James Thomson

James Thomson syntyi noin 11. syyskuuta 1700, ja hänet kastettiin 15. syyskuuta.[1] Hän oli neljäs Thomas Thomsonin ja Beatrix Thomsonin (o.s. Trotter) yhdeksästä lapsesta.[2] Beatrix Thomson oli syntyisin Fogosta Berwickshiresta ja oli kaukaista sukua Humen suvulle. Thomas Thomson oli presbyteeripappi Ednamissa vielä kahdeksan viikkoa Thomsonin syntymän jälkeen, mutta siirtyi sitten papiksi Southdeaniin, jossa Thomson vietti lähes koko varhaislapsuutensa.[3]

Thomson on saattanut käydä Southdeanin paikallista koulua ennen siirtymistä grammar schooliin Jedburghiin vuonna 1712. Hän ei menestynyt siellä erityisen hyvin. Sheilds, joka kirjoitti hänen ensimmäisen elämäkertansa, kirjoittaa: '[Thomson] ei juuri ilmentänyt terävää älyä, vaan hänen opettajansa ja ne, jotka ohjasivat hänen opetustaan, katsoivat, että hänen kykynsä olivat puutteelliset'.[4] Häntä kuitenkin kannusti runojen kirjoittamiseen Robert Riccaltoun (1691–1769), joka oli maanviljelijä, runoilija ja presbyteeripappi, sekä William Bennet (k. 1729), joka oli whig-puolueeseen kuulunut kartanonomistaja ja Allan Ramsayn suojelija.[5] Thomsonin nuoruuden runoja on säilynyt, vaikkakin hän poltti enimmät niistä vuosittain uudenvuodenaattona.[6]

Thomson aloitti opinnot Edinburghin collegessa syksyllä 1715 tavoitteena valmistuminen presbyteeripapiksi. Hän opiskeli Edinburghissa metafysiikkaa, logiikkaa, etiikkaa, kreikkaa, latinaa ja luonnonfilosofiaa. Hän sai opintonsa päätökseen 1719 mutta ei kuitenkaan suorittanut loppututkintoa vaan päätti aloittaa teologian opinnot päämääränään papin ura.[7] Thomas Thomson kuoli 1716, paikallisten tarinoiden mukaan suorittaessaan jotakin manausmenoja.[5] Edinburghissa Thomson liittyi kirjallisen ryhmän Grotesque Clubin jäseneksi ja tutustui elinikäiseen ystäväänsä David Malletiin. Onnistuttuaan saamaan julki muutamia runojaan Edinburgh Miscellanyssa Thomson lähti Malletin kanssa Lontooseen helmikuussa 1725 saadakseen julkaistuksi runonsa.[5]

Lontossa Thomson pääsi äidinpuoleisen sukunsa tuttavuuksien avulla lordi Binningin pojan opettajaksi. David Mallet oli vuonna 1724 saanut julki runojaan, ja hänen kauttaan Thomson tutustui ajan merkittäviin runoilijoihin, kuten Richard Savageen, Aaron Hillin ja Alexander Popeen.[5] Thomsonin äiti kuoli 12. toukokuuta 1725, ja noihin aikoihin Thomson kirjoitti kokoelman The Seasons ensimmäisen runon "Talvi". Runon julkaisi 1726 John Millian, ja sen toinen laitos ilmestyi samana vuonna uudistettuna, lisättynä ja esipuheella varustettuna

Vuonna 1727 Thomson kirjoitti "Kesää", joka ilmestyi helmikuussa, ja hän työskenteli Watt’s Academyssa, joka oli nuorille miehille tarkoitettu koulu ja newtonilaisen tieteen linnake. Samana vuonna Millian julkaisi Thomsonin runon "A Poem to the Memory of Sir Isaac Newton" (Newton oli kuollut maaliskuussa). Thomson lähti Watt’s Academysta ja toivoi ansaitsevansa elantonsa runoilijana ja saavansa taloudellista tukea varakkailta tukijoiltaan, muun muassa Thomas Rundleelta, Hertfordin kreivittäreltä ja Charles Talbotilta.

Thomson kirjoitti "Kevään" vuonna 1728 ja vihdoin "Syksyn" 1730, jolloin nuo kaikki ilmestyivät yhtenä niteenä nimellä The Seasons. Tuona aikana hän kirjoitti muitakin runoja, kuten A Poem to the Memory of Sir Isaac Newton ja ensimmäisen näytelmänsä The Tragedy of Sophonisba (1729). Näytelmä tunnetaan nykyisin lähinnä siitä, että se mainitaan Samuel Johnsonin teoksessa Lives of the English Poets, jossa Johnson kertoo, että teatterin koiranleuat parodioivat sen yhtä riviä "O, Sophonisba, Sophonisba, O!" lausumalla "O, Jemmy Thomson, Jemmy Thomson, O!".[8]

Thomsonista tuli vuonna 1730 Charles Talbotin pojan opettaja, ja hän teki pojan kanssa kiertomatkan ympäri Eurooppaa. Hänen palattuaan Talbot järjesti hänelle viran, joka antoi hänelle taloudellista turvaa aina Talbotin kuolemaan asti 1737. Hänen seuraava merkittävä teoksensa Liberty ilmestyi 1734.

Thomson teki vuonna 1740 yhteistyössä Malletin kanssa naamionäytelmän Alfred, jonka ensiesitys oli prinssi Frederickin maaseutuasunnossa Clivedenissä. Thomsonin laulusta "Rule, Britannia!", jonka hän kirjoitti naamionäytelmään ja johon Thomas Arne sävelsi musiikin, tuli tunnetuimpia brittiläisiä isänmaallisia lauluja täysin riippumatta näytelmästä, joka on jäänyt lähes kokonaan unohduksiin. Prinssi myönsi hänelle vuosittaisen sadan punnan eläkkeen. Prinssin kautta hän oli päässyt tutustumaan George Lytteltoniin, josta tuli hänen ystävänsä ja suosijansa.

Viimeisinä vuosinaan Thomson asui Richmondissa, ja siellä hän kirjoitti viimeisen teoksensa The Castle of Indolence, joka ilmestyi juuri ennen hänen ennenaikaista kuolemaansa 27. elokuuta 1748. Johnson kirjoittaa Thomsonin kuolemasta: "Vilustuttuaan jokimatkalla Lontoosta Kewiin hän sairastui ja tauti paheni kuumeeksi, joka päätti hänen elämänsä".[9]

Kiista hänen teoksensa The Seasons julkaisuoikeuksista johti brittiläisen tekijänoikeuskäytännön historian kannalta merkittäviin oikeudenkäynteihin (Millar v. Taylor; Donaldson v. Beckett).

Thomsonin teoksen The Seasons käänsi saksaksi Barthold Heinrich Brockes (1745). Tämä käännös muodostui pohjaksi Gottfried van Swietenin samannimiselle teokselle, josta tuli Joseph Haydnin oratorion Vuodenajat libretto.

• Gilfillan, Rev. George, Thomson's Poetical Works, with Life, Critical Dissertation, and Explanatory Notes, Library Edition of the British Poets (1854).
• Thomson, James. The Seasons, by ... A New Edition. Adorned with A Set of Engravings, from Original Paintings. Together with an Original Life of the Author, and a Critical Essay on the Seasons. by Robert Heron, (Perth: R. Morison, 1793)
• Thomson, James. The Seasons, edited with introduction and commentary by James Sambrook, (Oxford: Clarendon Press, 1981) ISBN 0-19-812713-8.
• Thomson, James. Liberty, The Castle of Indolence and other poems, edited with introduction and commentary by James Sambrook, (Oxford: Clarendon Press, 1986) ISBN 0-19-812759-6.

• Lisää luettavaa aiheesta James Thomson on Wikiaineistossa
• Sitaatteja aiheesta James Thomson Wikisitaateissa
• Valikoima James Thomsonin (1700–1748) (Arkistoitu – Internet Archive) runoja, Representative Poetry On-line
• Local History Notes: James Thomson (1700–1748) (Arkistoitu – Internet Archive), London Borough of Richmond upon Thames