Jakarta

Jakarta sijaitsee Jaavan saaren pohjoisrannikolla, paikassa jossa Ciliwungjoki laskee Jaavanmeren Jakartanlahteen. Pääkaupunkiseudun hallintoalueeseen kuuluvat myös pienet Seribusaaret meressä kantakaupungin edustalla.[9] Ne koostuvat 120 pienestä trooppisesta saaresta.[10][11] Jakartan erityishallintoalue rajautuu idässä Länsi-Jaavan ja lännessä Bantenin provinsseihin.[7]

Jakartassa on kuumaa ja kosteaa ympäri vuoden. Köppenin ilmastoluokitusjärjestelmän mukaan Jakartassa on kuuma ja kostea trooppinen monsuuni-ilmasto. Huolimatta siitä että kaupunki sijaitsee lähellä päiväntasaajaa, Jakartassa on erotettavissa kuiva ja kostea kausi. Marraskuusta kesäkuuhun sadetta saadaan runsaasti, heinäkuusta lokakuuhun on kuiva kausi. Sadetta saadaan eniten tammikuussa, 380 mm, ja kuivalla kaudella alle 50 mm kuukaudessa. Jakartassa on kuumaa koko vuoden, kuukausittainen keskimääräinen ylin lämpötila vaihtelee 30 ja 33 asteen välillä.[12][6]

Jakartan maa-alasta 40 prosenttia sijaitsee merenpinnan alapuolella ja maa kaupungin alla on hiljalleen vajoamassa. Jakarta vajoaa jopa 5–10 senttimetriä vuodessa.[15][16][17][18] Tämä aiheuttaa runsaiden sateiden kanssa sen, että Jakarta on erittäin altis tuhoisille tulville. Kaupungin eteläpuolisilta vuorten rinteiltä kaadettu metsä antaa tulvareiteille vapaan reitin Jakartan kaupunkiin. Ciliwung ja muut pienemmät joet tulvivat usein ja jätteiden tukkima kanaaliverkosto ja riittämätön salaojitus pahentavat tulvariskiä.[18][19] Ongelma on pahin Pohjois-Jakartan rannikkoalueella, jossa mitataan korkeimmat tulvahuiput. Rannikolle iskevät lisäksi Jaavanmeren vuorovesiaallot. Pahoja tulvia koetaan vuosittain.[16][18]

Tuhoisien tulvien estämiseksi tulevaisuudessa Jakartanlahdelle on rakenteilla pato ja pumppausjärjestelmä, jonka on suunniteltu olevan valmis vuonna 2025. Myös muita patoprojekteja jokivesien tulvimisen hillitsemiseksi on rakenteilla.[17][20]

Jaavan saari sijaitsee suurten mannerlaattojen törmäyskohdassa alityöntövyöhykkeellä, jossa indo-australian mannerlaatta työntyy euraasian mannerlaatan alle. Tämän johdosta Jaavan saari on hiljalleen vajoamassa ja jäämässä indo-australian laatan alle.[21][22][23] Maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset ovat Indonesiassa yleisiä. Jakartassa ei tiedetä kirjoitetun historian aikana tapahtuneen tuhoisia maanjäristyksiä, mutta mahdollisuus siihen on olemassa.[24][25][26]

Jakartan alueen varhaisesta historiasta tiedetään, että kaupunki oli pieni satamapaikka Ciliwung-joen suistossa. Varhaisimmat merkit Jakartan historiasta on selvitetty vanhojen kivitaulujen perusteella, joita on löydetty vanhan satamapaikan ympäriltä. Portugalilaiset olivat ensimmäiset eurooppalaiset alueella, ja eurooppalaisten tutkimusmatkailijoiden saapumisen jälkeen alueesta on ollut saatavilla tarkempaa historiankirjoitusta.[27]

Jajakarta vuonna 1605, ennen Batavian perustamista.

Jakartan varhainen historia keskittyy Sunda Kelapan sataman ympärille, nykyisen kaupungin pohjoisosaan. Kun portugalilaiset saapuivat Jaavalle vuonna 1522, Sunda Kelapa oli Sundan kuningaskuntaan kuuluva vilkas satama.[27] Portugalilaiset tavoittelivat itselleen maustekaupan monopolia ja he olivat saaneet jo jalansijaa alueella valloitettuaan Malakan niemimaalla sijainneen Malakan sulttaanikunnan hallintaansa.[28][29] Sundalaiset liittotuivat portugalilaisten kanssa, sillä Keski-Jaavalla sijainneen Demakin sulttaanikunnan laajentumispyrkimykset aiheuttivat uhkan Sundalle. Puolustautuakseen Demakin uhkaa vastaan, portugalilaiset ja sundalaiset allekirjoittivat sopimuksen, jossa portugalilaisten sallittiin käydä kauppaa, sekä rakentaa Sundan kuningaskunnan alueelle linnoituksia ja varastoja. Tämän tiedetään olevan ensimmäinen kansainvälinen sopimus alueen asukkaiden ja eurooppalaisten välillä.[30][27]

Portugalilaiset eivät kuitenkaan voineet suojella Sundan hindukuningaskuntaa Demakin hyökkäykseltä. Islamilaisten Demakin sulttaanikunnan ja Cirebonin sulttaanikunnan muodostama liitto ajoi portugalilaiset pois alueelta.[30] Demakin johtaja Sunan Gunungjati nimesi vuonna 1527 Kelapan uudestaan ja sen nimeksi tuli Jajakarta, voitokas kaupunki.[31] Tätä vuotta pidetään Jakartan perustamisvuotena.[5][4][30] Sunan Gunungjati perusti Jaavan länsiosaan Bantenin sulttaanikunnan ja Sundan kuningaskunnan alueet ja Jajakarta sen mukana jäivät osaksi Bantenia.[30][31]

Batavian vanha kaupungintalo rakennettiin vuonna 1707. Nykyisin se toimii museona.[32]

Hollantilaiset tulivat alueelle 1500-luvun loppupuolella. 1600-luvun alussa hollantilaisten ja brittiläisten kilpailu Kaakkois-Aasian siirtomaista kiihtyi. Vuonna 1619 Hollannin Itä-Intian kauppakomppania valtasi Bantenin sulttaanikunnan hallitseman Jajakartan kaupungin Jan Pieterszoon Coenin johdolla. Hollantilaiset nimesivät kaupungin uudelleen Bataviaksi.[33][4][31]

Hollannin Itä-Intian pääkaupunki Batavia kuvattuna noin vuonna 1780. Alue on nykyisin Pohjois-Jakartaa.

Hollantilaiset linnoittivat Batavian kaupungin ja perustivat sinne Kaakkois-Aasian kauppatukikohtansa. Kaupungin sijainti oli tärkeä strategisesti, sillä Batavia sijaitsi lähellä Sumatran ja Jaavan välistä Sundasalmea, joka oli tärkeä merireitti Kiinan ja Intian välisellä kauppareitillä.[31][29] Batavian soinen ympäristö oli samankaltainen kuin Hollannin, ja tulvien ehkäisemiseksi kaupunkiin rakennettiin kanavia. Hollantilaiset yrittivät luoda Bataviasta eräänlaisen tropiikin Amsterdamim.[31] Mataramin sulttaani Agungin yritykset vallata Batavia vuosina 1628 ja 1629 epäonnistuivat.[34]

1700-luvulla hollantilaisten hallitseman Batavian väkiluku alkoi kasvaa, kun alueelle muutti paljon kiinalaisia ja nykyisen indonesian alueen kansoja, jotka yrittivät hyötyä Batavian kaupankäyntimahdollisuuksista.[31] Äkillinen väestönkasvu loi kaupunkiin rasitteita ja etnisiä levottomuuksia. Jännitteet kasvoivat kun siirtomaahallitus yritti rajoittaa kiinalaisten muuttoa karkotuksilla. Tämä aiheutti vastustusta kiinalaisten keskuudessa ja vuonna 1740 jännitteet puhkesivat hollantilaisten ja kiinalaisten välillä. Batavian verilöylyssä sai surmansa arviolta 5 000 kiinalaista siirtolaista.[35][31] Seuraavana vuonna kiinalaiset siirrettiin asumaan kaupungin muurien ulkopuolelle. Muut batavialaiset saivat kärsiä vakavista tautiepidemioista vuosien 1735 ja 1780 välillä, mikä aiheutti sen että myös monet muut muuttivat pois kaupungista, jolloin kaupunki alkoi levitä etelään, kauemmas satamasta.[31]

Jakartan keskustaa

Hollannin siirtomaavallan aika tuli päätökseensä Indonesiassa toisen maailmansodan jälkeen. Japani miehitti Hollannin Itä-Intian pääkaupunkina toimineen Batavian toisessa maailmansodassa vuonna 1942, ja japanilaiset nimesivät uudelleen Jakartaksi.[5][31] Sodan jälkeen Jakartaan palasi siirtomaahallinto vielä muutamaksi vuodeksi. Indonesian vallankumouksen jälkeen Indonesia tunnustettiin itsenäiseksi valtioksi vuonna 1949 ja Jakartasta tuli valtion pääkaupunki.[31]

Seuraavan 40 vuoden aikana kaupunkiin tulvi köyhiä maaltamuuttajia ja Jakartan väkiluku kasvoi hyvin nopeasti.[31][36] Nopea väestönkasvu pakotti laatimaan yleissuunnitelman Jakartan kasvun ja kehityksen säätelemiseksi. 1960-luvulta lähtien Jakarta on kasvanut tasaista vauhtia moderniksi metropoliksi.[27]

Indonesian talous nousi presidentti Suharton aikana talouskasvun aikaa 1970–80-luvuilla ja 1990-luvun alussa nouseva talous alkoi olla jaloillaan.[31][29] 1990-luvun lopun Aasian talouskriisi johti Jakartassa verisiin mellakoihin.[31] Viime vuosikymmeninä tulvat, mellakat ja terrori-iskut ovat koetelleet kaupungin rauhaa muutaman vuoden välein.[31]

Jakarta on Indonesian kotimaan- ja ulkomaankaupankäynnin keskus. Jakarta hyötyy myös matkailun kasvusta ja se on tärkeä portti ulkomailta muualle Indonesiaan, erityisesti Balille.[37] Merkittäviä teollisuuden aloja ovat elektroniikkateollisuus, autoteollisuus, kemianteollisuus, koneteollisuus, tekstiiliteollisuus, muovi- ja metalliteollisuus, sekä biolääketieteen teollisuudenalat.[6][38] Lähellä Jakartan satamaa on veroton teollisuusalue, jossa valmistajat voivat tuottaa vientituotteita.[37]

Jakartassa on kaksi kansainvälistä lentoasemaa. Suurempi niistä on Soekarno-Hattan kansainvälinen lentoasema on Indonesian merkittävin lentoasema. Se on tärkein portti Indonesiasta ulkomaille ja sitä käyttävät sekä matkustaja- että rahtiliikenne. Lisäksi Jakartaa palvelee Halim Perdanakusuman lentoasema.[6][39]

Kuitenkin ruuhkat ovat Jakartassa vakava ongelma, kaupunki kärsii pahoista ruuhkista etenkin kaupungin liikekeskuksen alueella. Yksityisautoilu on kasvanut Jakartassa nopeammin kuin mikään muu liikennemuoto. Joillakin ruuhkaisimmilla teillä on pahimpaan ruuhka-aikaan autojen määrää rajoitettu, ja otettu käyttöön kolme ihmistä autoa kohti -sääntö.[6][37] Kaupungin sisäistä liikennettä hoitaa linja-autojen ja minibussien verkosto, josta useat ovat riippuvaisia.[40]

Jakartan metrojärjestelmän, MRT Jakartan ensimmäinen linja otettiin käyttöön 24. maaliskuuta 2019. Kaupunkiin on suunniteltu myös kaksi linjaa käsittävä monorail-verkosto liikenneyhteyksien parantamiseksi. Rakentaminen on kuitenkin kärsinyt useista viivästyksistä ja projekti on laitettu välillä jäihin.

Jakartan metropolialueen lähijuna KA Commuter Jabodetabek aloitti toimintansa vuonna 2007. Se palvelee lähinnä kauempaa tulevia työmatkalaisia. Se kulkee ympyrälinjalla, jota käytettiin jo 1980-luvulla. Ympyrälinja yhdistää esikaupunkialueilta tulevat radat yhdeksi kokonaisuudeksi.[6][41][42] Jaavan muihin osiin pääsee sekä junalla että linja-autolla. Neljä juna-asemaa ovat lähellä kaupungin keskustaa, mutta neljä linja-autoasemaa aika kaukana keskustasta.[43][39]

Matkailukohteita Jakartassa ovat muiden muassa sen suurin huvipuisto Taman Impian Jaya Ancol sekä Ragunanin eläintarha. 137-metrinen Monumen Nasional (”Monas”) rakennettiin Keski-Jakartaan vuosina 1961–1975. Vuosina 1961–1978 rakennettiin Masjid Istiqlal, joka on Kaakkois-Aasian suurin moskeija.[44]