teki 32 tehopistettä. Kevään 2003 pudotuspeleissä Viuhkola oli tehoilla 4+8=12 Kärppien paras pistemies ja syöttäjä. Hän jakoi myös joukkueen sisäisen maalipörssin voiton neljän muun pelaajan kanssa ja voitti kauden päätteeksi SM-hopeaa.[2]

Kaudella 2003–2004 Viuhkola nousi SM-liigan eliittiin. Hän teki SM-liigan yhden kauden piste-ennätyksensä tehoilla 25+31=56, joilla Viuhkola voitti Kärppien sisäisen piste-, maali- ja syöttöpörssin. Hän sijoittui koko SM-liigan maalipörssissä kolmanneksi ja pistepörssissä neljänneksi. Viuhkola voitti myös koko SM-liigan tehotilaston lukemalla +36 ja hänet palkittiin kauden päätteeksi Matti Keinonen -palkinnolla.[6] Viuhkola voitti Suomenmestaruuden keväällä 2004. Saman vuoden tammikuussa hän teki kaksivuotisen jatkosopimuksen Kärppien kanssa.[7] Kaudella 2004–2005 Viuhkola pelasi marraskuussa 2004 tulleen sormivamman takia vain 44 runkosarjaottelua. Hän oli loukkaantuessaan Kärppien paras pistemies[8] ja teki runkosarjan aikana yhteensä 31 tehopistettä. Viuhkola oli kuitenkin koko kevään 2005 pudotuspelien paras pistemies ja syöttäjä tehoilla 5+10=15 ja hän voitti kauden päätteeksi Suomenmestaruuden.[2] Hänet valittiin myös SM-liigan tähdistökentälliseen.[9]

Lokakuussa 2005 Viuhkola loukkasi nilkkansa[10] ja hän pelasi tämän takia vain 46 runkosarjaottelua, mutta Viuhkola oli kuitenkin Kärppien paras pistemies ja syöttäjä tehoilla 12+27=39. Hän oli joukkueen paras syöttäjä myös kevään 2006 pudotuspeleissä kahdeksalla syötöllään ja voitti kauden 2005–2006 päätteeksi SM-pronssia. Helmikuussa 2006 Viuhkola teki 1+1-vuotisen jatkosopimuksen Kärppien kanssa.[11] Samana vuonna hän neuvotteli Chicago Blackhawksin kanssa sopimuksesta, mutta Viuhkola päätti jäädä perhesyistä Suomeen.[12] Hänestä tuli kaudella 2006–2007 Kärppien kapteeni.[13] Viuhkolan runkosarja jäi kuitenkin vain 37 ottelun mittaiseksi marraskuun Karjala-turnauksessa tulleen polvivamman takia.[14] Hän teki niihin nähden kuitenkin hienot tehot 7+38=45, joilla Viuhkola oli Kärppien paras syöttäjä ja toiseksi paras pistemies Mika Pyörälän kanssa. Hän sijoittui SM-liigan syöttöpörssissä neljänneksi, voitti Suomenmestaruuden[2] ja valittiin kauden päätteeksi tähdistökentälliseen.[15]

Huhtikuussa 2007 Viuhkola käytti sopimuksessaan olleen option kaudesta 2007–2008,[16] mutta hän solmi jo kesäkuussa kaksivuotisen sopimuksen NHL-joukkue New Jersey Devilsin kanssa.[17] Viuhkola pelasi sen farmijoukkue Lowell Devilsissä, AHL:ssä vain kymmenen ottelua, kunnes hän päätti selkävaivojen vuoksi palata Kärppiin jo joulukuussa kevääseen 2009 kestäneellä sopimuksella.[18][19] Kaukaloihin Viuhkola palasi kuitenkin vasta helmikuussa 2008 ja pelasi runkosarjassa lopulta vain yhdeksän ottelua.[20] Hän palasi Kärppien varakapteeniksi, kun kauteen lähdettäessä Viuhkolan tilalle kapteeniksi nousi Ilkka Mikkola. Hän voitti Suomenmestaruuden keväällä 2008. Kaudella Viuhkolan loukkaantumiset jatkuivat; hän jätti syksyn 2008 harjoitusottelut väliin selkäleikkauksen takia ja lokakuussa Viuhkola joutui viikoiksi sivuun takareisivamman vuoksi.[21] Hän teki runkosarjassa 49 ottelussa tehot 10+36=46. Viuhkola jakoi 11 syötöllään Kärppien sisäisen pistepörssin voiton Toni Koiviston kanssa kevään 2009 pudotuspeleissä, jotka päättyivät SM-hopeaan.[2] Samana keväänä hän solmi kaksivuotisen jatkosopimuksen Kärppien kanssa.[22]

Kaudella 2009–2010 Viuhkola pelasi loukkaantumisten takia vain 29 runkosarja- ja neljä pudotuspeliottelua.[23] Tästä huolimatta hän teki kauden aikana Kärppien seurakohtaisia ennätyksiä; 21. lokakuuta 2009 Viuhkola pelasi 391. SM-liigaottelunsa joukkueessa ja hän nousi Kärppien kaikkien aikojen SM-liigaottelutilastossa Markku Kiimalaisen ohi.[24] Viuhkolan on kuitenkin ohittanut tilastossa sittemmin Ilkka Mikkola. 15. helmikuuta 2010 hän teki Jokereita vastaan kaksi syöttöpistettä ja nousi 212. syötöllään Kari Jalosen ohi Kärppien kaikkojen aikojen SM-liigan syöttöpörssissä.[25]

Viuhkolan selkävaivat jatkuivat myös kaudella 2010–2011, jolloin hän ei pelannut otteluakaan.[26] Viuhkola teki kuitenkin vuoden mittaisen jatkosopimuksen kaudeksi 2011–2012.[27] Hän pelasi kauden alkaessa ensimmäisen SM-liigaottelunsa lähes puoleentoista vuoteen,[28] mutta onnistui kauden mittaan vakiinnuttamaan paikkansa Kärppien ykkössentterinä laidoillaan Ivan Huml ja Juha-Pekka Haataja.[29] 19. marraskuuta 2011 Viuhkola teki Jokereita vastaan SM-liigauransa 338. tehopisteensä, jolla hän nousi Kärppien kaikkien aikojen SM-liigan pistepörssissä Kari Jalosen ohi.[30][31] Viuhkolan runkosarjaa lyhensi 49 ottelun mittaiseksi kuitenkin 24. tammikuuta 2012 tullut aivotärähdys, kun TPS:n Tomáš Mojžíš taklasi hänet vaarallisen näköisesti pää edellä laitaan. Kärpät hankki loppukaudeksi Jozef Stümpelin, joka pelasi ykkössentterin paikkaa, kunnes Viuhkola palasi taas kaukaloihin.[32] Hän teki samassa kuussa kaksivuotisen jatkosopimuksen Kärppien kanssa.[33]

Kaudella 2012–2013 Viuhkola kärsi jälleen loukkaantumisista. Jo runkosarjan avausottelussa 13. syyskuuta 2012 Saimaan Palloa vastaan hän sai rannevamman[34] ja oli sivussa vuoden 2012 lopulle saakka.[35] 26. helmikuuta 2013 pelatussa ottelussa Helsingin IFK:ta vastaan Viuhkola väänsi aloitustilanteessa polveaan ja hänen kautensa päättyi näin ollen tähän. Viuhkola pelasi kauden aikana vain 19 runkosarjaottelua tehopistein 3+2=5.[36] Kaudella 2013–2014 hän pelasi vain yhdeksää ottelua vaille kaikki runkosarjaottelut, mutta kevään 2014 pudotuspelit alkoi Viuhkolan osalta toipilaana. Hänen roolinsa pieneni ja Viuhkola sai ratkaisuotteluissa kokoonpanoon mahtuessaan peliaikaa ainoastaan nelosketjusta.[37] Hän voitti kauden päätteeksi Suomenmestaruuden.[2]

Joulukuussa 2014 Viuhkola siirtyi 16. tammikuuta 2015 asti kestävällä sopimuksella Mestis-joukkue Kajaanin Hokkiin oltuaan ilman sopimusta alkukauden 2014–2015. Hänen sopimuksessaan oli optio SM-liigaan tai ulkomaille siirtymisestä.[38][39] Viuhkolan sopimus Hokin kanssa purettiin kuitenkin yhteisymmärryksessä jo joulun alla, kun edellisenä keväänä operoitu polvi ei kestänyt pelaamista.[40] Tammikuussa 2015 hän päätti lopettaa tähän vedoten pelaajauransa.[41]

19. syyskuuta 2015 Kärpät jäädytti Viuhkolan pelinumeron 24.[3]

Mitalit
Maa:  Suomi
Miesten jääkiekko
MM-kilpailut
Hopeaa	Venäjä 2007	jääkiekko
Pronssia	Latvia 2006	jääkiekko
Alle 18-v. EM-kilpailut
Hopeaa	Ruotsi 1998	jääkiekko

Viuhkola pelasi MM-kilpailuissa vuosina 2004, 2005, 2006 ja 2007. Vuonna 2007 hän voitti hopeaa ja vuonna 2006 pronssia.[2] Viuhkola on pelannut yhteensä 53 A-maaottelua tehoin 7+17=24. Hän debytoi A-maajoukkueessa kaudella 2001–2002, jolloin Viuhkola teki viidessä ottelussa yhtä monta syöttöpistettä.[42]

Viuhkola pelasi myös alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 2000 sekä alle 18-vuotiaiden EM-kilpailuissa vuonna 1998, jolloin hän voitti hopeaa. Viuhkola toimi myös alle 16-vuotiaiden maajoukkueen kapteenina ja kuulunut myös vanhempien ikäkausimaajoukkueiden kapteenistoon. Hänet valittiin Pohjola-leirin parhaaksi pelaajaksi ja tähdistökentälliseen vuonna 1994.[2]