James Gibbs

James Gibbs (23. joulukuuta 1682 Footdeesmire – 5. elokuuta 1754 Lontoo) oli skotlantilainen arkkitehti. Hänen tunnetuin työnsä on St. Martin-in-the-Fieldsin kirkko Lontoossa, jossa hän yhdisteli italialaisia ja englantilaisia vaikutteita. Tämä kirkko toimi 1700-luvun kirkkorakentamisen esikuvana Englannissa ja Pohjois-Amerikan siirtokunnissa.[1]

James Gibbs noin vuonna 1750.

Gibbs oli katolinen, ja opiskeli alun perin Roomassa tullakseen papiksi, mutta arkkitehtuuri alkoi kiinnostaa häntä enemmän.[2] Gibbs opiskeli arkkitehtuuria Roomassa Carlo Fontanan johdolla, joka oli Italian barokin merkittävimpiä edustajia. Roomassa saatu perusteellinen koulutus takasi Gibbsille etulyöntiaseman hänen palattuaan Englantiin vuonna 1709.[1] Lontoossa oli osittain Christopher Wrenin aloitteesta käynnistetty hanke viidenkymmenen uuden kirkon rakentamisesta, ja vuonna 1713 Gibbsistä tuli yksi hankkeen tarkastajista. [2]

Vuosina 1714–1717 rakennettu St. Mary-le-Strandin kirkko oli ensimmäinen hänen suunnittelemansa rakennus, ja siinä näkyi selvästi Italian barokkityylin vaikutus. Gibbsistä tuli pian toryjen suosiman arkkitehtuurin tärkein edustaja. Hän suunnitteli yli 50 yksityistaloa. Vuoden 1720 jälkeen barokkivaikutteet alkoivat kadota Gibbsin töistä, sillä lordi Burlingtonin kiivaasti edistämä palladiolainen arkkitehtuuri merkitsi yleisen maun siirtymistä kohti klassismia.[1] Lisäksi kuningas Yrjö I:n kaudella toryjen vastustajat whigit nousivat valta-asemaan, ja Gibbs joutui torynä ja katolisena väistymään tarkastajan tehtävistään.[2]

Gibbsin kypsän kauden tyyli edustaa taidokasta barokin ja palladiolaisen arkkitehtuurin synteesiä. Hänen kuuluisin rakennuksensa St. Martin-in-the-Fieldsin kirkko valmistui vuonna 1720. Sen korkea torni ja klassinen julkisivu kuvastavat selvästi kahden tyylisuunnan vaikutteiden sulavaa sekoittumista. Kirkkoa arvosteltiin sen valmistuttua, esimerkiksi ranskalaiset ihailivat sen portiikkia mutta inhosivat tornia. Tästä kirkosta tuli kuitenkin lukemattomien englantilaisten ja amerikkalaisten kirkkojen prototyyppi. Muita Gibbsin tunnettuja rakennuksia ovat Cambridgen senaatin talo (1722–1730) ja Radcliffe Camera eli Radcliffen kirjasto Oxfordissa (1737–1749). Hänen vaikutusvaltainen teoksensa A Book of Architecture (1728) toimi Britannian ja sen siirtomaiden yleisimmin käytettynä arkkitehtuurin mallikirjana läpi 1700-luvun. [1] Gibbs julkaisi vuonna 1732 lisäksi kirjan Rules for Drawing the Several Parts of Architecture. [2]