Jacob Frese
Jacob Frese (noin 1691 Viipuri – 31. elokuuta 1729 Tukholma, Ruotsi) oli suomalainen runoilija.[1] Frese siirtyi 20-vuotiaana sotaa pakoon Tukholmaan ja vietti lopun elämänsä Ruotsissa[2]. Hänet tunnettiin uskonnollisista ja luontoaiheisista runoistaan; hän oli myös merkittävä aforismien tekijä[1].
Frese oli ensimmäinen arvostettu ruotsinkielinen suomalainen runoilija. Hän laati ja esitti 1715 juhlarunon kuningas Kaarle XII:n Turkista paluun kunniaksi ("Echo å Sweriges allmänne frögde-qväden").[1]
Frese tuli ylioppilaaksi Turussa 1703 ja muutti 1711 Tukholmaan. Hän toimi kuninkaan kansliassa kanslistina.[2]
Juhani Siljo on suomentanut Fresen runon Hautakirjoitus, joka on julkaistu Siljon kokoelmassa Selvään veteen (Otava 1919)[3]. Fresen runojen suomennosvalikoima on julkaistu teoksessa Suomen kansalliskirjallisuus VI (1931).
Teokset
- Andelige Och Werldslige Dikter 1726
- Sede-Läror Och Sede-Tillämpningar, epigrammeja ja aforismeja. 1726
- Någre Poëtiske samblingar 1728
- Passions-Tankar 1728
- Valda skrifter, toim. P. A. Sondén, 1826
- Valda skrifter 1863
- Valda skrifter, toim. A. Hultin, 1902 (sisältää elämäkerran)
Lähteet
- Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Frese, Jacob”, Otavan kirjallisuustieto, s. 227. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X.
- Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 2, p. 1527
- Luettelo Jakob Fresen suomennetuista runoista, Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta. Päivitetty 19.3.2021, viitattu 26.3.2021
Aiheesta muualla
- Lisää luettavaa aiheesta Jacob Frese on Wikiaineistossa