Jalkarätti

Jalkarätti eli levysukka on villaflanellista tehty suorakulmainen kangaskappale, jota käytetään sukkien tilalla. Niitä on käytetty etenkin armeijassa ja luonnossa liikuttaessa. Jalkarätit (hattarat t. sättärät) kuuluivat perinteiseen kansanomaiseen pukeutumiseen ja säilyivät pisimpään miesten saappaissa ja huovikkaissa, aiemmin niitä käytettiin myös muissa jalkineissa, kuten virsuissa. Monet etenkin vanhemmat tottuneet miehet käyttävät niitä edelleen mielellään, koska osaavat taitella ne oikein.^lähde?

Sotilaat kuivattavat jalkarättejä Juri Gorelovin maalauksessa "Tahtovatko venäläiset sotaa" vuodelta 1962.

Jalkarätin käärimisen vaiheita.

Jalkarätin koko määräytyy käyttäjän jalan mukaan siten, että rätin pituus ja leveys ovat kumpikin noin 1,5 kertaa jalkaterän pituus. Jalkarättiä käärittäessä on varottava, ettei jalkapohjan alle muodostu ryppyjä, koska ne aiheuttavat hiertymiä. Jalkarättejä käytettiin palveluksessa nahkasaappaissa ja ne imivät marssilla erittyvän hien tehokkaasti. Huollon kannalta jalkarätti oli helpompi, koska ei tarvita erillisiä kokoja kuten sukissa. Jalkarätti soveltuu kuitenkin parhaiten pehmeäpohjaisiin perinnejalkineisiin ja saappaissa sen käyttö edellytti pitkähköä harjoittelua. Jalkarätit poistettiin Suomen armeijan käytöstä vähitellen 1980- ja 1990-lukujen taitteessa. Sotilas- ja virkapukuohjeesta jalkarätit poistuivat vuonna 2001.^lähde?

Esimerkiksi Venäjän armeija on käyttänyt jalkarättejä näihin päiviin, vaikka ministeritasolla niitä jopa vastustetaan[1]. Alun perin niiden väitetään tulleen maahan Pietari Suuren mukana Hollannista.[2]

Jalkarätti käärimisen alkuvaiheessa. Kuvan jalkarätti on peräisin Jalkaväkimuseon museokaupasta Mikkelistä.