Japanin ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus

Japanin ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus solmittiin 13. huhtikuuta 1941 Moskovassa. Sopimuksen tarkoituksena oli taata Neuvostoliitolle se, että mikäli Neuvostoliitto joutuisi Saksan kanssa sotaan, Japani ei hyökkäisi Itä-Aasiassa Neuvostoliittoa vastaan. Japanin ja Neuvostoliiton välit olivat alkaneet kiristyä vuonna 1936 ja Neuvostoliitto oli ryhtynyt toimittamaan Guomindangille hävittäjiä ja vapaaehtoisia lentäjiä vastustaakseen Japanin pyrkimyksiä Koillis-Kiinassa. Maat olivat käyneet lisäksi Halhin-Golin taistelut vuonna 1939, minkä Japani oli hävinnyt.

Yōsuke Matsuoka allekirjoittaa viisivuotisen hyökkäämättömyyssopimuksen Moskovassa 1941.

Japanille hyökkäämättömyyssopimus merkitsi takuuta siitä, ettei Neuvostoliitto hyökkää Itä-Aasiasta Japania vastaan tai Mantšuriaan, vaan Japanille jää mahdollisuus selvittää välit Kiinan kanssa omaksi voitokseen Neuvostoliiton asettumatta voimakkaasti Kiinan puolelle.

Sopimus tehtiin viisivuotiseksi kestämään vuoteen 1946. Jaltan konferenssissa 1945 Britannia, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kuitenkin sopivat, että Neuvostoliitto voisi ottaa haltuunsa Kuriilit ja Etelä-Sahalinin, mikäli se yhtyisi Japanin vastaiseen sotaan. Saksan antauduttua Neuvostoliitto liittyi sotaan Japania vastaan 9. elokuuta 1945. Japani antautui jo 14. elokuuta, ja Neuvostoliitto otti koko Kuriilien saariston haltuunsa 5. syyskuuta mennessä. Alueesta muodostettiin Habarovskin aluepiirin kuulunut Etelä-Sahalinin piiri vuonna 1947. Toimenpidettä sanottiin Neuvostoliitossa ja sanotaan Venäjällä taisteluksi Mantšuriasta tai Mantšurian operaatioksi. Länsimaissa brittiläisten historioitsijan mukaan tapahtumaa sanotaan myös elokuun myrskyksi.