Jani Lakanen

Jani Ensio Lakanen (s. 11. joulukuuta 1976 Lohjan maalaiskunta) on suomalainen suunnistaja ja maailmanmestari.[1] Hän edustaa Helsingin Suunnistajia.[2]

Mitalit
Jani Lakanen
Jani Lakanen
Maa:  Suomi
Miesten suunnistus
MM-kilpailut
Kultaa KultaaTampere 2001viesti
Kultaa KultaaÅrhus 2006pitkä matka
Hopeaa HopeaaInverness 1999viesti
Hopeaa HopeaaTampere 2001normaalimatka
Hopeaa HopeaaRapperswil-
Jona 2003		viesti
Hopeaa HopeaaÅrhus 2006viesti
Hopeaa HopeaaSotkamo 2013pitkä matka
Pronssia PronssiaAichi 2005sprintti
EM-kilpailut
Kultaa KultaaSümeg 2002viesti
Kultaa KultaaOtepää 2006pitkä matka

Hänen suunnistusuransa alkoi kasvattajaseurassa Rasti-Vihdissä. Lakanen asuu Jyväskylässä Reetta-vaimonsa kanssa.[3] Hän valmistui Jyväskylän yliopistosta liikuntatieteiden maisteriksi vuonna 2006.[4] Hänen pikkuveljensä Jonne Lakanen on myös suunnistaja.[3]

Vuonna 2010 Lakanen valittiin Suunnistusliiton yhdeksi päätoimiseksi valmentajaksi. Hän oli mukana nuorten maajoukkuevalmennuksessa ja liiton valmentajakoulutuksessa.[5]

Urheilu-ura

Jani Lakanen on saavuttanut urallaan kaksi suunnistuksen maailmanmestaruutta, viisi MM-hopeaa ja yhden MM-pronssin. Lisäksi hän on voittanut kaksi Euroopan-mestaruutta sekä useita Suomen-mestaruuksia. Hän voitti myös suunnistuksen maailmancupin kokonaiskilpailun vuonna 2000 sekä Jukolan Viestin Kooveen joukkueessa 2016[6]. Lakanen lopetti kansainvälisen suunnistusuransa vuonna 2010[7] mutta palasi arvokisaedustajaksi kahden välivuoden jälkeen kesällä 2013.

Arvokisamitalit

Ensimmäisen aikuisten MM-mitalinsa Jani Lakanen otti vuonna 1999 viestissä. Vuonna 2001 Lakanen otti ensimmäisen maailmanmestaruutensa viestissä. Samana vuonna hän otti MM-hopeaa normaalimatkalla. Vuonna 2003 Lakanen otti viestissä MM-hopeaa ja vuonna 2005 sprintissä pronssia. 2006 hän voitti MM-kultaa pitkällä matkalla ja otti hopeaa viestissä. Sotkamossa 2013 hän saavutti 36-vuotiaana pitkällä matkalla MM-hopeaa[8]. Hänen EM-kultansa tulivat viestissä 2002 ja pitkällä matkalla 2006. Hän on myös ottanut PM-hopeaa ja -pronssia sekä kaksi MM-pronssia nuorten sarjassa normaalimatkalla.

SM-mitalit

Jani Lakasella on 39 suunnistuksen SM-mitalia aikuisten sarjassa, joista 21 kultaista.[9] Hän on voittanut pitkän matkan SM-kilpailun yhdeksän kertaa, ensimmäisen kerran vuonna 1997[10]. Viestissä hän on voittanut SM-kultaa yhdeksän kertaa (1999, 2000, 2002, 2003, 2005, 2006, 2011, 2013, 2016). Hänellä on SM-kultaa myös pikamatkalta (2000) ja yösuunnistuksesta (2003, 2015). Nuorten sarjoissa Lakasella on kymmenen henkilökohtaista SM-mitalia, joista kahdeksan kultaa.[9][11]

Yleisurheilu

Jani Lakanen on sijoittunut maastojuoksun SM-kilpailuissa 12 kilometrin matkalla seitsemänneksi, vuosina 2004 Porvoossa ja 2005 Varkaudessa. Joukkuekilpailussa hän otti SM-kultaa 2004 ja hopeaa 2005. Yleisurheilussa hän edustaa Jyväskylän Kenttäurheilijat -seuraa. Aikaisemmin hän on edustanut Sjundeå IF ja Karhulan Katajaiset -seuroja.

Lähteet
  1. Siukonen, Markku: Itsenäisen Suomen urheilusankareita, s. 312. Minerva, 2007. ISBN 978-952-492-055-1.
  2. Jani Lakasesta HS:n tähtiseuravalmentaja | Helsingin Suunnistajat helsinginsuunnistajat.fi. Arkistoitu 25.1.2021. Viitattu 21.12.2020.
  3. Familypicture vaajakoskentera.com/janilakanen/. Viitattu 14.8.2011.
  4. Jani Lakanen vuoden 2013 keskisuomalainen urheilija Yle Uutiset. Viitattu 8.4.2019.
  5. Jani Lakanen mukaan valmennus- ja koulutustehtäviin | www.suunnistusliitto.fi. Viitattu 8.4.2019.
  6. Suomalaiskonkari Lakanen sai vihdoin Jukolan voiton – Koovee juhli 50 vuoden tauon jälkeen yle.fi. 19.6.2016. Viitattu 19.6.2016.
  7. Suunnistusmestari yrittää paluuta huipulle yle.fi. Viitattu 8.4.2019.
  8. http://online.woc2013.fi/tulokset/fi/2013_woc_long/men/tilanne/2/0/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. Suunnistajien menestys Nieminen, Antti. 28.9.2015. Viitattu 27.10.2015
  10. Jani Lakaselle yhdeksäs pitkänmatkan suomenmestaruus Kestävyysurheilu.fi. 7.9.2014. Arkistoitu 6.10.2014. Viitattu 4.10.2014.
  11. Suunnistuksen SM-mitalistit suunnistusliitto.fi.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.