Jalometallien leimaaminen

Jalometallien leimaaminen tarkoittaa jalometalliesineiden merkitsemistä niiden alkuperää ja ominaisuuksia kuvaavilla symboleilla. Leimaaminen on Suomen lain mukaan pakollinen toimenpide jalometalliesineille. Leimattavaksi määrätyt jalometallit ovat kulta, hopea, platina ja palladium. Jalometallituotteella tarkoitetaan kokonaan tai osittain jalometalleista tai niiden seoksista valmistettua esinettä. Yleisimpiä leimausvelvollisuuden piiriin kuuluvia esineitä ovat korut, pöytähopeat, hopeiset ruokailuvälineet ja muut hopeaesineet. Jalometallilla pinnoitettuja tuotteita ei tarvitse leimata, esimerkiksi kultadubleeketjuja ja elektrolyyttisesti pinnoitettuja.

Leimoja kultaisessa rannekorussa (vaikka salamavalo saa sen näyttämään hopeiselta.) NW tarkoittaa leimaajaa Eino Westerback ky:tä, 585 soikealla pohjalla 58,5 % kultaa, kruunu on tarkistusleima, L6 tarkoittaa vuotta 1940 ja vene Helsinkiä.

Myytävien jalometallien leimaaminen

Markkinoilla olevissa tai myyntiin tarkoitetuissa jalometallituotteista pitää olla vähintään kaksi leimaa. Ne ovat nimileima ja pitoisuusleima tai tarkastusleima ja pitoisuusleima. Alle yhden gramman kulta-, platina- tai palladiumtuotteita sekä alle 10 gramman hopeatuotteita ei tarvitse leimata. Jos painorajan alittavat tuotteet leimataan, niissä pitää olla vähintään kaksi edellä mainittua leimaa.

Jalometallituotteita koskevat lait ja asetukset

Jalometallituotteita koskevat:

  • Laki jalometallituotteista 1029/2000 ja
  • Valtioneuvoston asetus jalometallituotteista 1148/2000

Niissä määrätään, että jalometallituotteina saa myydä tai luovuttaa esineitä, joissa on vähintään 375 massan tuhannesosaa kultaa, 800 massan tuhannesosaa hopeaa, 850 massan tuhannesosaa platinaa tai 500 massan tuhannesosaa palladiumia. Säädökset koskevat sekä kotimaassa valmistettuja että ulkomailta maahan tuotuja jalometalliesineitä.

Nimileima

Nimileima kertoo tuotteen valmistajan, maahantuojan tai tahon, joka on vastuussa tuoteen leimaamisesta. Esimerkiksi jotkut oppilaitokset tai korukurssien vetäjät antavat leimata heidän valvonnassaan tehtyjä tuotteita. Tukes hyväksyy nimileimaksi ison kirjaimen tai isojen kirjainten yhdistelmän. Ennen vuotta 2001 pystyi rekisteröimään myös kuvion tai erikokoisista kirjaimista tai merkeistä tehdyn yhdistelmän. Nimileima on vahvistettava 3 vuoden välein. Nimileiman voi hankkia Y-tunnusta vastaan.

Pitoisuusleima

Pitoisuusleima kertoo jalometallin puhtauden tuhannesosina massasta. Suomessa jalometallista ei saa leimata muita pitoisuuksia kuin alla mainitussa taulukossa.

Jalometalli pitoisuusleiman pohjamuoto sallitut pitoisuudet, massan tuhannesosissa
Kultasoikea375585750916999
Hopeasuorakaide800830925999
Platinavinoneliö850900950999
Palladiumsymmetrinen nelikulmio, jonka kolme sivua ovat yhtä pitkiä ja puolet pohjan pituudesta500850950999

Vanhoissa tai ulkomailta tuoduissa tuotteissa voi olla leimattuna muita pitoisuuksia.

Karaatti

Karaatti on vanha jalometallien pitoisuusilmaus, joka tarkoittaa yhtä kahdeskymmenesneljäsosaa (1/24) painosta. Karaattia ei enää pitkään aikaan ole käytetty kultaesineiden leimoissa, mutta kultasepänliikkeiden mainoksissa saatetaan yhä puhua esimerkiksi 18 karaatin (= 750 promillen) kullasta.

Tarkastusleima

Tarkastusleima yleensä näyttää sydämen sisällä olevalta kruunulta. Tarkastusleima ilmaisee, että Tukesin hyväksymä tarkastuslaitos on tarkastanut tuotteen metallipitoisuuden ja hyväksynyt sen.

Vuosileima

Vuosileima ilmaisee tuotteen valmistusvuoden. Suomessa otettiin vuonna 1810 käyttöön vuosileimojen sarja, jota edelleenkin käytetään. Leima muodostuu kirjaimesta A, B, C, D, E, F, G, H, I, K, L, M, N, O, P, Q, R, S, T, U, V, X, Y tai Z jota seuraa numero tai luku. Kirjaimia käytetään järjestyksessä yksi kutakin vuotta kohden ja kirjaimeen liitetty numero ilmaisee kuinka monetta kertaa kirjainsarjaa käytetään. Täten eri leimat tarkoittavat eri vuosia seuraavan taulukon osoittamalla tavalla:

A = 1810A2 = 1834A3 = 1858A4 = 1882A5 = 1906A6 = 1930A7 = 1954A8 = 1978A9 = 2002
B = 1811B2 = 1835B3 = 1859B4 = 1883B5 = 1907B6 = 1931B7 = 1955B8 = 1979B9 = 2003
C = 1812C2 = 1836C3 = 1860C4 = 1884C5 = 1908C6 = 1932C7 = 1956C8 = 1980C9 = 2004
D = 1813D2 = 1837D3 = 1861D4 = 1885D5 = 1909D6 = 1933D7 = 1957D8 = 1981D9 = 2005
E = 1814E2 = 1838E3 = 1862E4 = 1886E5 = 1910E6 = 1934E7 = 1958E8 = 1982E9 = 2006
F = 1815F2 = 1839F3 = 1863F4 = 1887F5 = 1911F6 = 1935F7 = 1959F8 = 1983F9 = 2007
G = 1816G2 = 1840G3 = 1864G4 = 1888G5 = 1912G6 = 1936G7 = 1960G8 = 1984G9 = 2008
H = 1817H2 = 1841H3 = 1865H4 = 1889H5 = 1913H6 = 1937H7 = 1961H8 = 1985H9 = 2009
I = 1818I2 = 1842I3 = 1866I4 = 1890I5 = 1914I6 = 1938I7 = 1962I8 = 1986I9 = 2010
K = 1819K2 = 1843K3 = 1867K4 = 1891K5 = 1915K6 = 1939K7 = 1963K8 = 1987K9 = 2011
L = 1820L2 = 1844L3 = 1868L4 = 1892L5 = 1916L6 = 1940L7 = 1964L8 = 1988L9 = 2012
M = 1821M2 = 1845M3 = 1869M4 = 1893M5 = 1917M6 = 1941M7 = 1965M8 = 1989M9 = 2013
N = 1822N2 = 1846N3 = 1870N4 = 1894N5 = 1918N6 = 1942N7 = 1966N8 = 1990N9 = 2014
O = 1823O2 = 1847O3 = 1871O4 = 1895O5 = 1919O6 = 1943O7 = 1967O8 = 1991O9 = 2015
P = 1824P2 = 1848P3 = 1872P4 = 1896P5 = 1920P6 = 1944P7 = 1968P8 = 1992P9 = 2016
Q = 1825Q2 = 1849Q3 = 1873Q4 = 1897Q5 = 1921Q6 = 1945Q7 = 1969Q8 = 1993Q9 = 2017
R = 1826R2 = 1850R3 = 1874R4 = 1898R5 = 1922R6 = 1946R7 = 1970R8 = 1994R9 = 2018
S = 1827S2 = 1851S3 = 1875S4 = 1899S5 = 1923S6 = 1947S7 = 1971S8 = 1995S9 = 2019
T = 1828T2 = 1852T3 = 1876T4 = 1900T5 = 1924T6 = 1948T7 = 1972T8 = 1996T9 = 2020
U = 1829U2 = 1853U3 = 1877U4 = 1901U5 = 1925U6 = 1949U7 = 1973U8 = 1997U9 = 2021
V = 1830V2 = 1854V3 = 1878V4 = 1902V5 = 1926V6 = 1950V7 = 1974V8 = 1998V9 = 2022
X = 1831X2 = 1855X3 = 1879X4 = 1903X5 = 1927X6 = 1951X7 = 1975X8 = 1999X9 = 2023
Y = 1832Y2 = 1856Y3 = 1880Y4 = 1904Y5 = 1928Y6 = 1952Y7 = 1976Y8 = 2000Y9 = 2024
Z = 1833Z2 = 1857Z3 = 1881Z4 = 1905Z5 = 1929Z6 = 1953Z7 = 1977Z8 = 2001Z9 = 2025

Muut leimat

Edellä mainittujen leimojen lisäksi tuotteessa voi olla myös paikkakuntaleima tai käsityöleima. Tukes ylläpitää nimileimarekisteriä.

Historia

Ruotsi-Suomessa määrättiin 1485, että kulta- ja hopeaseppien oli leimattava teoksensa puumerkeillään tai nimensä alkukirjaimin. Lisäksi 1596 vaadittiin kaupunkivaakuna ja vuodesta 1689 lähtien piti lisätä vuosikirjain leimasarjaan. Suomen erottua Ruotsista, jäi voimaan 1810 annettu asetus, jonka mukaan leimana käytettiin suurruhtinaan kruunua ja uusi vuosikirjainsarja aloitettiin. Vuonna 1853 otettiin käyttöön jalometallien pitoisuusleimat. [1]

Vuonna 2001 astuivat voimaan uudet jalometallituotteita koskevat säädökset, joiden mukaan näistä ovat pakollisia vain pitoisuusleima sekä joko nimi- tai tarkastusleima. [2]

Vuonna 2001 voimaan tulleet säädökset eivät alun perin koskeneet palladiumia. Lainmuutos, jonka mukaan palladiumtuotteet leimataan, tuli voimaan 14. tammikuuta 2009.[3]. Monissa muissa maissa näin oli ollut aikaisemminkin.

Lähteet
  1. Huovinen, Pentti ym: Otavan Suuri Ensyklopedia. Otava, 1977. ISBN 951-1-04350-1.
  2. Jalometallituotteet (pdf) 2007. Turvatekniikan keskus. Arkistoitu 14.6.2013. Viitattu 16.2.2009.
  3. Valtioneuvoston asetus (8/2009) jalometallituotteista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (pdf) finlex.fi. 8.1.2009. Viitattu 16.2.2009.

    Aiheesta muualla

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.