Jakama

Järven pinta-ala on 130 hehtaaria eli 1,3 neliökilometriä. Se on 3,6 kilometriä pitkä ja 1,2 kilometriä leveä. Järvi on geologien mukaan muodostunut kallioperän murrokseen, joka on jääkauden loppuvaiheessa sulamisvesien auki huuhtoma. Murros alkaa jo Sikkilänjoen laaksosta kauempana pohjoisessa ja laakson pohjaa myöten kulkee myös jäätikköjokitunneliin muodostunut hajujakso, joka saavuttuaan järven pohjoisosaan, kääntyykin lounaaseen ja loppuu Kuusjärven Heinäsaareen [6].[3][2][6]

Järvessä on yksi saari Raatosaari ja sen lisäksi Huhtisaari, joka on nykyään yhdistetty mantereeseen pengertiellä. Raatosaaren pinta-ala on yli 30 aaria ja se on 90 metriä pitkä ja 80 metriä leveä. Saaressa on kolme rakennusta. Entisen Huhtisaaren pinta-ala on 2,3 hehtaaria ja se on 300 metriä pitkä ja 120 metriä leveä. Huhtisaarta viljellään vielä nykyäänkin.[3][2]

Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuus on 5,9 miljoonaa kuutiometriä eli 0,0059 kuutiokilometriä. Sen keskisyvyys on 4,5 metriä ja suurin syvyys on 19,4 metriä. Syvin kohta sijaitsee Jakamajoen luusuan edustalla, mutta järvessä on vielä kolme muuta yli 10-metristä syvännettä.[3][2]

Järven rantaviivan pituus on 14 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 250 metriä. Sen rannat ovat puoliksi metsämaata ja peltomaata. Järven lähiympäristössä on toista kymmentä maatilaa ja jonkin verran Parkkuun kylän asutusta. Rannoille on rakennettu lähes 40 vapaa-ajan asuntoa. Kantatie 65 ohittaa järven luoteispään ja siitä haarautuu kylän läpi kulkeva yhdystie 3313. Sekä kantatieltä että yhdystieltä haarautuu järven rannoille johtavia teitä.[3][2][7]

Järven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1978, 1992, 1998 ja 2009. Tulokset ovat vaihdelleet eri tutkimuskertojen välillä, mikä saattaa johtua sääoloista ja samalla siitä, että vesi vaihtuu järvessä usein. Veden laskennallinen viipymä on keskimäärin 68 vuorokautta eli vesi vaihtuu järvessä kokonaan 5–6 kertaa vuodessa. Järvi on valuma-alueensa alin järvi, joten kaikki valuma-alueen vesi kulkee järven läpi. Järven vesi on erittäin ruskeaa ja siinä on runsaasti humusta. Tämä johtuu valuma-alueen metsävaltaisuudesta. Veden kemiallisen hapenkulutuksen perusteella järven humusleima on vahva tai jopa voimakas. Vesi on kuitenkin ollut aina varsin kirkasta. Valuma-alue on ravinteellisesti karu, mikä näkyy alhaisena veden sähkönjohtavuutena. Järven puskurikyky happamoitumista vastaan on heikko ja vesi onkin päässyt happamoitumaan. Veden happamuustaso on esimerkiksi rapujen lisääntymiselle liian alhainen. Veden ravinnetasot ovat vaihdelleet eri mittauskertojen välillä. Fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet karujen järvien tasolta rehevien järvien tasolle. Samaan tulokseen ollaan päädytty typpipitoisuuksien osalta. Kokonaisuutena järvi voidaan arvioida jäävän lievästi rehevöityneen järven tasolle. Järven happitilanne on pintavedessä hyvä, mutta pohjan alusvedessä se on heikompi. Tämän osalta tilanne on tyydyttävä. Pohjan lähellä on välillä havaittu vähähappisuutta tai hapettomuutta, jolloin järvessä on todettu sisäisen kuormituksen käynnistyminen. Pohjaveden ravinnepitoisuudet ovat silloin kohonneet yhdessä rautapitoisuuden ja mangaanipitoisuuden kanssa. Järvi soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi.[8]

Vuosien 1955–1987 peruskartoissa on Huhtisaari oli saarena, mutta viimeisen kartan painamisen jälkeen on saareen rakennettu pengertie. Järveä ympäröivässä peltoalassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia tänä alikana.[9][10][11][12]

Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Näsijärven–Ruoveden alueen (35.3) Jakaman valuma-alueella (35.34), jonka Jakaman–Kuusjärven alueeseen (35.341) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 103,1 metriä mpy. Järven vedenkorkeutta säätelee Jakamajoen luusuaan rakennettu ja hiljattain uusittu pohjapato.[2][8][13]

Kaiken vetensä Jakaman valuma-alueelta, jonka alin järvi se on siinä. Sikkilänjoen alaosan alue (35.344) laskee Sikkilänjokea myöten ja Vähä-Jakaman (12 ha) kautta Jakaman luoteispäähän. Suoraan Jakamaan laskevat sen lisäksi Junkkarinjärvi (8 ha), Valkeajärvi (6 ha) ja Sarvijärvi (3 ha). Kuusjärvi (229 ha) on viereinen suurempi järvi, jonka kautta noin puolet valuma-alueen vesistä kertyy ennen Jakamaan tulemista.[8]

Järven laskujoki on 600 metriä pitkä Jakamajoki, joka laskee Näsijärven Kukkulanselän Parkkuulahdelle. Järvien vedenpinnan korkeusero on 4,0 metriä ja jokeen on rakennettukin kaksi vesimyllyä, toinen Ylä-Koskeen ja toinen Ala-Koskeen.[2][14]