Ngũgĩ wa Thiong’o

Ngũgĩ wa Thiong’o, James Ngugi (s. 1938 Limuru, Kenia)[1] on kenialainen kikujunkielinen kirjailija. Ngũgĩ tunnetaan toisinajattelijana ja mielipidevankina, mutta hän on myös Kalifornian yliopiston kirjallisuustieteen professori ja seitsemän kansainvälisen yliopiston kunniatohtori. Hän asui vuodesta 1982 lähtien 22 vuotta maanpaossa Englannissa ja Yhdysvalloissa poliittisten mielipiteidensä vuoksi.[2] Uransa alussa hän oli englanninopettaja ja kirjoitti englanniksi mutta muutti kieleksi äidinkielellään.[1]

Ngũgĩ wa Thiong'o
Henkilötiedot
Syntynyt	5. tammikuuta 1938 Limuru, Kenia
Kirjailija
Aikakausi	1962 – nykyaika
Esikoisteos	Weep Not, Child (1964)
Aiheesta muualla
ngugiwathiongo.com
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Ngũgĩ syntyi Kamiriithussa lähellä Limurua Kiambun kunnassa kikujuperheeseen. Hän sai kasteessa nimen James Ngugi. Hänen perheensä pidätettiin mau-mau-kapinallisina, jolloin hänen velipuolensa tapettiin ja hänen äitiään kidutettiin. Käydessään lähetysaseman koulua hänestä tuli hurskas kristitty. Hän suoritti vuonna 1963 englannin kielen alemman korkeakoulututkinnon Makereren yliopistossa Kampalassa. Kampalassa ollessaan Ngũgĩ kirjoitti vuonna 1962 näytelmän The Black Hermit.^lähde?

Ngũgĩ julkaisi ensimmäisen romaaninsa Weep Not, Child vuonna 1964. Hän kirjoitti sen opiskellessaan Englannissa Leedsin yliopistossa. Toinen romaani, The River Between (1965), kuvaa kristityn ja ei-kristityn onnetonta romanssia, jonka taustalla on mau-mau-kapina.^lähde?

Trilogian kolmas omaani Nisun jyvä (1967)[1] merkitsi hänen kääntymistään fanonistiseen marxismiin. Sen seurauksena hän luopui englannin kielestä, kristinuskosta ja nimestään, koska ne olivat hänestä kolonialistisia. Hän otti nimen Ngũgĩ wa Thiong'o ja alkoi kirjoittaa kikujun ja swahilin kielillä.^lähde?

Vuonna 1977 hän julkaisi näytelmän Ngaahika Ndeenda, jossa hän puolusti kenialaisia työläisiä ja maanviljelijöitä heidän omalla kielellään valtiovääryyksiä vastaan. Näytelmän sisältämä poliittinen viesti sai Kenian silloisen varapresidentin Daniel arap Moin antamaan Ngũgĩsta pidätysmääräyksen. Pidätysaikanaan Ngũgĩ kirjoitti vankilan vessapaperille ensimmäisen modernin kikujunkielisen romaanin, Caitaani mũtharaba-Inĩn (suom. Paholainen ristillä, 1980).[2]

Ngũgĩ vapautui vankilasta joulukuussa 1978 Amnesty Internationalin kampanjan ansiosta. Moin hallinto esti Ngũgĩa kuitenkin jatkamasta opetustyötään Nairobin yliopistossa. Ngũgĩ lähti Lontooseen 5. kesäkuuta 1982 Paholainen ristillä -teoksen julkaisutilaisuuteen, mutta joutui jäämään Englantiin maanpakoon kuultuaan Moin aikovan eliminoida hänet.[2]

Ngũgĩn teoksista Detained (1981) sisältää hänen vankilapäiväkirjansa. Decolonizing the Mind: The Politics of Language in African Literature (1986) on essee, jossa Ngũgĩ vetoaa afrikkalaisia kirjailijoita kirjoittamaan omalla äidinkielellään. Yksi hänen kuuluisimmista teoksistaan Matigari (1987) on satiiri, joka perustuu kikujujen kansantarinaan. Se kiellettiin heti ilmestyttyään, ja romaanin päähenkilö etsintäkuulutettiin. Ngugi tietysti yllättyi siitä, että fiktiivinen romaanihenkilö yritettiin pidättää.[3]

Ngũgĩ on työskennellyt useissa yliopistoissa Yhdysvalloissa. Hän vieraili kotimaassaan Keniassa maanpakonsa jälkeen ensimmäistä kertaa vuonna 2004. Hänet kuitenkin ryöstettiin ja pahoinpideltiin ja hänen vaimonsa raiskattiin heidän asunnossaan Nairobissa. [4]

Seppo Loponen on suomentanut Ngũgĩn romaanin Mũrogi was Kagogo (2006), ja suomennos on julkaistu nimellä Variksen Velho (2007). Kirja sai vuonna 2008 vuoden parhaan suomennetun fantasiaromaanin Tähtifantasia-palkinnon^lähde?.