Janne Kotiaho

Janne Sakari Kotiaho (s. 9. huhtikuuta 1969 Helsingin maalaiskunta[1]) on suomalainen ekologian professori Jyväskylän yliopistossa.[2][1][3]

Janne S. Kotiaho
Henkilötiedot
Syntynyt	9. huhtikuuta 1969 Helsingin maalaiskunta
Ammatti	ekologian professori
Koulutus ja ura
Tutkinnot	Jyväskylän yliopisto (FM 1994, FT 1997)
Instituutti	Jyväskylän yliopisto
Tunnetut työt	Suomen luontopaneelin pj (2019-)
Palkinnot	Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen (2019)
Aiheesta muualla
Kotisivu
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Hän valmistui Jyväskylän yliopistosta filosofian maisteriksi (1994) ja edelleen filosofian tohtoriksi evoluutiobiologian alalta (1997). Hänen englanninkielinen väitöskirjansa käsitteli rummuttavan juoksuhämähäkkilajin (Hygrolycosa rubrofasciata) parinvalinnan hyötyä - seksuaalivalintaa ja seksuaalisen signaloinnin kustannuksia. Työ oli otsikoitu Sexual selection and costs of sexual signalling in a wolf spider.[4] Se syntyi akatemiaprofessori Rauno Alatalon ja evoluutioekologian professori Johanna Mappesin ohjauksessa. Vuosina 1997-2000 Kotiaho työskenteli tutkijatohtorina University of Western Australiassa. Evoluutioekologian dosentuuri Kotiaholle myönnettiin vuonna 2001.[1] Jyväskylän yliopistossa Kotiaho on toiminut Suomen akatemian nuorempana ja vanhempana tutkijana, soveltavan ekologian apulaisprofessorina ja vuoden 2009 alusta evoluutioekologian professorin määräaikaisessa tehtävässä kunnes hänet valittiin vakituiseen ekologian professuuriin vuonna 2010.

Kotiaho oli vuoden 2018 loppuun mennessä ollut laatimassa noin 160 tieteellistä tutkimusartikkelia.[2] Kotiaho johtaa Jyväskylän yliopiston kaikkien tiedekuntien yhteistä, monitieteellisestä resurssiviisauteen ja kestävyystutkimukseen keskittyvää JYU.WISDOM-yhteisöä[5]. Kotiaho toimii myös Ympäristöministeriön asettaman Suomen luontopaneelin puheenjohtajana.[2][6][7][3] Vuodesta 2011 lähtien Kotiaho on ollut Koneen Säätiön hallituksen jäsen[8].

Kotiahon mukaan ilmasto- ja luontohaittojen pienentämiseksi esimerkiksi elintarvikkeita ja kulutustuotteita tulisi verottaa haittaverojen avulla niiden globaalin jalanjäljen mukaan.[7] Hänen mukaansa kestämätön kulutus, jota globaali väestönkasvu edelleen ruokkii, on yksi suurimmista ilmasto- ja luontohaittojen aiheuttajista. Yhdessä kansainvälisen tutkijaryhmän kanssa hän on esittänyt, että väestön kasvuun kannustavia tukia, kuten lapsilisä, tulisi harkita uudelleen[9]. Kotiaho on myös huolissaan luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä. Hänen mukaansa Suomen metsätalous ei ole ekologisesti kestävää ja puuta kaadetaan liikaa[10]. Kotiahon näkemyksen mukaan kaikilta luontoa tuhoavalta toimijoilta pitäisi velvoittaa haittojen täysimääräinen hyvittämien luonnolle eli ekologinen kompensaatio.[3][11][12][13][14]

Kotiaho valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 2019.[15] Vuonna 2020 Kotiaho palkittiin Jyväskylän yliopiston tieteellisen tiedon julkistamispalkinnolla.[16]

Kotiaholla on vaimo ja kolme lasta.[17] Hän asuu Korpilahdella maatilalla alun perin 1895 rakennetussa pohjalaisessa hirsitalossa.[3] Kotiaho siirsi talon Teuvalta Korpilahdelle vuonna 2002. Hän arvostaa perinnerakentamista ja on käyttänyt talon kunnostamisessa paikallisia kädentaitajia[18]. Kotiaho hoitaa myös perinnemaisemia lampailla sekä omalla tilallaan[19][20] että valtion suojelualueilla[21][22].