Jalkaväkirykmentti 27 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 27 (JR 27) oli Suomen maavoimien 18. divisioonan joukkoyksikkö jatkosodassa, jonka perusti Pirkka-Hämeen suojeluskuntapiiri.

Jalkaväkirykmentti 27
Toiminnassa 18.6.1941 - 1944
Valtio  Suomi
Puolustushaarat Maavoimat
Aselajit Jalkaväki

Perustaminen

Everstiluutnantti Lauri Vihtori Haanperän johtama Pirkka-Hämeen suojeluskuntapiiri, jonka esikunta oli Tampereella, sai 18. kesäkuuta 1941 käskyn kutsua alueensa reserviläiset ylimääräisiin harjoituksiin. Alue- ja paikallispäälliköt saivat käskyn avata sinetöidyt ohjeensa. Näiden ohjeiden perusteella kutsuttiin lisähenkilöstöä palvelukseen ja aloitettiin YH-käskykorttien jakaminen reserviläisille. Reserviläiset kokoontuivat käskettyihin kokoontumispaikkoihin, joissa heistä muodostettiin rykmentti.[1]

Rykmentin kokoonpano oli seuraava[2]:

  • Esikunta perustettiin Kangasalla
  • I pataljoona (I/JR 27) Kangasala, komentajana majuri Y. O. J. Toppola
    • 1. komppania perustettiin Kangasalla päällikkönä luutnantti K. I. S. Toivonen
    • 2. komppania perustettiin Teiskossa päällikkönä luutnantti K. E. Kuljula
    • 3. komppania perustettiin Kuhmalahdella ja Sahalahdella päällikkönä luutnantti M. R. Siukosaari
    • 4. komppania perustettiin Orivedellä päällikkönä kapteeni Yrjö Pohjavirta
  • II pataljoona (II/JR 27)Orivesi, komentajana majuri E. A. A. Sandström
  • III pataljoona (III/JR 27) Mänttä, komentajana majuri K. J. V. Turkka
  • 13. komppania eli Kranaatinheitinkomppania (13./JR 27) Messukylä, Kangasala, päällikkönä luutnantti Y. A. Laalahti
  • 14. komppania eli Tykkikomppania (14./JR 27) Nokia, päällikkönä luutnantti K. S. Viitanen
  • Kolonna (Kol./JR 27)

Jalkaväkirykmentti 27 sai lähes määrävahvuuksien mukaisen varustuksen.

Komentajat
Rykmentin komentaja eversti Lauri Haanterä (kuvassa 3. prikaatin juuri nimitettynä komentajana 16. kesäkuuta 1944

Taival

Rykmentin II pataljoona lakkautettiin 12. joulukuuta 1941. Jalkaväkirykmentti 27:n I pataljoonan nimi ja numero muuttui virallisesti Jalkaväkirykmentti 48:n III pataljoonaksi 26. toukokuuta 1942, mutta vasta vuonna 1944 se siirrettiin omaan rykmenttiinsä. Kuitenkin sotapäiväkirjoissa se noudattaa siihen saakka pääosin perinteistä nimi ja numeromerkintäänsä I/JR 27:n. Sitä ennen, 29. maaliskuuta 1944, myös JR 27:n III Pataljoonasta muodostettiin virallisesti Erillinen Pataljoona 28. Rykmentin esikunnasta muodostettiin Taisteluosasto Haanterän esikunta 10. huhtikuuta 1944. Tällöin voidaan katsoa JR 27 lopullisesti hajotetuksi.[4]

Lähteet
  • Sotatieteen laitos: Jatkosodan historia. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1988. ISBN 951-0-15326-5.
  • Ojala Arvo: JR 27, Kärkirykmenttinä halki Kannaksen. Valkeakoski: omakustanne, 1972.

Viitteet
  1. Ojala, Arvo s. 7
  2. Ojala, Arvo s. 9-11
  3. Jatkosodan tiellä, s. 241–259. 'Jatkosodan suomalaisjoukot ja niiden komentajat', laatinut Mikko Kohvakka. toim. Marko Palokangas. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu, Sotahistorian laitos, 2004. ISBN 951-25-1522-9.
  4. Ojala, Arvo s. 241-242
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.