James Hartle

James Hartle (s. 20. elokuuta 1939) on yhdysvaltalainen fyysikko. Hän on toiminut fysiikan professorina vuodesta 1966 lähtien Kalifornian yliopistossa, Santa Barbarassa.[1]

James Hartle

Hartle opiskeli Princetonissa ja väitteli Caltechissa vuonna 1964 nobelisti Murray Gell-Mannin oppilaana.[2]

Työskennellessään vuonna 1983 Chicagon yliopiston Enrico Fermi Instituutissa hän kehitti Hartlen–Hawkingin universumin aaltofunktion yhteistyössä Stephen Hawkingin kanssa. Tämä erikoisratkaisu Wheeler–DeWitt-yhtälöön on tarkoitettu selittämään alkuvaiheen tilat alkuräjähdys-kosmologiassa.

Hartle sai vuonna 2009 Einstein-palkinnon.[2]

Lähteet
  1. Hartle, J. B. (James B.) AIP. Viitattu 1.7.2018.
  2. 2009 Einstein Prize Recipient James Hartle UCSB American Physical Society. 2009. Viitattu 1.7.2018.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.