James Patrick

Ennen ammattilaisuraansa Patrick pelasi vuosina 1980–1983 ensin yhden kauden Prince Albert Raidersin kokoonpanossa Saskatchewan Junior Hockey Leaguessa (SJHL) ja sitten kaksi kautta yliopistokiekkoa Pohjois-Dakotan yliopiston joukkueessa (Fighting Sioux). Hän oli voittamassa Raidersissa vuonna 1981 Manitoba Centennial Cupin mestaruutta ja vuonna 1982 Fighting Siouxissa NCAA:n jääkiekkomestaruutta. NHL-varauksen Patrick sai vuonna 1981, jolloin New York Rangers varasi hänet numerolla yhdeksän varaustilaisuuden ensimmäisellä kierroksella.

Patrick aloitti NHL-uransa keväällä 1984, jolloin hän pelasi Rangersin paidassa 12 runkosarjaottelua; ennen Rangersiin siirtymistään hän oli pelannut alkukauden Kanadan Sarajevon kisoihin osallistuneessa olympiajoukkueessa. Syksystä 1984 eteenpäin Patrick pelasi Rangersissa yhdeksän täyden kauden ajan. Hän oli kolmesti seuran tehokkain puolustaja (kausina 1986–87, 1987–88 ja 1989–90) ja vuonna 1988 hänet palkittiin seuran arvokkaimpana pelaajana. Rangers-aikansa ja samalla koko uransa parhaan pistesaldon Patrick keräsi kaudella 1991–92, jolla hän iski tehot 14 maalia ja 57 syöttöpistettä 80:ssä runkosarjaottelussa. Plusmiinustilastossa Patrick saavutti Rangers-vuosinaan parhaimmillaan lukeman +34 (kaudella 1991-92) ja positiivisen lukeman kahta kautta lukuun ottamatta joka vuosi.

Kauden 1993–94 alussa, vain muutaman ottelukierroksen jälkeen, Rangers kauppasi Patrickin Hartford Whalersiin yhdessä Darren Turcotten kanssa vaihdossa Nick Kypreosiin, Steve Larmeriin, Barry Richteriin ja kuudennen kierroksen varausvuoroon. Patrick ehti pelata Whalersissa vain vajaan puolen vuoden ajan ennen maaliskuussa 1994 tapahtunutta siirtoa Calgary Flamesiin yhdessä Zarley Zalapskin ja Michael Nylanderin kanssa vaihdossa Gary Suteriin, Paul Ranheimiin ja Ted Druryyn. Flamesissa hän pelasi kauden 1993–94 lopun ja neljä seuraavaa kautta (1996–97 hän oli sivussa suurimman osan kaudesta sivussa loukkaantumisten vuoksi).

Lokakuussa 1998 Patrick teki vapaana agenttina sopimuksen Buffalo Sabresin kanssa, jossa pelasi NHL-uransa loppuun asti, kuuden kauden ajan. Hän keräsi Sabres-vuosinaan viidellä kaudella positiivisen lukeman plusmiinustilastossa ja vuonna 1999 hän pelasi Sabresin paidassa Stanley Cupin loppuottelusarjassa Dallas Starsia vastaan; Stars otti mestaruuden voitoin 4–2.

Syyskuussa 2005, oltuaan pelaamatta NHL:n työsulkukauden 2004–05, Patrick ilmoitti lopettavansa pelaajauransa ja hänet palkattiin muihin tehtäviin Sabresin organisaatioon. Hän kuitenkin pyörsi pian päätöksensä ja pelasi vielä kauden 2005–06 Frankfurt Lionsin riveissä Saksan pääsarjassa DEL-liigassa. Hän pelasi Lionsin paidassa 42 runkosarjaottelua, joissa hän teki seitsemän tehopistettä, maalin ja kuusi syöttöpistettä.

Patrick ilmoitti kiekkouransa lopullisesta päättymisestä kesällä 2006 ja syyskuusta 2006 hän on toiminut päävalmentaja Lindy Ruffin apuvalmentajana Buffalo Sabresissa.

Isoissa kansainvälisissä turnauksissa Patrick edusti maataan seitsemästi, Sarajevon olympialaisten lisäksi viisissä maailmanmestaruuskisoissa ja kerran Kanada-cupissa, vuoden 1987 mestaruuden voittaneessa joukkueessa. MM-kisoissa Patrick oli voittamassa kahta mitalia, pronssia vuonna 1983 ja hopeaa vuonna 1989. Lisäksi hän oli mukana Kanadan kokoonpanossa myös vuoden 1984 voitokkaassa Kanada-cup -joukkueessa, muttei pelannut turnauksessa otteluakaan.

Nuorten maailmanmestaruuskisoissa Patrick edusti maataan kahdesti, vuonna 1982, jolloin Kanada voitti kultaa, ja vuonna 1983, jolloin maa otti pronssia.