Jane Colden

Jane Colden oli kymmenlapsisen perheen viides lapsi ja toinen tytär. Hänen isänsä oli skottisyntyinen Cadwallader Colden ja äitinsä Alice Christie Colden (tai Christy Colden). Cadwallader kävi Edinburghin yliopistoa. Vuonna 1710 hän muutti Pohjois-Amerikkaan, mutta palasi Britanniaan 1715 ja avioitui Skotlannissa, josta palasi vaimonsa kanssa Amerikkaan 1716. Isä Colden toimi muun muassa New Yorkin provinssin varakuvernöörinä sekä maanmittarina. Tohtori Cadwallader Colden oli itsekin innostunut kasvitieteilijä ja oli kirjeenvaihdossa muun muassa Carl von Linnén ja Jan Fredrik Gronoviuksen kanssa.[1][2][3]

Naiset eivät saaneet 1700- ja 1800-luvuilla opetusta latinan tai kreikan kielissä, joita oleellisesti tarvitaan kasvitieteessä. Naisten kohdalla botaniikkaa pidettiin lähinnä vain ajanvietteenä, eikä vakavasti otettavana tieteellisenä työnä. Myöskään Jane ei muodollista koulutusta saanut, vaan vanhemmat hoitivat lasten koulutuksen itse. Jane oppi kasvitiedettä isältään ja kirjoista. Isältään hän oppi Linnén järjestelmän, mutta latinaa hän ei opiskellut. Isän kirjeistä on saatu tietoa Janesta ja hänen kasvitieteellisestä osaamisestaan. Jane muun muassa löysi ja luetteloi kasveja, joita toiset eivät sitä ennen olleet löytäneet.[2][3] Aktiivinen botanisti Jane oli noin 25-vuotiaasta avioitumiseensa asti.[1]

Coldenin luonnoksia kasvien lehdistä.

Usea Jane Coldenin aikalainen piti hänen työtään arvossa, kuten John Bartram, John Clayton, Peter Collinson sekä Alexander Garden. Garden julkaisi vuonna 1756 yhden Janen lajikuvauksista julkaisussa Essays and Obsevations, Physical and Literary. Kuvaus koski Gardenia-suvun kukkaa, jonka Colden nimesi Gardenin kunniaksi. Colden ja Garden olivat kirjeenvaihdossa, ja tämän seurauksena ensimmäinen julkaisi useita tieteellisiä artikkeleita.[2][1] Nykyään British Museum omistaa yhden Jane Coldenin käsikirjoituksista: Flora Nov-Eboracensis, jossa on kuvaus 341 kasvista sekä satoja piirroksia. Kasveista kerrotaan niiden tieteellinen ja kansanomainen nimi, ja monesta on kerrottu perimätietoa kasvin lääkinnällisestä käytöstä.[2][3] Kirjeissä Janen kuvituksia kehutaan kauniisti väritetyiksi, mutta ilmeisesti nämä piirrokset eivät ole säilyneet, vaan käsikirjoituksen piirrokset ovat yksinkertaisia viivapiirroksia.[3]

Vuonna 1759 Jane Colden avioitui leskeksi jääneen skotlantilaisen lääkärin William Farquharin kanssa. Pari sai yhden lapsen. Seitsemän vuotta myöhemmin, vain 42-vuotiaana, Colden kuoli. Myös hänen lapsensa kuoli samana vuonna. Ilmeisesti Jane Colden ei jatkanut kasvitieteellistä työtään avioliiton jälkeen.[2][1][3]