Janus

Janus (lat. Ianus) oli roomalaisen mytologian alkujen, loppujen ja muutoksen sekä ovien ja porttien jumala. Janusta pidettiin merenkulun ja rahanlyönnin kehittäjänä.[1] Janusta palvottiin kylvöajan alussa, satoa korjatessa, häissä, syntymäpäivinä ja muissa tärkeissä aluissa ihmisen elämässä.

Kaksikasvoinen Janus. Roomalainen veistos. Vatikaanin museo.

Ulkonäkö

Janus kuvattiin usein kaksikasvoisena, kasvot katsomassa eri suuntiin, toinen menneisyyteen ja toinen tulevaisuuteen.[2] Alun perin toinen kasvo oli parraton ja toinen parrakas, mahdollisesti symboloimassa Kuuta ja Aurinkoa, mutta myöhemmissä kuvissa molemmilla kasvoilla oli parta. Januksen oikeassa kädessä oli avain.

Kaksikasvoinen Janus oli kuva-aiheena useissa roomalaisissa kolikoissa.

Tausta ja uskomukset

Janus oli erään tradition mukaan tullut Thessaliasta ja hallinnut Roomassa tarunomaisen kuningas Camesuksen kanssa. Toisessa traditiossa Janus oli Latiumin kuningas, joka vastaanotti Gianicololla Saturnuksen, kun tämä oli karkotettu Ólympokselta. Janus olisi tämän jälkeen hallinnut Saturnuksen kanssa.[2]

Januksen puoliso Juturna oli lähdenymfi ja Volturnus-jumalan tytär. Januksen ja Juturnan poika Fons oli lähdeveden jumala.[3] Tiberinus puolestaan oli Tiberjoen jumala.[4]

Janus oli roomalaisten varhaisimpia ja omaperäisimpiä jumalia, eikä sillä ollut suoranaista kreikkalaista vastinetta.[2] Sen palvonta liittyy perinteisesti jo Romuluksen aikaan, ja sitä on todennäköisesti palvottu jo ennen Rooman kaupungin perustamista.[4]

Janus oli porttien, ovien, alkamisen ja lopettamisen jumala.[2] Joidenkin tutkijoiden mukaan Janus oli kaikkien alkujen jumala, minkä takia päivän, kuukauden ja vuoden alut olivat pyhitetty hänelle.[4] Roomalaisissa kodeissa päivä aloitettiin aamurukouksella Janukselle. Latinan kielessä vuoden ensimmäinen kuukausi tammikuu (Ianuarius) nimettiin Januksen mukaan, mistä se myöhemmin levisi germaanisiin kieliin (esimerkiksi englannissa January, ruotsissa Januari ja saksassa Januar).

Roomassa oli useita seremoniallisia portteja, joista tunnetuin oli Januksen pyhäkkönä toiminut Janus Geminus, joka sijaitsi Forum Romanumin pohjoislaidalla.[4] Portin ovia pidettiin aina sota-aikana auki, jotta Janus pääsisi auttamaan joukkoja tappion uhatessa.[3] Historiotsija Liviuksen mukaan portti oli kiinni vain kahdesti.[4]

Lähteet
  • Castrén, Paavo: Antiikin myytit. Helsinki: Otava, 2017. ISBN 978-951-1-28121-4.

Viitteet
  1. Marja-Leena Hänninen: Uskonnot antiikin Roomassa, s. 48. Juva Bookwell, 2012.
  2. Castrén, s. 314.
  3. Castrén, s. 315.
  4. Janus Encyclopædia Britannica. 2018. Encyclopædia Britannica, Inc. Viitattu 23.7.2018. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.