Jan Vapaavuori

Vapaavuori valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon vuoden 1996 kunnallisvaaleissa. Hän oli vuosina 1997–2000 liikuntalautakunnan puheenjohtaja, 2001–2005 kaupunginhallituksen jäsen ja 2005–2007 kaupunginhallituksen puheenjohtaja asuntoministeriksi valintaansa saakka. Vuodet 2003–2005 hän oli myös kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja.[5]

Vapaavuori oli vuoden 2017 kuntavaaleissa koko maan suurin ääniharava [3]

Ensimmäisen kerran Vapaavuori oli ehdolla eduskuntaan vuoden 1995 vaaleissa Helsingin vaalipiiristä, muttei tullut valituksi. Vuoden 2003 vaaleissa hänet valittiin kansanedustajaksi 4 657 äänellä. Helmikuussa 2006 hänestä tuli kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja.

Vapaavuori valittiin uudelleen vuoden 2007 eduskuntavaaleissa. Vuoden 2007 eduskuntavaalitutkimuksen mukaan hän oli vuonna 2007 valituista kansanedustajista mielipiteiltään oikeistolaisin.[9] Hän on arvoliberaali ja on kertonut kannattavansa esimerkiksi tasa-arvoista avioliittolakia.[10]

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Vapaavuori sai Helsingin vaalipiirissä neljänneksi eniten ääniä (11 203).[11] Hänet valittiin kesäkuussa 2011 Pekka Ravin seuraajaksi kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi.[12] Vapaavuori toimi myös valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajana vuosina 2011–2012.

Kevään 2007 vaalien jälkeen Vapaavuoresta tuli Vanhasen toisen hallituksen asuntoministeri. Hän jatkoi tehtävässä myös Kiviniemen hallituksessa vuoteen 2011.[1]

Asuntoministerinä Vapaavuori vastusti muun muassa Vihtiin suunniteltua Ideaparkia ja pyrki pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen.[10] Hänen kaudellaan laadittiin muun muassa asunnottomuuden vähentämisohjelma[13] ja pyrittiin lisäämään asuntojen tuotantoa.[14] Helsingissä Vapaavuori kannatti uusien kerrostaloasuntojen 75 keskiarvoneliömetrin rakennusmääräyksestä luopumista, koska se johtaa asuntojen liian vähäiseen rakentamiseen ja hintojen nousuun, mikä puolestaan koskee erityisesti pienissä asunnoissa asuvia vuokra-asujia.[15]

Rakennusalaa Vapaavuori kannusti sopimaan energiatehokkaille taloille yksiselitteiset ja helposti ymmärrettävät termit, jotka auttaisivat myös tavallista rakentajaa valintojen teossa.[16]

Marraskuussa 2012 Vapaavuoresta tuli Kataisen hallituksen elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen siirryttyä Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajaksi.[17][18] Elinkeinoministerinä Vapaavuori vastusti yritystukien poistamista ja tukenut teollisuusyrityksiä energia-asioissa.[10]

Huhtikuussa 2014 Vapaavuori ilmoitti tavoittelevansa kokoomuksen puheenjohtajan ja samalla käytännössä pääministerin paikkaa kesän puoluekokouksessa Jyrki Kataisen luopuessa tehtävästä.[19] MTV Uutisten kokoomuksen piirihallituksen jäsenille teettämän kyselyn mukaan Vapaavuoren kannatus seuraavaksi puheenjohtajaksi oli korkeinta 25 prosentin osuudella.[20] Kokoomuksen eduskuntaryhmästä Vapaavuoren puheenjohtajuutta kannatti ainakin kymmenen kansanedustajaa, muiden muassa Ben Zyskowicz, Sari Sarkomaa ja Sampsa Kataja.[21][22] Vapaavuori kuitenkin putosi kisasta puheenjohtajavaalin ensimmäisellä kierroksella häviten Paula Risikolle ja Alexander Stubbille.[23]

Vapaavuoren ollessa elinkeinoministeri käsiteltävinä ovat olleet muun muassa STX:n Turun telakka[24], Fennovoiman ja TVO:n ydinvoimaloiden periaatepäätökset[25] sekä Talvivaaran kaivoksen ongelmat ja konkurssi[26].

Helmikuussa 2015 Vapaavuori nimitettiin Suomen ehdokkaaksi Euroopan investointipankin hallitukseen.[27] Vapaavuori on työskennellyt syyskuusta 2015 kesäkuuhun 2017 Euroopan investointipankin varapääjohtajana Luxemburgissa.[2]

17. maaliskuuta 2016 julkaistiin Vapaavuoren kirjoittama kirja Puoliholtiton Suomi (Otava).[28] Kyseessä ei ole varsinainen muistelmateos[29], vaan se tarjoaa "näkemyksen Suomen luisumisesta talouden kärkikaartista keskikastiin".[2]

Kesäkuusta 2017 lähtien Vapaavuori on toiminut Helsingin ensimmäisenä pormestarina. Vapaavuori marssi Helsinki Pride -kulkueessa kesäkuussa 2018 ja halusi esimerkillään viestittää ihmisille yhdenvertaisuusasioiden tärkeydestä.[30]

Marraskuussa 2020 Vapaavuori kertoi, ettei asetu ehdolle kevään 2021 kuntavaaleissa, eikä näin ollen hae jatkokautta Helsingin pormestarina.[31]

Vapaavuori valittiin marraskuussa 2020 seuraavaksi neljäksi vuodeksi Suomen Olympiakomitean uudeksi puheenjohtajaksi. Hän voitti johtamisen konsultti Susanna Rahkamon toisella kierroksella äänestyksessä Olympiakomitean syyskokouksessa Vantaalla äänin 79–54. Muut ehdokkaat olivat kansanedustajat Ilkka Kanerva ja Sari Multala. Ensimmäisellä kierroksella Vapaavuori sai 47 ääntä, Rahkamo 46, Kanerva 30, ja Multala 10. Vapaavuori seuraa tehtävässä Timo Ritakalliota, joka hoiti pestiä neljän vuoden ajan.[32]

Toukokuussa 2021 Vapaavuori kertoi aloittavansa elokuun lopussa 2021 työn tanskalaisen kiinteistösijoittaja NREP:n osa-aikaisena kaupunkikehityksen neuvonantajana.[33]