Jane Fonda

Jane Fonda syntyi 21. joulukuuta 1937 New Yorkissa. Lapsena hänen nimensä oli Lady Jayne Seymour Fonda, mutta viralliseksi etunimeksi vaihdettiin Jane tytön ollessa neljännellä luokalla. Hänet oli nimetty äitinsä kaukaisen sukulaisen Lady Jane Seymourin, Henrik VIII:n kolmannen vaimon, mukaan.[1] Ensimmäisen etunimen alkuperäinen kirjoitusmuoto ”Jayne” tulee Fondan isän Henryn toisen nimen ”Jaynes” mukaan.

Janen vanhemmat olivat näyttelijä Henry Fonda ja tämän toinen vaimo Frances Ford Seymour. Hänen veljensä Peter syntyi kolme vuotta myöhemmin.[2]

Janen äiti Frances teki itsemurhan tyttärensä ollessa 12-vuotias, ja isä meni uusiin naimisiin Susan Blanchardin kanssa. Blanchard oli vain kymmenen vuotta Janea vanhempi. Blanchard ja Fonda erosivat ennen kuin Jane ehti täyttää edes kahtakymmentä. Heillä oli yksi lapsi.

Ennen näyttelijäuraansa Fonda toimi mallina. Hän pääsi muun muassa kahdesti muotilehti Voguen kanteen. Näyttelemisestä hän kiinnostui isänsä kautta vuonna 1954. Neljä vuotta myöhemmin hän liittyi New Yorkin The Actors Studioon. Viisikymmentäluvun lopulla hän esiintyi paljon teatterin puolella ja vuonna 1960 teki debyyttinsä valkokankaalla elokuvassa Tytöt pitävät pitkistä pojista. Hänen vastanäyttelijänään oli silloin Anthony Perkins. Kolmannesta elokuvastaan A Walk on the Wild Side (1962) Fonda sai parhaan tulokkaan Golden Globe -palkinnon. Kuitenkin vasta vuoden 1965 western-elokuvaa Paukkurauta-Kati pidetään Fondan läpimurtoroolina. Elokuva sai viisi Oscar-ehdokkuutta.

Vuonna 1965 Jane Fonda meni naimisiin ranskalaisen elokuvaohjaaja Roger Vadimin kanssa. Aviomiehen ohjaamissa elokuvissa hänestä yritettiin tehdä seksisymbolia, uutta Brigitte Bardotia. Tunnetuin näistä yhteistyöelokuvista on sci-fi-elokuva Barbarella (1967), jossa Fonda luonnollisesti esitti nimiroolia.

Fonda silloisen miehensä Ted Turnerin kanssa Oscar-gaalassa vuonna 1990

Elokuvasta Ammutaanhan hevosiakin… (1969) Fonda sai ensimmäisen Oscar-ehdokkuutensa. Kaksi vuotta myöhemmin hän voitti kyseisen palkinnon elokuvastaan Klute – rikosetsivä. Kluten menestyksen jälkeen Fondan ura kuitenkin hiipui hetkellisesti. Vasta vuonna 1977 hän teki comebackin elokuvalla Mitäs me ryöstäjät!. Vuotta myöhemmin hän voitti toisen Oscarinsa elokuvasta Katkera paluu.

1980-luvulla Fonda esiintyi muun muassa Lily Tomlinin ja Dolly Partonin kanssa elokuvassa Yhdeksästä viiteen. Elokuvasta tuli yksi Fondan parhaiten menestyneimmistä elokuvista. Isänsä Henry Fondan ja Katharine Hepburnin kanssa hän esiintyi elokuvassa Kultalampi (1981). Kaikki kolme saivat Oscar-ehdokkuudet rooleistaan, Jane parhaan naissivuosan ehdokkuuden. Hepburn ja Fonda voittivat, ja Jane vastaanotti palkinnon sairaan isänsä puolesta. Viisi kuukautta myöhemmin vanhempi Fonda kuoli.

1980-luvulla Fonda myös julkaisi joukon erittäin suosituksi tulleita aerobic-kirjoja ja videoita. Myöhemmin Fonda on kertonut videoiden tärkeimpänä motiivina ollen rahankeräys sen aikaisen aviomiehen aktivistipoliitikon Tom Haydenin poliittista toimintaa varten.

Jane Fonda (oikealla) vuonna 1992

Huhtikuussa vuonna 1991 Fonda jätti viihdeteollisuuden. Hänen viimeiseksi elokuvakseen jäi silloin Stanley ja Iris (1990). Vuonna 2005 hän kuitenkin teki comebackin viidentoista vuoden mittaisen tauon jälkeen esiintymällä Jennifer Lopezin kanssa elokuvassa Anoppi on pahin. Vuonna 2007 ilmestyi Fondan uusin elokuva Georgia Rule, jossa hän näyttelee pääroolia Lindsay Lohanin kanssa.[3]

Uransa aikana Fonda on saanut yhteensä seitsemän Oscar-ehdokkuutta. Hän on voittanut kahdesti. Vuonna 2014 hän sai Yhdysvaltain elokuvainstituutin elämäntyöpalkinnon.

Fonda on ollut kolmesti naimisissa. Ohjaaja Roger Vadimin kanssa Jane oli naimisissa vuosina 1965–1973. Heillä on Vanessa-niminen tytär (s. 1968). Pian heidän eronsa jälkeen Fonda avioitui kirjailija/poliitikko Tom Haydenin kanssa. He saivat yhteisen lapsen nimeltä Troy. Heillä oli yksi kasvattitytär. He erosivat vuonna 1990. Vuosina 1990–2001 Fonda oli naimisissa mediamoguli Ted Turnerin kanssa.

Viime vuosina Fonda on puhunut avoimesti muun muassa bulimiastaan, alkoholismistaan, seksielämästään, asenteestaan miehiin ja perheeseensä sekä huonosta itsetunnostaan. Hän julkaisi omaelämäkerran Tähänastinen elämäni vuonna 2005. Kirjassa hän mm. kertoo kuinka hän ja hänen miehensä Roger Vadim harrastivat ryhmäseksiä naisten kanssa Vadimin toiveesta.

Fondalla diagnosoitiin syksyllä 2022 non-Hodgkin-lymfooma -tyypin imusolmukesyöpä.[4]

Fonda on yksi meikkijätti L’Oréalin pääkasvo.[3]