Jalmari Karhula

Jalmari Karhulan hauta Euran Lauhianmäen hautausmaalla.

Karhula syntyi vuonna 1878 Euran Sorkkisten kylässä talonpoikaisperheeseen. Hänen isänsä Isak Arvo oli entinen valtiopäivämies. Opiskeltuaan maanviljelyskoulussa sekä Ilmajoen kansanopistossa vuosina 1895–1896, Karhula aloitti vuonna 1903 opinnot Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä. Valmistumisensa jälkeen hän jatkoi opiskelua Pariisin maineikkaassa Académie Colarossissa vuosina 1905–1906.

Palattuaan Suomeen Karhula keskittyi aluksi lähinnä huonekalu- ja rakennussuunnitteluun sekä erilaiseen käyttötaiteeseen. Hän suunnitteli myös kankaita ja pukeutui usein niistä tehtyihin vaatteisiin. Vuonna 1918 Karhula avioitui ja muutti samalla Raumalle. Kaupungin taide-elämä eli 1920-luvulla kukoistuskauttaan ja tuolloin syntyi myös suurin osa hänen tuotannostaan. Karhulan lisäksi 1920-luvun Rauman taideyhteisössä vaikuttivat muun muassa Uuno Eskola sekä Vihtori Ylinen ja hänen puolisonsa Saima Tigerstedt-Ylinen, jotka olivat myös opiskelleet Pariisissa. Lisäksi Taideyhdistyksen piirustuskoulussa yhdessä Karhulan kanssa opiskellut Tyko Sallinen oleskeli Raumalla vuonna 1929.

Jalmari Karhulan tuotanto käsittää suuremmaksi osaksi maisemamaalauksia. Hän kuvasi erityisesti Vanhan Rauman katukuvaa, mutta myös maaseutua sekä muun muassa Lapin ja Petsamon maisemia. Karhula maalasi lähinnä akvarelleja, mutta joukossa on myös joitakin öljymaalauksia. Rauman taidemuseon kokoelmissa on yli sata hänen akvarelliaan.

Jalmari Karhula tunnetaan myös arkkitehtina, vaikka hänellä ei ollutkaan alalle varsinaista koulutusta. Karhula oli kuitenkin opiskellut rakennuspiirustusta ollessaan Ilmajoen kansanopistossa 1890-luvulla. Hänen arkkitehtuurinsa sai vaikutteita erityisesti brittiläisestä arts and crafts -liikkeestä, jonka tyyliin Karhula oli ihastunut. Hänen tiedetään suunnitelleen noin 20 rakennusta, jotka olivat lähinnä Rauman seudulle rakennettuja isojen maalaistalojen päärakennuksia. Lisäksi Karhula piirsi Raumalle kaupunkitaloja ja huviloita.

Hänen suunnittelemistaan rakennuksista tunnetuin on vuonna 1908 valmistunut Euran Pirtti. Jugendia ja kansallisromantiikkaa yhdistelevä rakennus on arkkitehtuuriltaan yksi Suomen merkittävimpiä seurataloja.[1] Karhula suunnitteli myös Euran pirtin sisustuksen ja kalusteet.[2] Lisäksi hän oli mukana Säkylään vuonna 1909 valmistuneen seuratalo Honkalan suunnittelussa.[3]

Vuonna 1917 Karhula oli perustamassa 2000-luvulle saakka julkaistua sanomalehti Lallia. Hän toimi Raumalla ilmestymisensä aloittaneen lehden ensimmäisten numeroiden kustantajana, kunnes lehtiyhtiö saatiin virallisesti rekisteröityä. Myös lehden nimi on Karhulan keksimä. Hän jatkoi myöhemmin lehden pitkäaikaisena toimittajana.[4] Lisäksi Karhula omisti Viljami Ventolalta vuonna 1908 ostamansa Kustannusyhtiö Osmon.

Innokkaana kotiseutuihmisenä tunnettu Karhula työskenteli 1930-luvulla myös Rauman museon johtajana. Hän kunnostautui erityisesti kartuttamalla museon kokoelmia Rauman ympäristöön tekemillään retkillä. Lisäksi hän tallensi satakuntalaista kansanperinnettä ja raumalaista kaupunkikuvaa valokuvaamalla. Karhula tunnettiin myös aktiivisena nuorisoseuratoiminnan edistäjänä.