Pietarsaari

Pietarsaari (ruots. Jakobstad) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa Perämeren rannikolla. Kaupungin kokonaispinta-ala on 396,35 km2, josta 88,45 km² on maata.[1] Pietarsaaren keskustalle on tyypillistä leveät kadut ja kaupunginosia erottavat esplanadit. Kunnan läntiset alueet ovat puolestaan maa- ja metsätalousvaltaisia. Kaupungissa asuu 19 194 ihmistä.[2] Pietarsaari on kaksikielinen: vuoden 2018 lopussa 56,3 prosenttia asukkaista puhui äidinkielenään ruotsia ja 34,7 prosenttia suomea.

Pietarsaari
Jakobstad

vaakuna

sijainti

Pietarsaaren raatihuone
Pietarsaaren raatihuone
Sijainti 63°40′30″N, 022°42′15″E
Maakunta Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Pietarsaaren seutukunta
Kuntanumero 598
Hallinnollinen keskus Pietarsaaren keskustaajama
Perustettu 1652
Pinta-ala ilman merialueita 91,88 km²
299:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 396,35 km²
240:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 88,45 km²
– sisävesi 3,43 km²
– meri 304,47 km²
Väkiluku 19 194
62:nneksi suurin 31.12.2022 [2]
– väestötiheys 217,0 as./km² (31.12.2022)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 15,5 %
– 15–64-v. 58,2 %
– yli 64-v. 26,3 %
Äidinkieli 2020 [4]
– suomenkielisiä 34,0 %
– ruotsinkielisiä 56,0 %
– muut 10,0 %
Kunnallisvero 21,25 %
140:nneksi suurin 2022 [5]
Kaupunginjohtaja Anne Ekstrand
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2021–2025[6]
 • RKP
 • SDP
 • KD
 • Vas.
 • Muut
 • PS
 • Vihr.
 • Kesk.
 • Kok.
20
8
4
3
2
2
2
1
1
www.pietarsaari.fi

Kaupungin perusti vuonna 1652 kreivi Jakob De la Gardien leski Ebba Brahe Ruotsin kuningatar Kristiinan luvalla. Osittaisen tapulioikeuden Pietarsaari sai vuonna 1765, ja kaupungista kasvoi vuosisadan lopulla Suomen suurin laivojen tuottaja. Pietarsaareen liitettiin vuonna 1950 uusia alueita Pietarsaaren maalaiskunnasta. Samaan aikaan kaupunkiin suuntautui muuttoliikettä uusien teollisuuslaitosten ansiosta. Talouden rakennemuutos on koskettanut myös Pietarsaarta, ja seudulta on hävinnyt perinteisiä tehdastyöpaikkoja mutta niiden tilalle on syntynyt uutta teollisuutta. Pietarsaaren työvoimasta selvästi Suomen keskiarvoa suurempi osuus onkin jalostussektorilla.

Pietarsaari tunnetaan kansallisrunoilija J. L. Runebergin syntymäpaikkana, ja kaupungissa järjestetään vuosittain kirjallisuuspainotteinen Runeberginviikko. Kaupungin nähtävyyksiä ovat muun muassa 1520-luvulla rakennettu Pedersören kirkko ja Strengbergin tupakkatehdas, jonka kellotornissa on Pohjoismaiden suurin kello.

Nimen alkuperä

Kaupungin ruotsinkielinen nimi tulee kreivi Jakob De la Gardien etunimestä, kun taas suomenkielisenä nimenä on säilynyt Pedersöre-nimestä muotoutunut Pietarsaari.[7] Suomenruotsalaista nimistöä tutkinut professori Lars Huldén pitää todennäköisimpänä, että Pedersöre-nimen alkumuoto puolestaan on muinaissuomen Petrasaari tai Pedhrasaari eli nykysuomeksi Peurasaari.[8]

Puhekielessä yleinen nimitys kaupungille on Jeppis.[9][10]

Maantiede
Pääartikkeli: Pietarsaaren maantiede

Sijainti

Pietarsaari muodostuu niemimaasta, joka rajoittuu lännessä Perämeren murtoveteen, idässä Ähtävänjoen ja Purmonjoen suualueisiin sekä Luodonjärven makeanveden altaaseen.[11] Pietarsaaren naapurikunnat ovat Luoto, Pedersören kunta, sekä Uusikaarlepyy.[12] Näiden lisäksi Pietarsaaren seutukuntaan kuuluu myös Kruunupyy. Lähimmät suuremmat kaupungit ovat koillisessa Kokkola ja lounaassa Vaasa.

Luonto ja maaperä
Vanhan sataman uimaranta.

Suurin osa Pietarsaareen kuuluvasta vesialueesta on Perämerta ja Luodonjärveä. Perämeren suolapitoisuus Pietarsaaren edustalla on noin 0,35 prosenttia ja saaristossa pitoisuus on pienempi. Rannikolla ei ole vuorovesi-ilmiötä, mutta tuulen ja ilmanpaineen vaihtelut nostavat ja laskevat vettä.[13] Kaupungin pohjoispuolella on vähäistä saaristoa, joka rajoittuu Luodon puoleiseen laajaan saaristoon. Alueen länsipuolella ei ole saaristoa lähes lainkaan.[14] Perämeri avautuu länteen ja lounaaseen avoimena. Meri myös syvenee hitaasti.[15]

Luodonjärvi Pietarsaaren koillispuolella muodostettiin vuonna 1962 raakaveden saannin turvaamiseksi. Sen vettä käyttävät UPM-Kymmene ja Pietarsaaren kaupunki. Lisäksi vettä käytetään jonkin verran viljelysten kasteluun.[16] Järven pinta-ala on 8 500 hehtaaria.[17] Järven vesi on ruskeata ja ravinnepitoista, sillä sinne virtaavat vedet tuovat humusta ja ravinteita.[18] Sisäjärviä kunnan alueella on vain kahdeksan, ja nekin ovat pieniä ja matalia. Purmon- ja Ähtävänjoista vain pieni osa virtaa Pietarsaaren rajojen sisällä. Pietarsaaressa on kuitenkin useita pienempiä puroja, jotka on suurimmaksi osaksi perattu ojiksi.[13]

Isot siirtolohkareet ovat alueella tavallisia. Pedersören kunnan Purmossa sijaitsee yksi Suomen suurimmista siirtolohkareista Ilveskivi. Laajemmassa mittakaavassa pinnanmuodostukselle tyypillistä on Alahärmästä alkava harjujono, joka päättyy mereen Ådön niemen kärjessä. Pietarsaaren rannikolla on Pohjanmaalle harvinaisia kalliorantoja ja kalliosaaria.[19] Kallioperä muodostuu pääasiassa happamista syväkivilajeista. Pietarsaaren alue sijaitsee Vaasan seudulta rannikkoa pitkin kulkevan migmatiitti-graniittimassiivin pohjoisella alueella. Alueen itäosat sivuavat Pohjanmaan kiillegneissivyöhykettä. Yleisin maalaji on moreeni.[19]

Pinnanmuodostuksen tasaisuuden vuoksi Pietarsaaressa on runsaasti soita, erityisesti Fäbodassa ja Pörkenäsissä. Suot on pääosin ojitettu ja ne ovat muuttumassa metsämaiksi.[20] Kaupungin omistamissa metsissä mäntyä on noin 50 prosenttia, kuusta noin 30 prosenttia, ja lehtipuita noin 20 prosenttia. Alueen metsät poikkeavat huomattavasti koko maan vastaavasta jakaumasta (mänty 32 %, kuusi 56 %, ja lehtipuut 12 %). Keinotekoiseen metsän uudistamiseen perustuva tehometsätalous on yksipuolistanut Pietarsaaren metsiä.[21]

Pietarsaaressa sijaitsee kaikkiaan viisi Natura-kohdetta: pieni mutta monimuotoinen Gubbträskberget, maankohoamisen muovaama Luodon saaristo, Ähtävänjoki saukkoineen, vanhojen metsien suojeluohjelman kohde Fänäsnabban ja linnustonsuojelukohde Sandsundsfjärden.[22] Pietarsaaren suojeltavia luontotyyppejä ovat Fäbodan ja Storsandin luonnontilaiset hiekkarannat sekä Fäbodan ja Ådösandin merenrantaniityt.[23]

Pietarsaaren eliölajistoa ei tunneta tarkasti, mutta kunnan alueella on arvioitu esiintyvän säännöllisesti noin 160 lintulajia ja siellä on arvioitu kasvavan 400–500 putkilokasvilajia. Luonnonsuojeluasetuksissa mainituista lajeista Pietarsaaressa on tavattu suolayrttiä, käenpiikaa, merikotkaa, pikkutikkaa, selkälokkia, räyskää, pohjanlepakkoa, vesisiippaa, saukkoa ja liito-oravaa.[24] Selkälokki on Pietarsaaren nimikkolaji. Pietarsaaresta löytyy yksi Suomen suurimmista selkälokkiyhdyskunnista. Pietarsaaressa rengastettuja selkälokkeja on tavattu Itä-Afrikassa, Ugandassa, Etiopiassa, ja Keniassa. Marokossa ja Välimerellä on tehty havaintoja talvehtivista selkälokeista.[13]

Mannerjään sulamisen jälkeen Pietarsaaren kohdalla maa kohosi 10 metriä vuosisadassa. Ajanlaskun alussa maankohoaminen oli 130 senttimetriä vuosisadassa. Ensimmäiset Pietarsaaren alueella olevat kohoumat nousivat vedenpinnan yläpuolelle 800-luvulla. Kaupungin perustamisen jälkeen maankohoamista on ollut yli kolme metriä.[25] Sen seurauksena sataman paikkaa on siirretty useaan kertaan. Kaupungin perustamisen aikoihin satama sijaitsi nykyisen torin tienoilla, josta se siirrettiin Kittholmaan. Kittholmasta satama siirtyi Alholmaan ja edelleen nykyiselle paikalleen hieman pohjoisemmaksi. Nykyisen sataman kohdalla on ollut saari nimeltään Puskasaari, joka on maankohoamisen seurauksena kasvanut mantereeseen kiinni.[26]

Kaupunkikuva
Kävelykatua keskustassa.
Pietarsaaren keskustaa kuvattuna vesitornista koilliseen.

Tunnusomaista Pietarsaaren keskustalle ovat leveät kadut, kaupunginosia erottavat esplanadit sekä vauraimpien tonttien eduspuutarhat kaupungin eteläosassa.[27] Skata on Suomen suurin yhtenäinen puutalokaupunginosa. Muutamia kivitaloja lukuun ottamatta se välttyi ainoana kaupungin palolta vuonna 1835. Kaupunginosa on suojeltu vuodesta 1981 lähtien.[28]

Pietarsaaren kävelykatu vihittiin käyttöön 1. lokakuuta 1992 vuosia kestäneiden esitöiden ja keskustelujen jälkeen.[29] Pietarsaaren keskustassa avattiin vuoden 2016 lopulla toriparkki, jonka koko on noin 7 000 neliömetriä kahdessa tasossa. Paikkoja toriparkissa on hieman yli 200 autolle.[30] Toriparkin yhteyteen rakennettiin kauppakeskus Jakob Center.[31] Keväällä 2017 Elävät kaupunkikeskustat -yhdistyksen teettämän kaupunkikeskustojen elinvoimavertailun mukaan Pietarsaari oli ylivoimaisesti ykkönen. Vertailussa verrattiin 25 kaupungin keskustaa. Pietarsaaren keskustan elinvoimaluku oli 6 146. Elinvoimalukua kasvattavat keskustassa lauantaisin avoinna olevat liikkeet ja ravintolat sekä alhainen tyhjien liiketilojen määrä.[32]

Läntiset alueet Vestersundinkylä, Kisor ja Hällan ovat maa- ja metsätalousvaltaisia alueita peltoaukeineen. Vestersundinkylän metsät ovat virkistyskäytössä. Asutusta on muodostunut tienvarsille, mutta myös palstoitussuunnitelmien avulla. Varvet on arvokas huvila-alue. Grundet on ruoppausmassoja läjittämällä syntynyt keinotekoinen rakentamaton niemi.[33] Pietarsaaressa oli vuonna 1978 tehdyn tutkimuksen mukaan 8,3 vapaa-ajan mökkiä rantakilometriä kohden, mikä oli eniten koko Suomessa.[34] Vuonna 2018 Pietarsaaressa oli 13,56 vapaa-ajan mökkiä maaneliökilometriä kohti.[35]

Arkkitehtuuri
Pääartikkeli: Pietarsaaren arkkitehtuuri
Malmin sairaala Pietarsaaressa.

Pietarsaaren ydinkeskusta sai nykyisen korttelijakonsa ja katujen suuntauksensa todennäköisesti ensimmäisessä asemakaavassaan vuonna 1653. Asemakaavan laatijana pidetään maanmittari Erik Niurénia.[36]

Kaupungin ainoa säilynyt gotiikan edustaja on Pietarsaaren pitäjänkirkko, joka sisältää gotiikkaa vain runkohuoneen ja tornin kivirakenteissa. Useiden muutostöiden vuoksi kirkko edustaa useiden eri tyylien rinnakkaista ja päällekäistä esiintymistä.[37] Pietarsaareen rakennettiin vuonna 1691 ristikirkko, jonka venäläiset polttivat vuonna 1714. Kirkkorakentaja Simon Knubb rakensi vuosina 1728–1731 tilalle uuden ristikirkon. Kirkolla oli aluksi käytössään väliaikainen tapuli, kunnes sellaisen rakensi Heikki Katila. Kirkko on pienestä koostaan ja myöhemmistä muutoksista huolimatta tyylipuhdas ja edustaa aikansa kirkkorakennusvirtauksia.[38]

Uusklassismia edustavat Pietarsaaren maaseurakunnan pappila (1755–1776), Pietarsaaren pitäjänkirkon uudisrakennukset, Vaasantien varteen rakennettu käräjätalo (1787) ja Lindskogin talo (1797) sekä Isonkadun varrella olleet Castrenin talo (1822) ja koulurakennus (1820) isonkadun varrella, joka toimi toimi ruotsinkielisenä reaalioppilaitoksena vuoteen 1904 asti. Rakennus oli myös suomalaisen kansakoulun, kirjaston, sekä kaupunginmuseon käytössä. Koulurakennus purettiin vuonna 1927 ja Castrenin talo vuonna 1956. Jälkimmäisen purku johti kotiseutuhistoriaan ja ympäristön suojeluun keskittyneen Ebba Brahe-samfundetin perustamiseen.[39]

Vuoden 1835 tulipalon jälkeen Etelänummelle jälleenrakennettiin empirerakennuksia. Ensimmäinen tyyliä edustanut rakennus oli vuosina 1836–1838 rakennettu Malmin talo, joka toimii nykyään museona.[38] Myöhäisempiren aikakaudella rakennettiin Pietarsaaren raatihuone (1854–1875), Marian kansakoulu (1873, nyk. Marjalan tarha) ja tupakkatehtaan vanhin osa (1898). Vuonna 1890 aloitetuissa muutostöissä raatihuone sai uusrenessanssia noudattavan julkisivun.[40]

Pietarsaaren ensimmäinen jugend-rakennus on vuonna 1900 rakennettu sähkölaitoksen rakennus. Vuonna 1905 sähkölaitos sai pohjoispuolelleen jatkeekseen kaupunginsaunan rakennuksen. Jugendia edustaa myös Koulupuiston yhteyteen rakennettu Ruotsinkielinen lukio.[41] koulu vihittiin käyttöön Syksyllä 1904.[42] Muita tuohon aikaan rakennettuja jugend-rakennuksia ovat esimerkiksi Malmin sairaala, köyhäintalo, olutpanimon talousrakennus, mekaanisen konepajan konttorirakennus, olutpanimon ja konepajan asuinrakennukset, tullipakkahuone, Kaupunginhotelli, synnytyssairaala, tupakkatehtaan uudempi osa, palokunnantalo, Lagmanin koulu sekä useat huvilat.[43]

1920-luvun klassismia edustavat Ristikarin koulu, Ruusulehdon koulu ja vesitorni.[44] Pietarsaaressa funktionalismi henkilöityi Ragnar Eklundiin. Tyylipuhtain esimerkki on Isonkadun ja Perämiehenkadun kulmaan 1939 valmistunut huoltoasemarakennus. Rakennus on asemakaavalla suojeltu, mutta alkuperäinen funktionalismin muotokieli on korjaustöiden jälkeen hävinnyt; rakennuksessa on muun muassa tyylille vieraat ikkunat. Muita funktionalismin edustajia ovat Ragnar Wessmannin 1938 suunnittelema Östanlidin tuberkuloosiparantola ja Erkki Huttusen suunnittelema Pedersöre Handelslagin rakennus.[45]

1940- ja 1950-lukujen romantiikkaa edustavat Karl Johan Ahlskogin suunnittelemat Armiro-talo (1940), Pohjoisnummen seurakuntatalo, City-talo (1956) ja Narsin talo (1956).[46] Pietarsaaressa rakennettiin vuosina 1959–1961 runsaasti uusia asuinrakennuksia. Tuohon aikaan kaupunkiin rakennettiin sulfaattiselluloosatehdasta ja kaupunkiin muuttaneelle työväelle tarvittiin asuntoja. Luutavuorenkadun ja Ristikarin koulun väliselle alueelle rakennettiin nimen ”Jakolosa” saanut rakennuskompleksi. Jakolosan kolme kerrostaloa muodostivat kasarmimaisen umpipihan. Jakolosaa vastapäätä rakennettiin arkkitehti Kaj Englundin suunnittelema kolmikerroksinen elementtitalo ”Masken”, jonka esikuvana on mahdollisesti ollut Olympiavuonna 1952 valmistunut Käärmetalo Helsingin Käpylässä.[47] Jakolosan A-talo purettiin vuonna 2015, ja C-talo purettiin 2017.[48][49] Masken purettiin keväällä 2019.[50]

Sulfaattiselluloosatehtaan rakentamisen aikana rakennettiin myös omakotitaloja Pohjois-Kråkholmaan. Arkkitehti Egil Nordin suunnitteli rakennukset kortteleihin 28–38 ja asemakaavamuutoksen kortteleihin 7 ja 15. Katuverkoston muotoilu sai vaikutteita Kreikasta.[51] Kaj Englund laati vuonna 1974 Kaskiniemeen asemakaavan rakennuksineen kortteleihin 6–13. Vuosina 1974–1976 alueelle rakennettiin lisää kerrostaloja: viisi seitsemänkerroksista taloa ja muutama kolmikerroksinen talo.[52]

1980-luvulla rakentaminen oli pääosin omakotitalojen rakentamista. Vuosikymmenen aikana ydinkeskustaan rakennettiin muutama suurempi Roger Wingerin suunnittelema liike- ja asuinkiinteistö, muun muassa säästöpankki Depositalle valmistunut liiketalo ja Kaupunginhotellin uudisrakennus. Walter Thomén suunnitteli metodistikirkon tontille viisikerroksisen asuin- ja liikerakennuksen.[53]

Puistot
Rosenlundin pappila ja Aspegrenin puutarha.

Kunnallisia leikkipuistoja Pietarsaaressa on 35.[54] Vuonna 1903 aloitti toimintansa kaupungin puutarhalautakunta.[55]

Koulupuisto on kaupungin keskustassa lukion vieressä sijaitseva lähes tuhat eri kasvilajia käsittävä puisto. Se on Schaumanin suvun lahjoittama. Puiston alkuperäisenä tarkoituksena oli kasvitieteen harrastuksen tukeminen kaupungin kouluissa.[56]

Aspegrenin puutarhan perusti rovasti Gabriel Aspegren Rosenlundin pappilaan 1700-luvun keskivaiheella. Pappila toimi Pedersören kirkkoherran asuinpaikkana 1990-luvulle asti.[57] Puutarha oli jaettu symmetrisesti kortteleihin, joissa viljeltiin muun muassa hyötykasveja ja hedelmäpuita. Puutarha jälleenrakennettiin 2001–2003. Aluetta hallinnoi Aspegrenin puutarhasäätiö ja alue on yleisölle avoinna.[58]

Concordiapuisto on purjehtija fregatti Concordian mukaan nimetty puisto.[59] Puiston erikoisuus on Ruotsista lähtöisin oleva koivumuunnos, latinalaiselta nimeltään Betula pendula laciniata speciae nova.[60]

Raatihuoneenpuisto ja Runebergin puisto Kauppiaankadun ja Raatihuoneenkadun välissä muodostavat yhtenäisen puistoalueen.[59] Runeberginpuistossa on kaksi kertaa luonnollista kokoa suurempi J. L. Runebergin rintakuvaveistos.[61]

Historia
Pääartikkeli: Pietarsaaren historia

Esihistoria ja keskiaika

Nykyisen Pietarsaaren alue oli vielä ajanlaskun alussa kokonaisuudessaan veden peittämä, ja vasta 800-luvulla alkoi ensimmäiset kohdat kohota merenpinnan yläpuolelle.[62] Ensimmäisinä merestä nousseet alueet ovat Myllymäellä, Jakobstads gymnasiumin seudulla ja Kirkkorannalla Käräjätalonkadulla. Mantereeseen Pietarsaaren alue liittyi 1500-luvulla.[63]

Pietarsaaren emäpitäjä Pedersöre satamapaikkoineen on vanha kauppapaikka. Koko nykyinen Pohjanmaa oli 1200-luvulla jaettu kahteen kirkkopitäjään, Mustasaareen ja Pedersöreen.[64] Jälkimmäiseen kuuluivat alueet Vöyriltä valtakunnan rajalle. Alueen halki kulki myös vanha kauppatie, joka kulki Pohjois-Ruotsista Hämeeseen. Pedersören nimi mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1348.[65]

Kaupungin perustaminen
Kaupungin perustaja Ebba Brahe.

Ruotsin kuningatar Kristiina antoi 19. kesäkuuta 1652 kreivi Jakob De la Gardielle luvan perustaa uuden kaupungin Pedersören pitäjään. Kreivi kuitenkin kuoli pian, ja hänen leskensä Ebba Brahe perusti kaupungin 27. lokakuuta 1652.[63] Pietarsaaren vaakuna on saanut aiheensa De la Gardien sukuvaakunasta.

Vuonna 1653 Pietarsaareen perustettiin maistraatti. Kaupungin ensimmäiseksi pormestariksi valittiin Jacob Josephson.[66] Pietarsaaren ensimmäisen koulu aloitti vuonna 1654,[63] ja piispa Johannes Gezelius nuorempi vihki helmikuussa 1691 kaupungin ensimmäisen kirkon. Siihen asti pietarsaarelaiset olivat käyneet Pedersören kirkossa. Pietarsaarella ja Pedersörellä oli yhteinen papisto vuoteen 1908 asti.[63]

1700-luku
Pietarsaaren kirkko on valmistunut 1731.

Isovihan aikaan venäläiset sotilaat valloittivat kaupungin kahteen kertaan ja polttivat sen maan tasalle. Valtaosa kaupungin asukkaista pakeni Merenkurkun yli Ruotsiin, metsiin tai saaristoon. Monia jäi vangeiksi ja jotkut tapettiin. 1720-luvulla osa kaupungin entisistä asukkaista teki paluun asuinsijoilleen ja uutta väestöä muutti kaupunkiin.[63]

Pietarsaaren sataman lähelle perustettiin vuonna 1754 pikiruukki ja vuonna 1762 tupakkakehräämö, josta myöhemmin muodostui Strengbergin tupakkatehdas.[63] Pietarsaari sai osittaisen tapulioikeuden vuonna 1765 ja täydellisen vuonna 1793.[63] Sen seurauksena ulkomaankauppa ja laivanrakennus pääsivät vauhtiin. Tärkein vientitavara oli muiden Pohjanmaan rannikkokaupunkien tavoin terva.

Pietarsaari on perinteisesti ollut laivanrakennus- ja merenkulkukaupunki. 1700-luvun jälkipuoliskolla Pietarsaari oli Suomen suurin laivojen tuottaja. Vuonna 1797 muodostettiin varustamoyhtiö laivanrakennuksen keskittämiseksi yhteen paikkaan. Veistämö perustettiin Calholmaan ja sai nimekseen Calholmens skeppsvarv. Nykyään aluetta kutsutaan Varvetiksi. Siellä rakennettiin seuraavien 75 vuoden aikana noin 150 alusta.[63]

1800-luku
Pietarsaari Zacharias Topeliuksen kirjasarjassa Finland framstäldt i teckningar 1800-luvun puolivälissä.

Pietarsaaren väkiluku oli vuonna 1810 vajaat 1 100 henkeä.[67] Suomen sodassa 1808–1809 sekä venäläiset että ruotsalaiset joukot marssivat kaupungin läpi. Vuonna 1835 syyskuun toisen ja kolmannen päivän välisenä yönä kaupunki paloi Etelätullista Kaupunginsalmelle asti. Palossa tuhoutui yhteensä 73 kaupungin 275 rakennetusta tontista.[63] Krimin sota katkaisi Pietarsaaren 1800-luvun taloudellisen kehityksen. Venäjä ja joitakin kauppalaivoja asetettiin kauppasaartoon, ja Pietarsaaren kauppalaivasto pieneni kolmannekseen entisestä. Englantilaiset löysivät merimerkkien purkamisesta huolimatta Pietarsaareen ja ampuivat kaupunkia tykeillä.[63]

Merkittävin 1800-luvun varustamosuku oli Malm. Laivanvarustaja Peter Malm omisti muun muassa Hercules-nimisen parkin, joka purjehti ensimmäisenä suomalaisena laivana maailman ympäri vuosina 1844–1847.[63] Pietarsaaren ensimmäiset puhelinyhteydet syntyivät, kun Otto Malm hankki kaksi puhelinta vuonna 1873.[63] Pietarsaareen rakennettiin rautatie vuonna 1886. Otto Malm kustansi puolet ja Suomen valtio puolet. Samaan aikaan Asematielle ja torille pystytettiin petrolilamppuja, jotka olivat kaupungin ensimmäiset katuvalot.[63]

1900-luku
Skatan puutaloja.
Vuoden 1905 suurlakkoon liittyvä mielenosoitus Pietarsaaressa.

Pietarsaaren väkiluku oli 2 867 henkeä vuonna 1900.[68] Pietarsaaren vanha puutalokaupunginosa Norrmalm eli Skata koostui alun perin enimmäkseen merimiesten asuinnoista. Teollistumisen myötä kaupunginosasta tuli työväenkaupunginosa. Pietarsaari on pysynyt enemmistöltään ruotsinkielisenä, vaikka erityisesti 1960-luvulla ja sen jälkeen kaupunkiin muutti teollisuuden laajentuessa huomattavasti suomenkielisiä.

1900-luvun alussa Pietarsaari teollistui. Kaupunkiin perustettiin useita pieniä yrityksiä ja suuret tehtaat, kuten Strengberg, Pietarsaaren Konepaja ja Wilh. Schauman, laajensivat. Myös kunnalliset palvelut laajenivat ja kaupunkiin rakennettiin monia julkisia rakennuksia. Pietarsaareen tuli sähkölaitos, kaupunginsauna, palokunnantalo, Malmin sairaala ja synnytyslaitos.[63]

Valkoiset valtasivat Pietarsaaren 28. tammikuuta 1918 jääkäriluutnantti Lauri Tiaisen johdolla. Kaupungissa olleet venäläiset joukot riisuttiin aseista ja ampumavälikohtaus syntyi Amerikankadulla Wiikin talon tienoilla. Pietarsaaren teloituksissa 2. maaliskuuta teloitettiin seitsemän miestä ampumalla Strengbergin tehtaan seinustalla. Heidän joukossaan oli muun muassa suomenkielisen työväenliikkeen johtajia.[63]

Monet 1920-luvulla perustetuista pienyrityksistä joutuivat konkurssiin laman myötä. Tuberkuloosi ja muut taudit kulkivat seudulla, joten Pörkenäsiin rakennettiin parantola. Vuonna 1929 rakennettiin arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema vesitorni sekä vesi- ja viemärijärjestelmää laajennettiin.[63] Kaupungin keskustaa kehitettiin 1930-luvulla, ja esimerkiksi Visasmäkeä ja Perämiehenkatua levennettiin.[63]

Talvisodan alettua 1939 Pietarsaaressa tehostettiin väestönsuojelua. Useisiin kouluihin perustettiin sotasairaaloita. Pietarsaari otti vastaan evakuoituja karjalaisia sekä myös jonkin verran Karjalan teollisuutta. Rovaniemi siirsi hallintonsa lyhyeksi ajaksi Pietarsaareen. Pietarsaarta pommitettiin laskiaistiistaina 22. helmikuuta 1944. Pommeja putosi Skutnäsinkadun paikkeille ja Kirkkorannalle. Surmansa sai seitsemän henkilöä.[63]

Kirkkoranta, Skutnäs, Kaskiniemi sekä Ruusulehdon ja Vestersundin koulutontit liitettiin Pietarsaaren maalaiskunnasta Pietarsaaren kaupunkiin vuonna 1950.[69] Pietarsaareen suuntautui muuttoaalto 1950-luvun alussa. Teollisuuslaitokset laajensivat ja monia pienyrityksiä perustettiin. Kaupunkiin rakennettiin uusia kerrostaloja keskustaan; puhuttiin pikkukaupungin potevan suurkaupunkikompleksia. Permon, Länsinummen ja Itänummen kaupunginosat saivat tuolloin alkunsa.[63]

1960-luvulla Oy Wilhelm Schauman Ab alkoi laajentaa tehtaitaan, minkä vuoksi Pietarsaareen suuntautui uusi muuttoaalto. Monia pietarsaarelaisia kosketti syvästi Koivulahdessa 3. tammikuuta 1961 tapahtunut lento-onnettomuus. Turmassa kuolivat kaupunginjohtaja Paul Hallvar, satamakapteeni Eskil Wikström ja viisi muuta kaupunkilaista.[63] Vuonna 1969 alkoi säännöllinen lauttaliikenne Pietarsaaren ja Skellefteån välillä, mikä jatkui vuoteen 1998 asti.[70][71]

Kytömäen asuinalue Itälän kaupunginosassa rakennettiin 1970-luvulla.[63] Vuonna 1977 Pietarsaaren maalaiskunnasta liitettiin kaupunkiin alueita Vestersundinkylän ja Pörkenäsin välissä sekä Pirilö, Tapaninniemi, Kivilös ja Fiskars. Myös Östensön kylästä ja sen ympäristöstä liitettiin kaupunkiin alueita, kuten vesilaitoksen ja ampumaradan alueet.[72]

1980-luvulla Pietarsaaren elinkeinoelämässä tapahtui rakennemuutos. Monet teollisuuslaitoksista lopettivat toimintansa, monia puutaloja purettiin ja uusi pankkitalo rakennettiin Kanavapuistikolle. Fontellin talon purkamisesta vuonna 1983 uutisoitiin maanlaajuisesti. Heinäkuussa 1985 Pedersören kirkko tuhoutui lähes kokonaan tulipalossa.[63] 1990-luvun alun laman aikana kuntien ja valtion palveluja supistettiin. Pietarsaaren kävelykatu vihittiin käyttöön 1. lokakuuta 1992, ja Pietarsaaren asuntomessut olivat menestys vuonna 1994.[63][73]

2000-luku

Pietarsaari vietti 350-vuotisjuhliaan vuonna 2002.[63] 2000-luvulla Pietarsaaren seudulta on kadonnut teollisia työpaikkoja.[74] Lakkautetun teollisuuden tilalle on tullut uutta teollisuutta, ja moni teollisuudesta irtisanottu on löytänyt uuden työn muun muassa palvelualalta.[75]

Pietarsaareen on rakennettu 2000-luvulla Lammassaaren ja Uusipellon kaupunginosat ja 2010-luvulla kaavoitettiin Otsolahden laajennus.[76] EPSI Rating mittasi vuonna 2017 kyselytutkimuksessa suomalaisten tyytyväisyyttä asuinkuntaansa asteikolla 0–100. Pietarsaaresta löytyi tyytymättömimmät asukkaat; kaupunki sai vain 56,1 pistettä.[77] Vuoden 2018 vastaavassa kyselytutkimuksessa Pietarsaari oli eniten asukastyytyväisyyttään parantanut kaupunki.[78]

Kaupunginosat
Pohjoisnummi eli Skata.
Kirkkorannan kaupunginosa.

Pietarsaaren kaupunginosia ovat:[79]

Pietarsaaren karttapalvelussa ei ole kaupunginosaa numero 40. Kaupunginosajako kattaa vain osan kaupungin hallinnollisesta alueesta.[79] Pohjoisnummi tunnetaan myös nimellä Skata ja osa Itänummesta nimellä Kråkholma.

1800-luvun lopussa Pietarsaari jaettiin virallisesti seitsemään kaupunginosaan, jotka oli numeroitu yhdestä seitsemään. Seitsemäs kaupunginosa oli ainut, jolla oli nimi, Nystaden. Pietarsaarelaisten keskuudessa säilyi 1900-luvulle kaupungin vanha jako Malmiin, Etelänummeen, ja Pohjoisnummeen. Malmiin kuuluivat torin ja kirkon väliset korttelit, Etelänummeen torin eteläpuoliset korttelit, ja pohjoisnummeen kirkon pohjoispuolinen alue.[80] Kanavapuistikon varrella sijainnut kanava muodosti rajan, jonka mukaisesti kaupunki jaettiin salmen pohjoispuoliseen kaupunkiin, sekä salmen eteläpuoliseen kaupunkiin.[81] Satamaan johtava rautatie, sekä kanava Pietarinpuistikon varrella ovat muodostaneet rajat, jotka ovat jakaneet kaupungin läntiseen ja itäiseen osaan, sekä niiden väliseen keskustaan.[82]

Kunnalliset asiat
Pietarsaaren kaupungintalo

Päätöksenteko
Pääartikkeli: Pietarsaaren kaupunginvaltuusto

Pietarsaaren kaupunginjohtajana on toiminut vuodesta 2021 lähtien Anne Ekstrand.[83] Kaupunginhallitus koostuu 11 valtuuston valitsemasta jäsenestä. Kaupunginhallituksen jäsenet valitaan kahden vuoden ajaksi. Kaupunginhallituksen puheenjohtajistoon kuuluvat kaudella 2019–2021 Owe Sjölund (RKP), Lars Björlund (SDP) ja Vuokko Piippolainen (Vas.).[84]

Pietarsaaren kaupunginvaltuustossa on 43 paikkaa. Kaupunginvaltuuston puolueet ovat vuoden 2021 kuntavaalien jälkeen suuruusjärjestyksessä: Ruotsalainen kansanpuolue 20 paikkaa, Suomen Sosialidemokraattinen puolue kahdeksan paikkaa, Kristillisdemokraatit neljä paikkaa, Vasemmistoliitto kolme paikkaa, PRO Pietarsaari kaksi paikkaa, Perussuomalaiset kaksi paikkaa Vihreät kaksi paikka, Keskusta yksi paikka ja Kokoomus yksi paikka. [85]

Kaupunginjohtajat

Vuonna 1920 Anders Ahlström valittiin johtamaan Pietarsaaren rahatoimikamaria ja liikelaitoksia. Kaupunginjohtajainstituutio lisättiin kunnallislakiin vuonna 1927. Kaupunginjohtajan virka perustettiin virallisesti vuoden 1930 lopulla.[86]

Ystävyyskaupungit

Pietarsaaren ystävyyskaupungit ovat:[93]

Väestö
Pääartikkeli: Pietarsaaren väestö

Kaupungin asukasluku vuoden 2018 lopussa oli 19 278 henkeä. Pietarsaari on asukasluvultaan Suomen 60:nneksi suurin kunta. Kaupunki on kaksikielinen: vuoden 2018 lopussa 56,3 prosenttia asukkaista puhui ruotsia ja 34,7 prosenttia suomea. Muuta kieltä äidinkielenään puhuvia asukkaita kaupungissa asui tasan 9 prosenttia.[95] Muista kieliryhmistä suurin on arabia, seuraavaksi suurimmat vietnam, bulgaria, persia ja englanti.[96] Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä oli 7,1 prosenttia vuonna 2017.[97] Pietarsaaren seutukuntaan kuuluvat Kruunupyy, Luoto, Pedersören kunta, Pietarsaari ja Uusikaarlepyy. Seutukunnassa on noin 48 600 asukasta.[98]

Pietarsaaren väestönkehitys on ollut tappiollinen vuoden 1980 jälkeen. Pietarsaaren asukasluku oli suurimmillaan 20 700 henkeä vuonna 1980.[99] Viimeksi asukasluku ylitti 20 000 henkeä vuonna 1987.[100] Vuonna 2000 asukkaita oli 19 636, joten väestön väheminen ei ole ollut kovin suurta vuotta kohden. Suomenkielisten osuus on sen sijaa laskenut selvästi. 1980-luvulla suomenkielisten asukkaiden osuus pietarsaarelaisista oli noin 45 prosenttia, kun vuoden 2017 lopussa suomenkielisiä oli 35 prosenttia. Ruotsinkielisten määrä on pysynyt vakaana, ja suomenkielisten kato on korvautunut maahanmuutolla.[101]

Tilastokeskuksen vuoden 2011 tilastojen mukaan Pietarsaari vetää muuttajia erityisesti naapurikunnista Uudestakaarlepyystä, Pedersörestä ja Kruunupyystä. Luoto on poikkeus, sillä muuttoliike on suuntautunut Pietarsaaresta sinne. Pietarsaari menettää asukkaita myös isompiin kaupunkeihin muualla Suomessa.[102]

[103]

Pietarsaaren väkiluku 1880–2020
Vuosi Asukkaita
1880
  
 2 140
1890
  
 2 062
1900
  
 2 867
1910
  
 6 244
1920
  
 6 730
1930
  
 7 112
1940
  
 7 162
1950
  
 12 414
1960
  
 14 767
1970
  
 18 820
1980
  
 20 700
1990
  
 19 883
2000
  
 19 636
2010
  
 19 656
2018
  
 19 278
2020
  
 19 212
Lähde: Vuodet 1880–1970[104] ja vuodet 1980–2018[99]

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Pietarsaaressa oli 19 379 asukasta, joista 18 920 asui taajamassa, 322 haja-asutusalueilla ja 137:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Pietarsaaren taajama-aste on 98,3 %.[105] Pietarsaaren taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli Pietarsaaren keskustaajamaan, jonka väestöstä Pietarsaaren kaupungin alueella asui 18 920 henkeä ja Pedersören kunnan alueella 1 904 henkeä.[106]

Uskonto
Pääartikkeli: Pietarsaaren uskonnolliset yhteisöt
Pedersören kirkko sijaitsee Pietarsaaressa.

Pietarsaaressa on kaksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntaa: Jakobstads svenska församling ja Pietarsaaren suomalainen seurakunta.[107] Nämä kuuluvat Pietarsaarenseudun seurakuntayhtymään. Pietarsaaren suomalainen seurakunta toimii myös Pedersören kunnan alueella. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pietarsaaren alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[108] Ortodoksista seurakuntatoimintaa on ollut Pietarsaaressa vuodesta 1960 lähtien.[109]

Pietarsaaren seudulla toimii useita herätysliikkeitä, joista vahvimpia ovat lestadiolainen Laestadianernas Fridsföreningars Förbund, ruotsinkielinen herätysliike Kyrkans Ungdom, ruotsinkielinen lähetysjärjestö Svenska Lutherska Evangeliföreningen, herännäisyys sekä jossain määrin viidesläisyys. Vapaakirkollisten yhteisöjen piirissä merkittävää on myös helluntailaisuus, vapaakirkollinen perinne sekä pelastusarmeija.[110]

Pietarsaaren baptistiseurakunta perustettiin vuonna 1870[111] ja vapaaseurakunta vuonna 1892.[112] Pelastusarmeija aloitti toimintansa Pietarsaaressa vuonna 1896. Se perusti Pietarsaareen suomenkielisen II osaston, joka oli toiminnassa 1980-luvun alkuun saakka.[113] Pietarsaaren adventtiseurakunta perustettiin 1929[114] ja helluntaiseurakunta 1934.[115] Jehovan todistajat perustivat ruotsinkielisen seurakunnan Pietarsaareen vuonna 1942 ja suomenkielisen vuonna 1952.[116] Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko perusti seurakunnan Pietarsaareen syksyllä 1946. Seurakunta oli toiminut tätä ennen Pietarsaaressa rekisteröimättömänä 1877 lähtien.[117] Muslimiyhteisöllä on Pietarsaaressa rukoushuone.[118]

Palvelut

Koulutus
Pääartikkeli: Pietarsaaren koulut
Ruotsinkielinen Lagmanin koulu.

Pietarsaaren ensimmäinen kansakoulu perustettiin kaupungintaloon vuonna 1873. Seuraavana vuonna vihittiin uusi koulurakennus Skatassa Alholminkadulla.[119] Vuonna 2019 Pietarsaaressa toimi kymmenen peruskoulua: neljä suomenkielistä, viisi ruotsinkielistä ja kielikylpykoulu. Pietarsaari on ainoa paikkakunta Suomessa, joka järjestää kielikylpyopetusta molemmilla kotimaisilla kielillä.[120] Suomenkielisiä alakouluja ovat Itälän koulu, Länsinummen koulu ja Ruusulehdon koulu. Ruotsinkielisiä alakouluja ovat Bonäsin koulu, Vestersundsbyn koulu, Kyrkostrand-Jungmanin koulu ja Lagmanin koulu.[121] Pietarsaaressa on kaksi yläkoulua: suomenkielinen Etelänummen koulu ja ruotsinkielinen Oxhamnin koulu.[120] Suomenkielinen Pietarsaaren lukio ja ruotsinkielinen Jakobstads gymnasium ovat toimineet samassa rakennuksessa syksystä 2013 lähtien.[122]

Optima tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille. Pääosa koulutuksesta on ruotsiksi, mutta aikuiskoulutuksessa opetetaan sekä suomeksi että ruotsiksi.[123] Campus Allegro tarjoaa korkeakoulutusta. Koulutus suuntautuu kulttuurialalle ja kansainvälisiin suhteisiin kaupan tai matkailun alalla.[124]

Pietarsaaren seudun musiikkiopisto perustettiin 1974. Sen perustamiseen kaupunginvaltuusto myönsi 25 200 markan määrärahan syyslukukauden käyttömenoihin ja 10 000 markkaa irtaimistoa varten. Musiikkiopisto vihittiin käyttöön 30. syyskuuta 1974 Rådmanin koululla.[125]

Kirjasto

Pietarsaaren kaupunginkirjasto sijaitsee aivan Pietarsaaren keskustassa, torin laidalla. Kirjasto on osa Pohjanmaan Fredrika-kirjastoja, joihin kuuluu 11 kunnan kirjastot.[126] Suomen yleisten kirjastojen tilastojen mukaan Pietarsaarella tehtiin vuonna 2018 yhteensä 260 129 lainaa. Kirjalainojen määrä oli 219 824, ja kävijoita oli 120 849. Lainaus- ja kävijämäärät ovat olleet 2010-luvulla laskussa, sillä vielä vuonna 2010 tehtiin 271 464 kirjalainaa ja kirjastossa käytiin 180 650 kertaa.[127]

Pietarsaaren kaupunginkirjasto aloitti toimintansa kaupungintalon tiloissa 15. joulukuuta 1900.[128] Alkuvuosikymmeninä kirjastotoimi rahoitettiin Malmin sivistysrahaston sekä anniskeluyhtiön avustuksilla.[129] Nykyisiin tiloihinsa kirjasto muutti vuonna 1999.[130]

Terveydenhuolto

Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto vastaa Pietarsaaren, Luodon, Pedersören kunnan ja Uudenkaarlepyyn sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista.[131] Pietarsaari tekee synnytyssairaalayhteistyötä Keski-Pohjanmaan keskussairaalan (Kokkola/ Soite) ja Vaasan keskussairaalan kanssa.[132] Jatkohoitoa vaativat kirurgiset leikkaukset loppuivat Pietarsaaressa tammikuussa 2017. Kaihi-, tyrä- ja pienet käsileikkaukset hoidetaan edelleen Malmin sairaalassa.[133] Sairaala rakennettiin Otto Malmin lahjoitusvaroilla vuonna 1908.[134]

Vesi-, jäte- ja energiahuolto

Pietarsaaren vesi- ja viemärilaitosten suunnitelmat olivat lähes valmiina vuonna 1907, mutta vain viemärilaitos saatiin osittain valmiiksi ennen ensimmäistä maailmansotaa.[135] Pietarsaaren viemäriverkosto kattoi 1930-luvun lopulla lähes kokonaan kaupungin kaava-alueen.[136] Vesitorni rakennettiin Pietarsaareen 1929–1930.[137] Vuonna 1938 valmistui kaupungin ensimmäinen viemäriveden puhdistuslaitos.[138] Pietarsaaren vesilaitos ottaa käyttämänsä raakaveden Ähtävänjoen alajuoksulta. Nykyinen vesilaitos sijaitsee lähellä Ähtävänjoen suuosaa.[139]

Kunnallisella jätehuoltoyhtiö Ab Ekorosk Oy:llä on jätekeskus Pietarsaaressa.[140]

Pietarsaaren ensimmäinen sähkölaitos hankittiin Strengbergin tupakkatehtaalle vuonna 1898. Sähkölaitoksen sähköä ei kuitenkaan toimitettu kaupunkilaisille.[141] Jakobstads Elektriska Belysningsaktiebolagetin sähkölaitos rakennettiin kesällä 1901. Katuvalaistus otettiin käyttöön saman vuoden syyskuussa. Sähkölaitos toimi aluksi osakeyhtiömuotoisena, kunnes vuonna 1906 Pietarsaaren kaupunki lunasti osakkeet 105 markan kappalehintaan.[142] Pietarsaaren kaupunki myi vuonna 2014 energialaitoksensa sähköyhtiö Herrforsille. Kauppa koski sähkönjakelua, kaukolämpöä ja sähkökauppaa.[143] Pietarsaaressa sijaitsee maailman suurin biopolttoainepohjainen voimalaitos Alholmens Kraft 2, joka valmistui vuonna 2001. Voimalaitoksessa tuotetaan kaukolämpöä Pietarsaaren asukkaille sekä prosessihöyryä ja -lämpöä UPM:n tehtaille.[144]

Palokunta

Pietarsaaren paloasemalla oli 1800-luvun lopulla kolme työntekijää, palomestari ja kaksi tornivahtia. 1880-luvulla palokuntalaiset kuuluivat poliisin alaisuuteen.[145] Pietarsaaren paloasema sijaitsi vuosina 1912–2012 tupakkatehtaan länsipuolella.[146] Paloasema muutti nykyisiin tiloihin entisen aluehälytyskeskuksen yhteyteen tammikuussa 2012.[147]

Poliisitoimi

Pietarsaaren poliisilaitoksen virkamiehiä olivat 1800-luvun lopulla kaupunginviskaali, ylipoliisikonstaapeli ja viisi poliisikonstaapelia. Vuodesta 1904 lähtien poliisit ovat olleet valtion palveluksessa, mutta Pietarsaaren kaupunki maksoi valtiolle osan poliisilaitoksen kuluista.[145] Vuonna 1925 voimaan astuneen asetuksen mukaan kukin kaupunki muodosti oman poliisipiirinsä. Tuolloin Pietarsaaren osuus poliisilaitoksen kuluista oli kolmasosa.[148] 1930-luvun jälkipuoliskolla Pietarsaaressa oli poliisimestarin lisäksi kolme ylikonstaapelia ja 16 konstaapelia. Osuus poliisilaitoksen kustannuksista kaupungeilla säilyi vuoteen 1977 asti.[149] Pietarsaaren poliisi muutti nykyisiin tiloihinsa vuonna 2011.[150]

Liikenne
Pietarsaaren rautatieasema.

Noin 11 kilometriä pitkä Kantatie 68 on yhteys Pietarsaaren satamasta valtatielle 8.[151] Seututie 741 kulkee seuraavissa kunnissa Lappajärveltä Pietarsaareen: Lappajärvi – Kauhava – Pedersören kunta – Pietarsaari.[152] Seututie 749 kulkee Uudestakaarlepyystä Pietarsaareen ja edelleen Luodon saariston läpi Kokkolaan.[153]

Pietarsaaressa toimii kaksi linja-autoliikenneyritystä, Haldin & Rose ja Ekmans Bussar.[154][155] Vippari-palvelulinja, joka noutaa asiakkaat tilauksesta kotoa, on toiminut Pietarsaaressa vuodesta 1998. Palvelu alkoi kolmevuotisena EU-hankkeena, jossa testattiin linja-autoliikenteelle kutsuja välittävää tietokoneohjelmaa. Sittemmin ohjelma ja kutsuliikennejärjestelmä otettiin kaupungin vakinaiseen käyttöön.[156]

Noin 10 kilometriä Pietarsaaresta kaakkoon, Pedersören kunnassa sijaitsee Pännäisten rautatieasema. Pietarsaaren linja-autoasemalta on bussiyhteys Pännäisten asemalle.[157] Asemalta alkava Pietarsaaren rata on osa Suomen rataverkon Pohjanmaan rataa. Se kulkee Pännäisistä Pietarsaareen ja edelleen Alholmaan. Rataosuudella on ainoastaan tavaraliikennettä.[158] Rataosuuden sähköistäminen valmistui vuonna 2017.[159]

Pietarsaaren satama on sekä vienti- että tuontisatama. Tavaravirran vuotuinen kokoluokka on kaksi miljoonaa tonnia. Satamaan johtaa 11 metriä syvä väylä. Laukonlaiturin pituus on vuonna 2009 valmistuneen pidennyksen jälkeen yhteensä 503 metriä. Satamaoperaattorina Pietarsaaren satamassa toimii Euroports Pietarsaari Oy. Tärkeimmät sataman kautta kulkevat tuotteet ovat selluloosa, sahatavara, paperi, sementti ja lipeä.[160][161]

Kokkola-Pietarsaaren lentoasema sijaitsee Kruunupyyssä noin 30 kilometriä koilliseen Pietarsaaren keskustasta.[162]

Pietarsaaren liikenneturvallisuus oli Suomen heikoin vuonna 2009, kun tarkastellaan liikenteessä vammautumisriskiä.[163]

Talous
Strengbergin tupakkatehdas.
UPM-Kymmenen paperi- ja sellutehdas.
Jakob Center -kauppakeskus.

Pietarsaaren seutukunnassa on 3 000 yritystä, joista hieman yli 1 200 on Pietarsaaressa. Kaupungin maantieteellinen sijainti, maantie-, rautatie- ja lentoliikenneyhteydet sekä satama tarjoavat yritystoiminnalle hyvät edellytykset. Kaupungissa on elinkeinoelämän kaikkien alojen yrityksiä, joista monet vievät tuotteitaan ja palveluitaan ulkomaille. Pietarsaaren työpaikkaomavaraisuus 130,8 prosenttia on Suomen korkeimpia.[98] Lokakuussa 2018 uutisoitiin Pietarsaaren työttömyyden vähentyneen kaikissa ikäryhmissä. Kaupungissa oli elokuussa 2018 työttömänä hieman yli 7 prosenttia työvoimasta.[164]

Pietarsaari on teollisuusvetoinen kunta, sillä vuonna 2016 työvoimasta 35,8 prosenttia työskentelee jalostuksessa, kun koko maan jalostusteollisuuden osuus työvoimasta oli 20,7 prosenttia. Palvelusektorilla työskenteli Pietarsaaressa 62,3 prosenttia työvoimasta ja alkutuotannossa 1,0 prosenttia.[165] Pietarsaaren kaupungin verkkosivujen mukaan kunnan suurimmat työnantajat ovat itse kaupunki, elintarvikeyritys Snellman, UPM-Kymmene, BillerudKorsnäs, Nautor, Baltic Yachts, Walki, Beamex ja OSTP.[166]

Snellmanin pääkonttori on Pietarsaaressa, ja sen tehtaalla työskentelee noin 700 henkeä.[167] UPM-Kymmenen Pietarsaaren tehdasalueella on biometsäteollisuuden keskittymä, ja siellä on UPM-kymmenen sellutehtaan lisäksi, Alholman saha, BillerudKorsnäs Finlandin paperitehdas, Walin paperin jalostustehdas ja Alholmens Kraftin voimalaitos.[168] Pietarsaaressa on edelleen huomattavaa veneveistämötoimintaa, suurimpana Swan-veneitä valmistava Nautor. Suurin osa yrityksen purjeveneistä menee vientiin.[169] Baltic Yachts valmistaa puolestaan luksusjahteja, ja se on valmistanut muun muassa aikanaan maailman suurimman komposiittipurjeveneen Heteiroksen.[170] Muita merkittäviä työnantajia ovat OSTP (entinen Jaro), joka valmistaa tuotteita ruostumattomasta teräksestä[171], sekä Walki, joka valmistaa pakkausmateriaaleja[172]. Beamex on puolestaan erikoistunut prosessi-instrumenttien kalibrointiteknologiaan.[173]

Pietarsaaressa on laaja majoitustarjonta. Kaupungista löytyy hotelleja ja muita majoitusvaihtoehtoja.[174] Stockmannilla oli tavaratalo Pietarsaaressa vuosina 1967–1982.[175] Vuonna 1969 alkoi säännöllinen lauttaliikenne Pietarsaaren ja Skellefteån välillä, mikä jatkui vuoteen 1998 asti.[176][177]

Jo lopetettuja pietarsaarelaisia yrityksiä olivat Schaumanin omistama sikuritehdas, Strengbergin tupakkatehdas ja jäätelövalmistaja Sun Ice. Viimeksi mainitut yritykset ostettiin pois ja ajettiin alas 1990-luvun laman aikaan. Tupakkatehdas perustettiin vuonna 1762. Vuonna 1842 sen omistus siirtyi Philip Ulric Strengbergille ja Victor L. Schaumanille. Tehtaalla oli parhaimmillaan 1900-luvun alkupuolella yli tuhat työntekijää. Tupakkatehtaan vanhat rakennukset ovat keskustan suurimmat ja uusi kaupungintalo sijaitsee yhdessä näistä rakennuksista. Tupakkatehtaan pyöreä ”kellopallo” on kaupungin symboleja. Se on läpimitaltaan Pohjoismaiden suurikokoisin kello.[178] Suomen ensimmäisen koneellisesti pitsiä ja nauhoja valmistaneen tehtaan perusti Pietarsaaren keskustaan Isonkadun varrelle niin sanottuun Lassfolkin kortteliin vuonna 1911 Anders Lassfolk, jonka omistama toinen tehdas valmisti puuholkkeja paikalliselle tupakkateollisuudelle. Meijeriosuuskunta Milkan Pietarsaaren toiminta päättyi vuoden 2004 lopussa.[179]

Pietarsaaressa sijaitsevia ruokakauppoja ovat HalpaHalli,[180] K-citymarket, neljä K-Markettia, K-supermarket, Lidl, Prisma ja Sale.[181]

Kulttuuri
Pääartikkeli: Pietarsaaren kulttuuri
Suomen kansallisrunoilija J. L. Runeberg syntyi Pietarsaaressa 1804.

Pietarsaaren kulttuurielämä on monipuolista ja yhdistystoiminta vilkasta. Kulttuuritarjontaa on melkein vuoden jokaiselle päivälle.[182] Pietarsaaren kulttuuritoimi vaalii ja edistää yhdistys- ja kulttuurielämän runsautta kaupungissa.[183]

Media ja viestintä

Ruotsinkielinen sanomalehti Jakobstads Tidning on ilmestynyt vuodesta 1898. Vuodesta 2008 lähtien sen nimi on ollut Österbottens Tidning. Kaupungissa ilmestyy myös suomenkielinen sanomalehti Pietarsaaren Sanomat. PS Pulssi on ilmaisjakelulehti, joka ilmestyy perjantaisin. Lehti jaetaan 12 100 talouteen Pietarsaaressa ja Luodossa sekä noutopisteisiin Uudessakaarlepyyssä ja Pedersören kunnassa.[184] Tätä ennen suomenkielisiä paikallislehtiä ilmestyi Pietarsaareessa useampia: 1920-luvun lopulta 1930-luvun alkuun julkaistiin Pietarsaari-nimistä lehteä, 1960-luvun alussa Tiedotuslehteä sekä Pohjalaista (myöhemmin Keski-Pohjalainen). Nykyisen maakuntalehti Pohjalaisen kanssa paikallislehdellä ei ole yhteyttä.[185]

Pietarsaari sai oman radioaseman ensimmäisenä Pohjanmaalla ja ensimmäisisten joukossa Suomessa. Asema aloitti lähetykset 7. toukokuuta 1926, ja se perustettiin Keski-Pohjanmaan radioyhdistyksen keräämillä varoilla.[186] Vuonna 1934 Yleisradio osti Pietarsaaren paikallisen radioyhdistyksen aseman.[187]

Pietarsaaren paikallistelevisiota pyörittää JakobstadTVPietarsaari ry, joka on perustettu vuonna 1989.[188] Kanavan näkyvyysalue ulottuu Pietarsaaren kaapelitalouksien lisäksi Uudenkaarlepyyn, Pedersören kunnan, Kokkolan ja Luodon kaapeliverkkoihin.[189] JTVP lähettää hengellistä ohjelmaa maanantai- ja sunnuntai-iltaisin. Kaupunginvaltuuston kokoukset näytetään suorana lähetyksenä kerran kuukaudessa maanantai-iltaisin. Maanantain lähetykset koostuvat pääosin Jaakon Päivien, Spotlightin ja Runebergin-viikon videoinnista. Kanavalla näytetään lähetyksiä myös muista paikallisista yleisötilaisuuksista, yksityishenkilöiden haastatteluista, sotahistoriallisisten matkojen kuvausmateriaalista ja veteraanien haastatteluista.[190]

Nähtävyyksiä
Pietarsaaren raatihuone.
Pietarsaaren Musiikkitalo.
  • Vanha satama (Gamla Hamn) on keskustan vieressä Kittholmassa sijaitseva satama-alue. Se toimii kaljaasi Jacobstads Wapenin, Pietarsaaren uusimman symbolin, kotisatamana. Satamassa sijaitsee telakka, jossa on viime vuosina kunnostettu kolmimastokuunari Vegaa. Siellä on myös uimaranta ja vesipuisto nimeltä Fanta Sea. Vähän tunnettu on Vanhahaminantien ympäröimä ikimetsä, jossa puiden kaataminen kiellettiin jo 1700-luvulla. Komeitten jättimäntyjen siimeksessä kulkee pururata. Metsä lienee Suomen ensimmäisiä metsänsuojelualueita.[191]
  • Fäbodassa noin kahdeksan kilometrin päässä keskustasta länteen sijaitsee kilometrin pituinen hiekkaranta, leirintäalue, kesäravintola sekä useita luontopolkuja ja kuuluisa ”sammettimetsä”, jota hoidetaan ottamalla huomioon alueen virkistys- ja luonnonarvot.[192] Kaupungin varsinainen leirintäalue Svanen sijaitsee kaupungin pohjoispuolella.
  • Nanoq on Suomen ensimmäinen arktinen museo. Se esittelee arktisen ja antarktisen alueen tutkimusta, luontoa, kansoja ja kulttuuria. Se sijaitsee myös Fäbodassa.[193]
  • Sikurimuseo on tehdasmiljöö Alholman kaupunginosassa. Sikurimuseo on Suomen ainoa säilynyt sikuritehdas. Alueella on tehtaan lisäksi sikurimestarin talo, kesäkonttori ja makasiini.[194]
  • J. L. Runebergiin liittyvät niin sanottu Westmannin muorin tupa, jossa Runeberg oppi lukemaan,[196] sekä niin sanottu Runebergin tupa, jonka Runebergin isä rakennutti vuonna 1811 ja jonka kaupunkilaiset lahjoittivat kunnostettuna Runebergille itselleen vuonna 1851.[197]
  • Pietarsaaren kesätapahtuma on nimeltään Jaakon päivät. Päivät ovat heinäkuussa Jaakon nimipäivän aikoihin ja kestävät noin viikon.[198]
  • 7 sillan saaristotie johtaa saaristoreittiä Luodon saarten kautta Kokkolaan, nimensä mukaisesti seitsemän sillan kautta.[199]
  • Mässkärin saarella on tyhjilleen jäänyt luotsiasema, jossa on nykyisin ravintola sekä kokous- ja yöpymistilat.[201]

Ruokakulttuuri

Pietarsaaren pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla maalaismaksamakkara.[202]

Kahvila- ja ravintolakulttuuri on Pietarsaaressa vilkasta. Strengbergin tupakkatehdas tarjosi ensimmäisenä suomalaisena teollisuuslaitoksena työntekijöilleen lounasta.[203] Pietarsaaresta löytyy etnisiä ravintoloita, kotiruokaa tarjoavia lounasravintoloita, à la carte -ravintoloita sekä kahviloita, pubeja ja yökerhoja.[204] Korv-Görans on yli 40 vuotta toiminut grilli Pietarsaaressa.[205] Nykyään Korv-Göransilla on grillit Pietarsaaren lisäksi myös Vaasassa, Kokkolassa ja Tammisaaressa.[206] Hampurilaisketju Friends & Brgrs perustettiin Pietarsaaressa 2013.[207] Vegaaniruokaa tarjoileva ravintola Vegana aloitti helmikuussa 1991.[208]

Tapahtumat

Helmikuun alussa järjestetään Pietarsaaren kirjallisuuspainotteinen kulttuuriviikko, Runeberginviikko.[209] Jaakon Päiviä on järjestetty 1970-luvulta lähtien. Tapahtuma on kasvanut viikonlopputapahtumasta viikon kestäväksi juhlaksi. Lasten päivä ja vanhan ajan tori ovat Jaakon Päivien vakiohjelmistoa.[209] Musiikkiyhdistys Jazzoo järjestää torstaijazzeja, joissa esiintyy paikallisia ja kansainvälisesti tunnettuja muusikkoja.[209] Spotlight, eli kulttuurin ja Kaupan yö on Pietarsaaressa elokuussa järjestettävä tapahtuma. Ohjelmassa on taidetta, musiikkia, sekä tanssia. Monet liikkeet ovat tuolloin auki lähes puoleenyöhön.[210] Marraskuussa Pietarsaaressa järjestetään vuosittain kansainvälinen kamarimusiikkifestivaali Rusk, jossa yhdistyvät korkeatasoinen kamarimusiikki ja eri taiteenalat. Pääosa festivaalin tapahtumista toteutetaan kaupungin keskustassa sijaitsevassa Schauman-salissa, mutta tapahtumat levittäytyvät myös laajemmin ympäröivään kaupunkimiljööseen.[211]

Urheilu ja liikunta
Pääartikkeli: Pietarsaaren urheilu
FF Jaron kotistadion Pietarsaaren keskuskenttä.

Skotlantilainen liikemies George Easton toi jalkapallon Pietarsaareen jo vuonna 1903. FF Jaro perustettiin vuonna 1965, ja se nousi ensimmäisen kerran Mestaruussarjaan vuodeksi 1989.[212] Jaro pelasi kaudella 2019 Ykkösessä[213], mutta sillä on yhteensä 23 vuotta pääsarjassa.[214] Jarosta erotettiin vuonna 1993 naisten joukkue FC United.[214] Se on voittanut kahdesti Suomen mestaruuden.[215] IF Drott on puolestaan vuonna 1921 perusetettu monilajiseura.[216]

Pietarsaaren uimahalli avattiin 1967.[217] Pietarsaaren keskuskenttä eli yleisurheilu- ja jalkapallostadion avattiin vuonna 1971. Stadion toimii FF Jaron kotikenttänä.[218] Tellushalli on vuonna 1991 käyttöön otettu halli, jossa pelataan pääasiassa jalkapalloa ja yleisurheillaan. Kentän koko 100 m × 60 m. Hallissa on viisi juoksurataa sekä mahdollisuus heitto- ja hyppylajeille. Tellushallissa järjestetään urheilutapahtumien lisäksi messuja ja muita tapahtumia.[219] Rettigin vanha teollisuushalli remontoitiin liikuntalaitokseksi 2016–2018. Liikuntalaitoksessa pelataan muun muassa salibandyä, futsalia, sulkapalloa ja pöytätennistä sekä pidetään voimistelutunteja.[220]

Viittaukset kulttuurissa

Elokuva Eläville ja kuolleille perustuu Pietarsaaressa 1980-luvulla sattuneeseen tapahtumasarjaan, jossa perheen nuorempi poika kuoli traagisessa onnettomuudessa omakotitalon pihalla.[221]

Subilla esitettiin vuonna 2008 matkailuohjelma Paskareissu, jonka yhdessä jaksossa esiteltiin Pietarsaarta.[222] Ylen sarjassa Niko Kivelä ja nurkkakunnat Niko Kivelä vieraili Pietarsaaressa. Jakson aiheina oli asehistoria, Arktinen museo Nanoq, kasviharvinaisuus, veneenveistö, jalkapallo ja lintubongaus ilman lintutorneja.[223]

Tommi Liimatan viidennen romaanin Jeppis tapahtumat sijoittuvat Pietarsaareen.[224] Romaanille on myös jatko-osa Jeppis 2.[225]

Katso myös

Lähteet
  • Poutvaara, Matti: Suomen kaupungit sanoin ja kuvin. WSOY, Porvoo 1958.
  • Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman: Pietarsaaren historia osa IV. Pietarsaaren kaupunki, 2002
  • Håkan Andersson, Guy Björklund, Sixten Ekstrand, Kai Hoffman: Pietarsaaren historia osa V. Pietarsaaren kaupunki, 2015
  • Miljöns tillstånd i Jakobstad 2008 – Pietarsaaren ympäristön tila 2008 (PDF) Staden Jakobstads miljövårdsbyrå. Arkistoitu 29.7.2019. Viitattu 29.7.2019.
  • Suomalainen paikannimikirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2019. ISBN 978-952-5446-96-8.
  • Jan-Ole Bäck, Guy Björklund, Ilmari Heinonen, Gerd Sunngren, Märta-Lisa Westman: Vihreä perintö - Pietarsaaren historialliset puistot. Pietarsaaren kaupunki, 2004

Viitteet
  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M12* 31.12.2022. Tilastokeskus. Viitattu 27.1.2023.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
  6. Kuntavaalit 2021, Pietarsaari Oikeusministeriö. Viitattu 25.8.2021.
  7. Suomalainen paikannimikirja 2019, sivut 104–105
  8. Suomalainen paikannimikirja 2019, sivut 334
  9. Pietarsaaressa on Suomen elinvoimaisin keskusta ("Jeppiksen kortteliralli") Kauppalehti. Viitattu 2.8.2019.
  10. Tutustu Pietarsaareen jakobstad.fi. Arkistoitu 2.4.2019. Viitattu 17.9.2019.
  11. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 16
  12. Pietarsaari kuntaliitto.fi. Viitattu 19.9.2019.
  13. Miljöns tillstånd i Jakobstad 2008 – Pietarsaaren ympäristön tila 2008, s. 7.
  14. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 16.
  15. Miljöns tillstånd i Jakobstad 2008 – Pietarsaaren ympäristön tila 2008, s. 23.
  16. Luodon-Öjanjärvi – Vedenkäyttö norrasvenska.fi. Viitattu 25.7.2019. [vanhentunut linkki]
  17. Miljöns tillstånd i Jakobstad 2008 – Pietarsaaren ympäristön tila 2008, s. 17.
  18. Miljöns tillstånd i Jakobstad 2008 – Pietarsaaren ympäristön tila 2008, s. 19.
  19. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 17
  20. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 18
  21. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 19
  22. Natura 2000 -alueet - Etelä-Pohjanmaa (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 2.2.2018.
  23. Miljöns tillstånd i Jakobstad 2008 – Pietarsaaren ympäristön tila 2008, s. 11.
  24. Miljöns tillstånd i Jakobstad 2008 – Pietarsaaren ympäristön tila 2008, s. 9.
  25. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 21
  26. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 22
  27. Pietarsaaren historiallinen keskusta rky.fi. 22.12.2009. Viitattu 6.4.2019.
  28. Pohjoisnummen puukaupunginosa ja Strengbergin tupakkatehdas rky.fi. Viitattu 24.9.2019.
  29. Pietarsaaren historia jakobstad.fi. Arkistoitu 10.5.2020. Viitattu 6.4.2019.
  30. Pietarsaaren uuteen Toriparkkiin Exaktorin LED-valaisimet proton.se. Viitattu 6.4.2019.
  31. Pietarsaaressa on Suomen elinvoimaisin keskusta Kauppalehti. 8.6.2017. Viitattu 6.4.2019.
  32. Pietarsaaressa on Suomen elinvoimaisin keskusta Kauppalehti. 8.6.2017. Viitattu 6.4.2019.
  33. Pietarsaaren kaupungin yleiskaava 2020 (PDF) jakobstad.fi. Viitattu 6.11.2022.
  34. Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 229
  35. Heimo Riihimäki: Jätevesiuudistus on vihdoin loppusuoralla. Pietarsaaren sanomat, 10.7.2019, 34. vsk, nro 27, s. 2.
  36. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 31
  37. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 70
  38. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 74–81
  39. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 72–74
  40. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 84–88
  41. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 90
  42. Historia jakobstadsgymnasium.fi. Viitattu 6.4.2019.
  43. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 91–105
  44. Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman 105-109, sivut 16
  45. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 109–111
  46. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 112
  47. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 115
  48. Iina Kluukero: Jakolosa C puretaan syksyllä 2017 5.7.2017. Keskipohjanmaa. Viitattu 31.7.2019.
  49. Iina Kluukero: Pietarsaaressa puretaan kokonaista kerrostaloa 11.10.2017. Keskipohjanmaa. Viitattu 31.7.2019.
  50. Iina Kluukero: Pietarsaarelaisille tuttu maamerkki eli matotalo häviää kaupunkikuvasta 9.1.2019. YLE. Viitattu 31.7.2019.
  51. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 115–116
  52. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 116
  53. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 117
  54. Leikkipuistot jakobstad.fi. 14.9.2016. Arkistoitu 2.4.2019. Viitattu 29.7.2019.
  55. Bäck, Björklund, Heinonen, Sunngren, Westman 2004, s. 10
  56. Koulupuutarha Pietarsaaren kaupunki. 8.11.2017. Arkistoitu 14.9.2018. Viitattu 19.9.2019.
  57. Rosenlundin pappila Museovirasto. Viitattu 16.8.2019.
  58. Aspegrenin puutarha avoimetpuutarhat.fi. Viitattu 4.4.2019.
  59. Bäck, Björklund, Heinonen, Sunngren, Westman 2004, s. 11
  60. Bäck, Björklund, Heinonen, Sunngren, Westman 2004, s. 32
  61. Bäck, Björklund, Heinonen, Sunngren, Westman 2004, s. 34
  62. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 21.
  63. Pietarsaaren historia jakobstad.fi. Arkistoitu 10.5.2020. Viitattu 4.4.2019.
  64. Pietarsaari (Pedersöre, Jakobstad) kansallisbiografia.fi. Viitattu 17.8.2019.
  65. Paikkakunta Pedersöre, Pohjanmaa, Suomi geni.com. Viitattu 24.9.2019.
  66. Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 488
  67. Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman: Pietarsaaren historia osa IV, s. 151. Pietarsaaren kaupunki, 2002. ISBN 951-95104-9-4.
  68. Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman: Pietarsaaren historia osa IV, s. 157. Pietarsaaren kaupunki, 2002. ISBN 951-95104-9-4.
  69. Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman 2002, sivut 28
  70. Merenkurkun alue ja historia kvarken.org. Viitattu 21.7.2019.
  71. Silja lopettaa Pietarsaaren liikenteen mtvuutiset.fi. 26.8.1998. Viitattu 21.7.2019.
  72. Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman 2002, sivut 29
  73. Pietarsaari 1994 http://asuntomessut.fi. Arkistoitu 27.8.2019. Viitattu 21.7.2019.
  74. Pietarsaareen houkutellaan paluumuuttajia 22.7.2011. YLE. Viitattu 4.8.2019.
  75. Ari Vihanta: Savupiipputeollisuuden ahdinko ei ole lannistanut Pietarsaarta 16.7.2014. YLE. Viitattu 16.8.2019.
  76. Tontteja riittää nyt rakentamishaluisille Pietarsaaressa 15.4.2019. keskipohjanmaa.fi. Viitattu 4.8.2019.
  77. Pietarsaaresta löytyvät Suomen tyytymättömimmät asukkaat pohjalainen.fi. 27.3.2017. Viitattu 8.4.2019.
  78. Näissä kunnissa asuvat Suomen tyytyväisimmät asukkaat kiinteistolehti.fi. 26.3.2018. Viitattu 8.4.2019.
  79. Pietarsaaren kaupungin karttapalvelu. (Aluejaot > Kaupunginosat) jakobstad.fi. Kartan verkkoversio (viitattu 28.7.2019)
  80. Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 202
  81. Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 202–203
  82. Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 203
  83. Kristian Sundqvist: Anne Ekstrand Pietarsaaren uusi kaupunginjohtaja – Sai selkeän enemmistön jo ensimmäisellä äänestyskierroksella pietarsaarensanomat.fi. 22.2.2021. Viitattu 11.6.2022.
  84. Kaupunginhallitus 2019 - 2021 Pietarsaaren kaupunki. Arkistoitu 26.7.2019. Viitattu 30.7.2019.
  85. Pentti Höri: Tarkistuslaskenta tuotti yllätyksen: vihreille toinenkin valtuutettu Pietarsaaressa – rkp:lta yksi paikka pois pietarsaarensanomat.fi. 14.6.2021. Viitattu 11.6.2022.
  86. Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman 2002, sivut 504-505
  87. Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman 2002, sivut 506-507
  88. Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman 2002, sivut 507-509
  89. Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman 2002, sivut 509
  90. Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman 2002, sivut 510
  91. Jorma Ylönen: Yle: Pietarsaaren kaupunginjohtaja eroaa kuntalehti.fi. 16.1.2015. Viitattu 10.8.2019.
  92. Kristian Sundqvist: Anne Ekstrand Pietarsaaren uusi kaupunginjohtaja – Sai selkeän enemmistön jo ensimmäisellä äänestyskierroksella pietarsaarensanomat.fi. 22.2.2021. Viitattu 22.2.2021.
  93. Jakobstad en.db-city.com. Viitattu 5.8.2019.
  94. Venskabsbyer rudersdal.dk. Viitattu 5.8.2019.
  95. Suomenkielisiä alle 35 prosenttia - Pietarsaari kansainvälistyy. PS Pulssi, 26.7.2019, nro 30, s. 2.
  96. Väestö 31.12. muuttujina Alue, Vuosi, Kieli statfin.stat.fi. Viitattu 6.11.2022.
  97. Kuntien avainluvut stat.fi. Viitattu 4.4.2019.
  98. Pietarsaari sijaintipaikkana jakobstad.fi. Viitattu 7.4.2019.
  99. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2018 Tilastokeskus. Viitattu 9.8.2019. [vanhentunut linkki]
  100. Iina Kluukeri: Pietarsaaren väestökato kiihtyy: 20 000 asukkaan raja on karkaamassa Yle Uutiset. 7.11.2018. Yleisradio. Viitattu 28.8.2019.
  101. Suomenkielisten kato jatkuu Pietarsaaressa – enää yksi kolmesta puhuu äidinkielenään suomea 7.8.2018. pietarsaarensanomat.fi. Viitattu 4.8.2019.
  102. Nygård, Gustav: Nykyinen yhdyskuntakehitys Pietarsaaren seudulla (PDF) (s. 13) 9.3.2012. Oy Pietarsaarenseudun Elinkeinokeskus Concordia. Arkistoitu 23.9.2019. Viitattu 23.9.2019.
  103. Nykyinen yhdyskuntakehitys Pietarsaaren seudulla, s. 13.
  104. Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman 2002, sivut 156
  105. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  106. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 9.8.2019.
  107. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  108. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  109. Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 444
  110. Jylhä, Anu: Maallistuminen näkyy jumalauskon vähenemisenä mutta hengellisyyteen kiinnostuneisuuden kasvuna Keskipohjanmaa. 14.8.2021. Viitattu 7.11.2022.
  111. Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 414
  112. Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 420
  113. Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 440
  114. Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 446
  115. Pietarsaaren Saalem-helluntaiseurakunta uskonnot.fi. Arkistoitu 2.4.2019. Viitattu 2.4.2019.
  116. Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 449
  117. Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 452
  118. Karoliina Kemppainen: Natsimerkki ja rikottuja ikkunoita – Pietarsaaren moskeijassa toistuvasti ilkivaltaa 21.8.2015. Yle. Viitattu 2.4.2019.
  119. Pietarsaaren historia jakobstad.fi. Arkistoitu 10.5.2020. Viitattu 4.4.2019.
  120. Suomenkieliset koulut jakobstad.fi. Arkistoitu 4.4.2019. Viitattu 4.4.2019.
  121. Ruotsinkieliset koulut jakobstad.fi. Arkistoitu 2.4.2019. Viitattu 28.7.2019.
  122. Tervetuloa Pietarsaaren lukioon! pietarsaarenlukio.fi. Viitattu 4.4.2019.
  123. Laadukasta opiskelua inspiroivassa ympäristössä jakobstad.fi. Arkistoitu 2.4.2019. Viitattu 6.4.2019.
  124. Korkeakoulujen koulutus jakobstad.fi. Arkistoitu 2.4.2019. Viitattu 6.4.2019.
  125. Kaj Ahlsved: Pieni katsaus Pietarsaaren seudun musiikkiopiston 40-vuotiseen historiaan (PDF) musikhuset.fi. Viitattu 2.4.2019.
  126. Fredrika-kirjastoista Fredrika. Viitattu 2.9.2019.
  127. Tilastohaku: Pietarsaari Suomen yleisten kirjastojen tilastot. Kirjastot.fi. Viitattu 2.9.2019.
  128. Håkan Andersson, Guy Björklund, Sixten Ekstrand, Kai Hoffman 2015, sivut 87
  129. Håkan Andersson, Guy Björklund, Sixten Ekstrand, Kai Hoffman 2015, sivut 88
  130. Höri, Pentti: Kirjasto juhlii vaihtamalla kortit – Terese Bast suunnitteli uudet Pietarsaaren sanomat. 2.9.2019. Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj. Viitattu 2.9.2019.
  131. Pietarsaaren sosiaali-ja terveysvirasto jakobstad.fi. Arkistoitu 2.4.2019. Viitattu 5.4.2019.
  132. Synnytys sochv.jakobstad.fi. Arkistoitu 14.8.2020. Viitattu 5.4.2019.
  133. Holopainen, Hanna: Pietarsaaren Malmin sairaala tekee jatkossa enää päiväkirurgisia leikkauksia 24.1.2017. Yle. Viitattu 5.4.2019.
  134. Pietarsaaren historia jakobstad.fi. Arkistoitu 10.5.2020. Viitattu 4.4.2019.
  135. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 281
  136. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 285
  137. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 293
  138. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 286
  139. Talousvesi pietarsaarenvesi.fi. Viitattu 30.7.2019.
  140. Oy Ekorosk Ab ekorosk.fi. Arkistoitu 3.8.2019. Viitattu 3.8.2019.
  141. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 264
  142. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 266–267
  143. Kluukeri, Iina: Pietarsaari hyväksyi jättikaupan: "Kuin joululahja kaupunkilaisille, velkataakka kevenee" 23.12.2014. YLE. Viitattu 5.4.2019.
  144. Pietarsaaren Satama Oy jakobstad.fi. Arkistoitu 2.4.2019. Viitattu 5.4.2019.
  145. Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 511
  146. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 103
  147. Pietarsaaren palokunta muutti uusiin tiloihin keskipohjanmaa.fi. 9.1.2012. Viitattu 21.8.2019.
  148. Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, sivut 513
  149. Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, sivut 514
  150. Pietarsaaren poliisille hulppeat tilat yle.fi. 25.2.2011. Viitattu 21.8.2019.
  151. Kt 68 välillä Edsevö-Pietarsaari, vaihe 3 vayla.fi. Viitattu 24.9.2019.
  152. Karttapaikka - Maanmittauslaitos asiointi.maanmittauslaitos.fi. Viitattu 24.9.2019.
  153. Ari Vihanta: Siltatyömaa katkaisee liikenteen Pietarsaaren rantatiellä syksyyn saakka yle.fi. 15.3.2018. Viitattu 24.9.2019.
  154. Ota yhteyttä! haldin-rose.fi. Viitattu 1.8.2019.
  155. [Ekmans Bussar Yhteys] Viitattu 1.8.2019.
  156. Pietarsaaressa kehitetty pikkukaupunkiin soveltuva joukkoliikenne ilmasto-opas.fi. 14.6.2013. Viitattu 28.7.2019.
  157. Junabussi Pietarsaari-Pännäinen jakobstad.fi. Arkistoitu 2.4.2019. Viitattu 5.4.2019.
  158. Pietarsaari-Pännäinen –rataosalla siirrytään tänään sähköiseen liikennöintiin epressi.com. 27.3.2017. Viitattu 10.8.2019.
  159. Pietarsaaren sähkörata vihittiin käyttöön – myös kantatielle korjaussuunnitelma? kp24.fi. 7.4.2017. Keskipohjanmaa. Viitattu 10.8.2019.
  160. Pietarsaaren Satama Oy jakobstad.fi. Arkistoitu 2.4.2019. Viitattu 5.4.2019.
  161. Tehokas tavarankäsittely on avainasemassa portofpietarsaari.fi. Viitattu 5.4.2019.
  162. Liikenneyhteydet jakobstad.fi. Arkistoitu 7.2.2021. Viitattu 24.9.2019.
  163. Lähde: IS 13.1.2011.
  164. Iina Kluukeri: Nuorten työttömien määrä väheni selvästi Pietarsaaressa 1.10.2018. Yleisradio. Viitattu 5.4.2019.
  165. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2019.
  166. Suurimmat työnantajat Jakobstad. Arkistoitu 2.4.2019. Viitattu 24.9.2019.
  167. Yritys snellman.fi. Viitattu 23.7.2019.
  168. UPM Pietarsaari UPM. Viitattu 24.9.2019.
  169. Aalto, Tomi & Olli, Tomi: Pietarsaarelaiset luksusveneet seilaavat ulkomaisille ostajille Maaseudun Tulevaisuus. 28.5.2017. Viitattu 24.9.2019.
  170. Vihanta, Ari: Luksusveneestä tuli kallis kiista – ostaja vaatii pohjalaisfirmalta yli 22 miljoonan euron jättikorvauksia korkoineen Yle Uutiset. 17.8.2018. Yleisradio. Viitattu 24.9.2019.
  171. Pietarsaari vahvistaa asemiaan Outokummun putkituotannossa Yle Uutiset. 11.10.2011. Yleisradio. Viitattu 24.9.2019.
  172. Vihanta, Ari: Walki aloittaa isot yt-neuvottelut Pietarsaaressa Yle Uutiset. 26.3.2019. Yleisradio. Viitattu 24.9.2019.
  173. Seppälä, Jarmo: Beamex laajentaa lämpötilakalibrointiin Tekniikka & Talous. 28.7.2019.
  174. majoitu jakobstad.fi. Viitattu 28.7.2019.
  175. Stockmannin historiaa Stockmann. Viitattu 31.1.2017.
  176. Merenkurkun alue ja historia kvarken.org. Viitattu 21.8.2019.
  177. Silja lopettaa Pietarsaaren liikenteen mtvuutiset.fi. 26.8.1998. Viitattu 19.9.2019.
  178. Puoli vuosisataa tupakkatehtaalla proliitto.fi. 13.6.2012. Arkistoitu 5.4.2019. Viitattu 16.3.2019.
  179. Yrityskaupan hyväksyminen ehdollisena kkv.fi. 8.10.2004. Arkistoitu 6.4.2019. Viitattu 6.4.2019.
  180. Myymälät halpahalli.fi. Viitattu 14.8.2019.
  181. Pietarsaaren ruokakauppojen aukioloajat aukioloajat.com. Viitattu 14.8.2019.
  182. Kulttuuri jakobstad.fi. Arkistoitu 2.4.2019. Viitattu 2.8.2019.
  183. Kulttuuritoimisto jakobstad.fi. Viitattu 2.8.2019.
  184. Yhteystiedot pietarsaarensanomat.fi. 1.3.2018. Viitattu 4.4.2019.
  185. Pentti Höri: Pietarsaaren Sanomat 35 vuoden ikään. Pietarsaaren Sanomat, 18.9.2019, 34. vsk, nro 37, s. 10.
  186. En svensk utpost i Finland radiomuseet.se. Viitattu 27.9.2019.
  187. Helena Parviainen: Radio- ja televisiohistorian alkuajan tapahtumia suomessa lahdenmuseot.fi. Arkistoitu 11.8.2019. Viitattu 11.8.2019.
  188. Tervetuloa JTVP:n uusille kotisivuille! jtvp.fi. Viitattu 31.3.2019.
  189. Yhdistys jtvp.fi. Viitattu 31.3.2019.
  190. Ohjelmat jtvp.fi. Viitattu 31.3.2019.
  191. Vanhan sataman alue vanha-satama.fi. Viitattu 27.7.2019.
  192. Fäboda-Pörkenäsin alueen luontopolku jakobstad.fi. Arkistoitu 2.4.2019. Viitattu 17.9.2019.
  193. Kaikkea sitä esitelläänkin: Nämä ovat Suomen erikoisimmat museot, Studio55, MTV3 18.1.2012. Viitattu 21.10.2014.
  194. Sikurimuseo museiportalosterbotten.fi. Viitattu 19.9.2019.
  195. Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 71
  196. Westmaninmuorin tupa jakobstad.fi. Arkistoitu 2.4.2019. Viitattu 19.9.2019.
  197. Runebergin tupa museiportalosterbotten.fi. Viitattu 19.9.2019.
  198. http://www.jakobsdagar.multi.fi/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  199. 7 sillan saaristo voitti matkailupalkinnon Yle. Viitattu 30.9.2019.
  200. Sonckin suunnittelema vesitornivanhus on taas kukoistuksessaan. Yle 7.3.2015.
  201. Mässkär visitpietarsaarenseutu.fi. Viitattu 20.8.2019.
  202. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 165. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  203. Pietarsaaressa on Suomen elinvoimaisin keskusta Kauppalehti. 8.6.2017. Viitattu 6.4.2019.
  204. Syö ja juo jakobstad.fi. Arkistoitu 8.4.2019. Viitattu 8.4.2019.
  205. About us korvgorans.fi. Viitattu 2.4.2019.
  206. Locations korvgorans.fi. Viitattu 2.4.2019.
  207. Marika Lempää: Friends & Brgrs avaa ravintolan Turun keskustaan Turun sanomat. 30.11.2018. Viitattu 2.4.2019.
  208. Vegana eat.fi. 3. Viitattu 9.4.2019.
  209. Pieneksi kaupungiksi Pietarsaarella on erittäin rikas kulttuurilämä jakobstad.fi. Arkistoitu 2.4.2019. Viitattu 26.7.2019.
  210. Spotlight - Kulttuurin ja Kaupan yö 7siltaa.com. Arkistoitu 17.8.2019. Viitattu 6.4.2019.
  211. ruskfestival.fi ruskfestival.fi. Viitattu 6.4.2019.
  212. Jääskeläinen, Tuomas: Pietarsaari on jalkapallokaupunki Elävä arkisto. 23.4.2015. Yleisradio. Viitattu 20.9.2019.
  213. Miesten Ykkönen info Suomen Palloliitto. Arkistoitu 13.4.2019. Viitattu 20.9.2019.
  214. FF Jaro juhli 50-vuotista taivaltaan 6.11.2015. Suomen Palloliitto. Viitattu 20.9.2019.
  215. Naisten suomen mestarit 1971– Suomen Palloliitto. Arkistoitu 16.6.2019. Viitattu 20.9.2019.
  216. Historia IF Drott. Arkistoitu 20.9.2019. Viitattu 20.9.2019.
  217. Pietarsaaressa saa tänään uida 50 sentillä pohjalainen.fi. 21.9.2017. Viitattu 3.4.2019.
  218. Pietarsaaren keskuskenttä ffjaro.fi. Viitattu 2.4.2019.
  219. Tellushalli jakobstad.fi. Viitattu 2.4.2019.
  220. Rettig Sport Center: Huipputulos 9 000 asiakasta kuukauden aikana jakobstad.fi. 16.11.2018. Arkistoitu 2.4.2019. Viitattu 2.4.2019.
  221. Eläville ja kuolleille koulukino.fi. Viitattu 8.4.2019.
  222. Kurjimpien kaupunkien listalle pääsivät Vantaa, Pieksämäki ja Mänttä is.fi. 22.2.2008. Viitattu 8.4.2019.
  223. Jakso 3: Niko Kivelä ja nurkkakunnat: Pietarsaari areena.yle.fi. Viitattu 8.4.2019.
  224. Tommi Liimatta Jeppis like.fi. Viitattu 3.8.2019.
  225. Tommi Liimatta Jeppis 2 like.fi. Viitattu 3.8.2019.

    Aiheesta muualla

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.