Jalkaväkirykmentti 31 (talvisota)

Rykmentin joukot perustettiin 13-15.10.1939. I/JR 31:n sotilaat tulivat Nuijamaan, Savitaipaleen, Taipalsaaren ja Ylämaan kunnista. II/JR 31:n sotilaat tulivat Ruokolahdelta ja III/JR 31:n sotilaat puolestaan Lappeelta, Joutsenosta ja Lemiltä. Ruokolahden toisen pataljoonan reserviläiset kokoontuivat 13.10 päivän kuluessa Vuoksenniskan seurojentalolle, josta edelleen oli junakuljetus Lappeenrantaan Hämeen ratsurykmentin (HRR) kasarmeille. 15.10 iltaan mennessä kaikki pataljoonat olivat saapuneet kasarmialueelle, jolloin aloitettiin joukkojen varustelu. Varusteita hankittiin varuskunnan omien varastojen lisäksi kaupungilta. JR 31 pyrittiin varustamaan määrävahvuuksien mukaiseksi, mutta puolustusvoimien kalustopulan takia niitä ei etenkään kaluston osalta täysin saavutettu. [1]

• Esikunta (E/JR 31), Rykmentin komentajana toimi everstiluutnantti Lauri Leander
• Esikuntakomppania (Esik.K/JR 31)
• I Pataljoona (I/JR 31)
  • 1. Komppania (1.K), Nuijamaa
  • 2. Komppania (2.K), Savitaipale
  • 3. Komppania (3.K), Taipalsaari
  • 1. Konekiväärikomppania (1.KKK), Ylämaa
• II Pataljoona (II/JR 31)
  • 4. Komppania (4.K), Ruokolahti
  • 5. Komppania (5.K), Ruokolahti
  • 6. Komppania (6.K), Savitaipale
  • 2. Konekiväärikomppania (2.KKK), Ruokolahti
• III Pataljoona (III/JR 31)
  • 7. Komppania (7.K), Lappee
  • 8. Komppania (8.K), Lappee
  • 9. Komppania (9.K), Joutseno
  • 3. Konekiväärikomppania (3.KKK), Lemi [2]

11. divisioonan asemat joulukuun puolivälissä. JR 31:n asemat näkyvät Muolaanjärven ja Kirkkojärven välissä.

Rykmentti siirtyi Lappeenrannasta 17.10 junakuljetuksella Simolan kautta Viipuriin, josta edelleen Heinjoelle. [1]Ylimääräisten harjoitusten ajan rykmentti rakensi taisteluasemiaan Heinjoki-Äyräpää-Kaukilan alueelle, josta kuitenkin päämaja siirsi rykmenttiä 15-20 kilometriä lähemmäs valtakunnan rajaa. 27. marraskuuta rykmentti otti vastaan asemat Muolaanjärven ja Kirkkojärven väliseltä kannakselta. Alue nimettiin Kyyrölän lohkoksi ja se oli osa Mannerheim-linjaa.[3]

JR 31:n tehtävänä oli sodan alkaessa tukea suojajoukkojen perääntymistä valtakunnan rajalta kohti pääasemaa. Kyyrölän lohkolla olivat vain ampumapesäkkeet valmiina, mutta taistelu- ja yhteyshaudat olivat vielä keskeneräisiä. Asemien edessä oli yhtenäiset panssari- ja piikkilankaesteet. Alueella oli suoritettu linnoittamistoimenpiteitä kesällä 1939 vapaaehtoisvoimin, koska alueelle oli suunniteltu viivytysasemaa. Rykmentillä oli muutamia taistelukosketuksia joulukuun aikana, vihollisen painopisteen ollessa JR 33:n vastuualueella. Joulukuun puolivälissä ErP 4 ja ErP 5 otti rintamavastuun JR 31:ltä. Kuitenkin jo samana iltana JR 31:n reservissä ollut toinen pataljoona suoritti onnistuneen vastahyökkäyksen erillispataljoonien menetettyä asemansa Muolaanjärven läheisyydessä.[4]

Joulukuun puolivälin jälkeen JR 31 tehtävänä oli puhdistaa niin sanottu "Oinalan paise", jossa neuvostosotilaat olivat murtautuneet pari kilometriä suomalaislinjojen läpi. Tavoitteeseen ei päästy ja 22. joulukuuta JR 31 siirtyi alueelta pois. Muutaman päivän levon jälkeen JR 31 siirrettiin tapaninpäivänä Muolaan lohkolle.

Divisioona ja siihen kuuluneet rykmentit nimettiin vuoden vaihteessa 1939-1940 uudelleen vihollisen tiedustelun hämäämiseksi. 11. divisioona muuttui 2. divisioonaksi ja jalkaväkirykmentti 31:sta tuli Jalkaväkirykmentti 4 (JR 4).

Rykmentti pysyi asemissaan 15. helmikuuta saakka, jolloin ylipäällikkö antoi käskyn väliaseman miehittämisestä. JR 4 sijoitettiin Äyräpäänjärven luoteisrannalle, jonka puolustuksesta se vastasi. Kiivaiden taisteluiden päätteeksi väliasemasta oli luovuttava ja divisioonan esikunta antoi käskyn vetäytymisestä taka-asemaan illalla 27. helmikuuta. Samalla JR 4 alistettiin III armeijakunnalle. Rykmentti saavutti uudet asemat 4. maaliskuuta mennessä, jolloin sen uudeksi vastuualueeksi muodostui noin 12 kilometriä pitkä Sintolan lohko. Lohkoon kuului myös Vuoksen saarien puolustaminen. Tähän tehtävään avuksi lähetettiin jalkaväkirykmentti 63:n ensimmäinen pataljoona.

Rykmentin muistomerkki Lappeenrannan keskustassa.

Alun passiivisuuden jälkeen puna-armeija kohdisti Sintolan lohkolle kiivaita hyökkäyksiä maaliskuun alussa. Etenkin saariin vihollinen yritti pureutua useilla hyökkäyksillä, mutta suomalaisten onnistui torjua ne. Puna-armeija käynnisti läpimurtoon tähtäävän hyökkäyksen JR 4:n lohkolle 9. maaliskuuta alkaen, jolloin se hyökkäsi kaksi kertaa kyseisenä päivänä. Vihollinen pääsi pureutumaan sillanpääasemaan Vitsaareen, jonka se valtasi seuraavien kahden päivän aikana suomalaisten vastustuksesta huolimatta. Seuraavana hyökkäyskohteena rykmentin lohkolla oli Juoksemasaari, josta taisteltiin sodan loppuun saakka.

Suomen ja Neuvostoliiton välisen talvisodan taistelut taukosivat 12. maaliskuuta tehdyn Moskovan rauhan perusteella seuraavana päivänä 13. maaliskuuta klo 11. Rykmentti onnistui sille määrätyssä tehtävässä ja sai estettyä Neuvostoliiton läpimurron painopistesuunnassa sodan lopulla. [5]