Jalkaväkirykmentti 43 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 43 (JR 43) oli Suomen puolustusvoimien jatkosodan aikainen Päijänteen sotilasläänin perustama jalkaväkirykmentti, joka kuului 10. divisioonaan.

Jalkaväkirykmentti 43
Toiminnassa 18.6. - 6.12.1941
Valtio  Suomi
Puolustushaarat Maavoimat
Aselajit Jalkaväki

Perustaminen
  • Esikunta ja esikuntakomppania. Rykmentin esikunta, kranaatinheitin- ja tykkikomppania sekä rykmentin kolonna muodostettiin Mikkelin alueen miehistä.
  • I pataljoona (I/JR 43) koostui Ristiinan, Anttolan ja Suomenniemen pitäjien miehistä.
  • II pataljoona (II/JR 43) koostui Mäntyharjun miehistä.
  • III pataljoona (III/JR 43) koostui Pertunmaan, Joutsan ja Luhangan miehistä. 7. komppania (7/III/JR43) koostui pertunmaalaisista ja perustettiin Lihavanpään kansakoululla.
  • 13. komppania eli kranaatinheitinkomppania (13./JR 43)
  • 14. komppania eli tykkikomppania (14./JR 43)
  • Kolonna (Kol./JR 43)

Puolustusvoimien materiaalitilanne oli jatkosodan alkaessa huomattavasti parempi kuin talvisodan alussa, mutta aivan kaikilta osin ei rykmentin määrävahvuuksia saavutettu.

Komentaja(t)

Rykmentinkomentajana oli perustamisesta 19. kesäkuuta 1941 lakkauttamiseen 6. joulukuuta everstiluutnantti Eino Vänttinen.[1]

Taistelut
  • Nuijamaa
  • Hiitola
  • Kaukola
  • Hytinlahti
  • Timoskala
  • Räisälä
  • Tiuri
  • Lähdekorpi
  • Humalainen
  • Kiviniemi
  • Lipola
  • Kirjasalo
  • Lempaala

Rykmentin hyökkäysvaiheen tappiot olivat kaatuneina 334 ja haavoittuneina 939. Lisäksi rykmentin tappioita lisäsi 15 kadonnutta eli yhteensä 1 288 miestä.[2]:

Lakkauttaminen

Rykmentti lakkautettiin 6. joulukuuta 1941. I/JR 43 alistettiin 1. joulukuuta 1941 jalkaväkirykmentti 1:lle. II/JR 43 kotiutettiin ja he irtautuivat etulinjasta 2. joulukuuta ja aloittivat siirtymisen Mäntyharjulle, josta heidät kotiutettiin 9.-10. joulukuuta.

Lähteet
  • Sotatieteen laitos: Jatkosodan historia. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1988. ISBN 951-0-15326-5.

Viitteet
  1. Jatkosodan tiellä, s. 241–259. 'Jatkosodan suomalaisjoukot ja niiden komentajat', laatinut Mikko Kohvakka. toim. Marko Palokangas. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu, Sotahistorian laitos, 2004. ISBN ISBN 951-25-1522-9.
  2. Digitaaliarkisto digi.narc.fi. Viitattu 29.9.2016.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.