James Neal

Ennen ammattilaisuraansa Neal pelasi OHL-junioriliigan Plymouth Whalersissa. Hän pelasi kausien 2003–2004 ja 2006–2007 välillä 187 OHL:n runkosarjaottelua, joissa hän teki 173 tehopistettä (68 maalia ja 105 syöttöpistettä), ja 37 pudotuspeliottelua, joissa hän teki 43 tehopistettä (23 maalia ja 20 syöttöpistettä). Eniten pisteitä hän keräsi runkosarjakaudella 2006–2007, jolla hän teki 65 tehopistettä, 27 maalia ja 38 syöttöpistettä, 45:ssä ottelussa. Vuonna 2007 Neal oli johdattamassa Whalersia OHL:n mestaruuteen, J. Ross Robertson Cupin voittoon. Hän oli OHL:n pudotuspelien 2007 kuudenneksi paras pistemies[1] ja neljänneksi paras maalintekijä[2] tehtyään 20:ssä ottelussa tehot 13 maalia ja 12 syöttöpistettä. Memorial Cup -turnauksessa toukokuussa 2007 Neal teki kuudessa ottelussa viisi maalia ja antoi yhden maalisyötön. Hän oli turnauksen paras maalintekijä ja neljänneksi paras pistemies.

Neal sai NHL-varauksen, kun Dallas Stars varasi hänet numerolla 33 varaustilaisuuden 2005 toisella kierroksella. Hän aloitti ammattilaisuransa vuonna 2007 ja pelasi koko kauden 2007–2008 Starsin silloisen farmiseuran Iowa Starsin riveissä AHL-liigassa. Hän teki 62:ssa ottelussa 37 tehopistettä, 18 maalia ja 19 syöttöpistettä.

Neal pelasi ensimmäisen NHL-ottelunsa 10. lokakuuta 2008, jolloin Dallas Stars kohtasi kotiottelussa Columbus Blue Jacketsin. Hän teki Blue Jacketsin 5–4-jatkoaikavoittoon päättyneessä ottelussa Starsin 2–1-johtomaalin.[3] NHL-uransa ensimmäisen maalisyötön hän antoi 15. lokakuuta Starsin kotiottelussa Nashville Predatorsia vastaan, joka päättyi Starsin 6–4-voittoon. Neal ja B. J. Crombeen syöttivät Mike Modanon tekemän 1–1-tasoitusmaalin.[4] Neal teki tulokaskaudellaan yhteensä 37 tehopistettä, 24 maalia ja 13 syöttöpistettä, 77:ssä runkosarjaottelussa. Hän oli toiseksi paras maalintekijä sekä joukkueensa sisällä että NHL:n tulokaspelaajien joukossa.[5][6]

Neal siirtyi helmikuussa 2011, kesken kauden 2010–2011, Pittsburgh Penguinsiin pelaajakaupan kautta. Hänen lisäkseen Penguinsiin siirtyi puolustaja Matt Niskanen, kun Stars sai vaihdossa puolustaja Alex Goligoskin.[7] Kaudella 2011–2012, ensimmäisellä täydellä Penguins-kaudellaan, Neal oli joukkueensa toiseksi paras maalintekijä ja pistemies Jevgeni Malkinin jälkeen tehtyään 80:ssä runkosarjaottelussa tehot 40 maalia ja 41 syöttöpistettä, yhteensä 81 tehopistettä.[8] Hän sijoittui tuolla kaudella NHL:n maalipörssin neljänneksi ja tuli kauden jälkeen nimetyksi NHL:n ensimmäiseen tähdistökentälliseen.[9][10]

Neal siirtyi 27. kesäkuuta 2014, samana päivänä, kun NHL:n varaustilaisuus järjestettiin, Nashville Predatorsiin pelaajakaupan kautta. Penguins sai vaihdossa kaksi hyökkääjää, Patric Hörnqvistin ja Nick Spalingin.[11]

Neal oli voittamassa kultaa jääkiekon nuorten maailmanmestaruuskilpailuissa 2007, jotka pelattiin Ruotsissa. Hän jäi pelatuissa kuudessa ottelussa tehopisteittä. Hän pelasi myös vuoden 2005 alle 18-vuotiaiden jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa, joissa Kanada jäi hopealle. Neal teki kuudessa ottelussa yhden maalin ja antoi yhden maalisyötön. Aikuisten jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa hän debytoi vuonna 2009, jolloin ne pelattiin Sveitsissä. Hänen kisansa jäivät kesken silmävamman vuoksi[12]. Kanada voitti noissa kisoissa hopeaa. Neal oli mukana Kanadan MM-joukkueessa myös vuonna 2011.