Jalo Lahdensuo
Jalo Toivo Lahdensuo (vuoteen 1906 Lagerstedt) (21. lokakuuta 1882 Lapua – 6. lokakuuta 1973 Seinäjoki) oli suomalainen poliitikko ja maanviljelysneuvos. Hän toimi Maalaisliiton kansanedustajana 1921–1928 ja maatalousministerinä 1924–1924, puolustusministerinä 1927–1928 ja 1931–1932, Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministerinä 1929–1930 ja 1936–1937. Lahdensuo toimi Vaasan läänin maaherrana vuosina 1938–1943. Maanviljelysneuvoksen arvonimi hänelle myönnettiin 1938. Eläkkeelle jäätyään hän omistautui kotiseututyölle synnyinseudullaan Lapualla. Lahdensuo oli maanviljelijä Fredrik Vilhelm Lagerstedtin poika ja hänen veljet olivat kansanedustaja Oskari Lahdensuo ja teatterivaikuttaja Jalmari Lahdensuo. Lahdensuon veljentytär oli naimisissa Lapuan liikkeen johtajan Vihtori Kosolan kanssa.
Jalo Lahdensuo | |
---|---|
Lagerstedt | |
Maatalousministeri | |
Ingmanin II hallitus
31.5.1924−22.11.1924 |
|
Edeltäjä | Östen Elfving |
Seuraaja | Ilmari Auer |
Puolustusministeri | |
Sunilan I hallitus
17.12.1927−22.12.1928 |
|
Edeltäjä | Leonard Hjelmman |
Seuraaja | Kaarlo Heinonen |
Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri | |
Kallion III hallitus
16.8.1929−4.7.1930 |
|
Edeltäjä | Jalmar Castrén |
Seuraaja | Rolf Witting |
Puolustusministeri | |
Sunilan II hallitus
21.3.1931−14.12.1932 |
|
Edeltäjä | Albin Manner |
Seuraaja | Arvi Oksala |
Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri | |
Kallion IV hallitus
7.10.1936−12.3.1937 |
|
Edeltäjä | Erik Koskenmaa |
Seuraaja | Hannes Ryömä |
Vaasan läänin maaherra | |
Edeltäjä | Toivo Tarjanne |
Kansanedustaja | |
07.12.1921–14.02.1938
|
|
Ryhmä/puolue | Maalaisliiton eduskuntaryhmä |
Vaalipiiri | Vaasan läänin pohjoinen vaalipiiri |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 21. lokakuuta 1882 Lapua |
Kuollut | 6. lokakuuta 1973 (90 vuotta) Seinäjoki |
Ammatti | maanviljelijä |
Tiedot | |
Puolue | Maalaisliitto |
Kyyditysyritys
Puolustusministerinä toiminut Lahdensuo yritettiin kyyditä 17. heinäkuuta 1932 kotoaan Lapuan Honkimäeltä Lapuan liikkeen kannattajien toimesta. Aamulla kello 6 aikaan talon luo saapui kahdella ylistarolaisella henkilöautolla kymmenkunta taskuasein varustettua miestä. He tunkeutuivat talon päärakennuksessa Lahdensuon huoneeseen ja uhkasivat siellä olleita ampuma-aseilaan. Lahdensuo oli saanut edellisenä iltana tiedon kyyditysyrityksestä ja niinpä paikalla oli hänen turvanaan muutamia paikkakunnan miehiä, muun muassa maanviljelijä Kustaa Tiitu. Kyyditystä yrittänyt miesjoukko aloitti ammuskelun johon huoneessa olleet vastasivat, kaikkiaan ammuttiin kymmenkunta laukausta kahden sisään hyökänneen haavoittuessa lievästi. Miesjoukko lähti pakoon huomatessaan yrityksensä epäonnistuneen. Ministeri Lahdensuo sai yhden häntä aseellaan uhanneen miehen, ylistarolaisen maanviljelijän Antti Kärnän riisuttua aseista ja pidätti hänet. Samana päivänä pidettiin vankilassa olleen Vihtori Kosolan talon pihalla "kolmen maakunnan kokous" viranomaisten kiellosta huolimatta. Kokouksessa johon osallistui noin tuhat henkilöä puhuivat muun muassa maanviljelijä Vihtori Herttua ja tohtori V. F. Johanson. Johanson hyökkäsi puheessaan presidentti P. E. Svinhufvudia ja hallitusta vastaan. Kokous päätti vaatia Lapuan liikettä ja pulaliikettä yhdistämään voimansa.[1]
Ylistarossa pidätettiin kolme miestä; kyyditysyritystä johtanut johtaja Kustaa Vannas ja maanviljelijät Matti Tuokko ja Jaska Loukola. Heidät vangittiin tasavallan suojelulain nojalla ja vietiin Vaasan lääninvankilaan. Lisäksi pidätettiin Lapualla entinen ylikonstaapeli Matti Nikula. Vannas, Tuokko ja Nikula olivat aiemmin sekaantuneet suutari Erik Mätön murhaan. Lapualle lähetettiin Helsingin poliisikomennuskunta järjestystä ylläpitämään. Muutamia päiviä aikaisemmin Lapuan päivänä 14. heinäkuuta järjestyssä juhlassa ministeri Lahdensuon puhetta oli häiritty vihellyskonsertilla ja seuraavana päivänä pankinjohtaja Yrjö Nikula oli soittanut Lahdensuolle syyttäen häntä santarmikätyriksi ja bobrikoffilaiseksi. Lopuksi Nikula oli vielä uhkaillut Lahdensuota että perästäpäin alkaa jotain kuulua. [2]
Vielä tiistaiyönä 19. heinäkuuta ammuttiin Lahdensuon taloa kohti ohiajaneesta autosta useita laukauksia. Poliisi pidätti tämän jälkeen 8 miestä, joista toimittaja Vilho Viita vietiin Vaasaan kuulusteltavaksi. Lahdensuon taloon oli kokoontunut maanantaina lähiseudulta noin 200 miestä ministeriä turvaamaan. Tiistaina he poistuivat talosta poliisikomennuskunnan jäädessä paikalle.[3]
Lapuan kihlakunnanoikeus tuomitsi toukokuussa 1933 ylistarolaisen Antti Kärnän sekä mäntsäläläiset Paavo Laurilan, Rafael Gestrinin ja Toivo Paavolan 2 vuodeksi vankeuteen. Tuokko, Loukola ja Vannas vapautettiin. Tuomitut joutuivat myös maksamaan yhteisvastuullisesti Lahdensuon oikeudenkäyntikulut sekä valtiolle todistajapalkkiot.[4]
Lähteet
- .aspx Jalo Lahdensuo. Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Kakkuri, Pekka: Suomettarelainen maalaisliitossa : Jalo Lahdensuon yhteiskunnalliset aatteet ja toiminta. väitöskirja, Helsingin yliopisto. Helsinki: Suomen historiallinen seura, 1999. ISBN 951-710-107-4.
Viitteet
- Puolustusministeri yritetty kyyditä. Ennenkuulumatonta villiytymistä osoittava teko Lapualla, Helsingin Sanomat, 18.07.1932, nro 191, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Lapuan kyyditysyritys. Kolme ylistarolaista pidätetty eilen syyllisinä ja viety Vaasan vankilaan, Helsingin Sanomat, 19.07.1932, nro 192, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Uusi mellakka Lapualla. Ohiajavasta autosta ammuttu tiistaiyönä min. Lahdensuon taloa, Helsingin Sanomat, 20.07.1932, nro 193, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Honkimäen kyyditysjutussa neljä vankeustuomiota, Aamulehti, 14.05.1933, nro 128, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Edeltäjä: Östen Elfving |
Suomen maatalousministeri 1924 |
Seuraaja: Ilmari Auer |
Edeltäjä: Jalmar Castrén Erik Koskenmaa |
Suomen kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri 1929−1930 1936−1937 |
Seuraaja: Rolf Witting Hannes Ryömä |
Edeltäjä: Kaarlo Heinonen Hugo Österman |
Suomen puolustusministeri 1927−1928 1931−1932 |
Seuraaja: Aimo Kaarlo Cajander Arvi Oksala |