Jamssikasvit

Jamssikasvit (Dioscoreaceae) on useita satoja lajeja sisältävä yksisirkkaisiin koppisiemenisiin kuuluva kasviheimo, jonka tunnetuimmat edustajat ovat jamssit (Dioscorea).

Jamssikasvit
Trichopus sp.
Trichopus sp.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Luokka: Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset Angiospermae
Ylälahko: Yksisirkkaiset Monocotyledoneae eli Lilianae
Lahko: Dioscoreales
Heimo: Jamssikasvit Dioscoreaceae
R.Br., nom. cons.
Synonyymit
  • Avetraceae Takht.
  • Stenomeridaceae Agardh
  • Tamaceae Bercht. & J.Presl
  • Tamnaceae J. Kickx f.
  • Trichopodaceae Hutch., nom. cons.
Katso myös

  Jamssikasvit Wikispeciesissä
  Jamssikasvit Commonsissa

Tuntomerkit

Jamssikasvit ovat juurakollisia ruohovartisia köynnöksiä tai liaaneja. Ne kiipeilevät kiertymällä tuen ympärille. Karvat ovat erittäviä. Lehdet ovat erilaistuneet ruodiksi ja lavaksi ja ovat verkkosuonisia. Ruodin molemmissa päissä on paksunnokset eli pulvinukset; lehtikanta ei ole tuppimainen. Kukinnot sijaitsevat lehtihangoissa. Emilehdet ovat erillisiä. Siemenet ovat siivellisiä ja niissä on leveä alkio, jonka sirkkalehti on enemmän tai vähemmän lateraalinen.[1]

Levinneisyys

Jamssikasveja tavataan enimmäkseen tropiikissa, mutta myös lauhkeilla alueilla, muun muassa Etelä- ja Länsi-Euroopassa.[2]

Luokittelu

Jamssikasvien lajimäärä voi olla jopa 870, joista melkein kaikki ovat jamssien (Dioscorea) suvun jäseniä. Suvuissa Stenomeris ja Trichopus on kummassakin vain kaksi lajia.[1]

Edellinen suku kasvaa Länsi-Malesiassa ja sen kasvit ovat paksutyvisiä. Niiden kukan kehätorvi on hyvin kehittynyt ja laajentunut heteiden kiinnittymiskohdan alapuolelta. Heteenponsien konnektiivi on hyvin pitkä ja liittyy luottiin. Sikiäin on puoleksi kehänalainen, vartalo keilamainen ja luotti pistemäinen.[1]

Trichopus-lajit kasvavat Madagaskarilla, Intian eteläkärjessä, Sri Lankassa ja Malakan niemimaalla. Niiden varret ovat köynneliäitä, ja lehtiruodissa on vain pulvinus tyvellä tai sekin puuttuu. Heteet ovat koveria ja ympäröivät vartaloa; ponnen lokeroside on leveä ja kärjestään pidentynyt. Luotti on kaksiliuskainen. Hedelmä on enemmän tai vähemmän avautumaton ja siivellinen samara tai lähes marjamainen; siemenet ovat siivettömiä.[1]

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.