Jacques de Molay

Jacques de Molay (1243 – 18. maaliskuuta 1314) oli ranskalainen aatelinen ja Temppeliherrain ritarikunnan viimeinen suurmestari.[1]

Jacques de Molay

Jacques de Molay syntyi Burgundissa. Hänen tarkkaa syntymäaikaansa ei tiedetä, mutta luultavasti hän syntyi vuosien 1243–1245 välillä aateliseen ylhäisöön; tiettävästi hän oli perheensä nuorin, koska aatelisperheiden nuorimmat pojat yleensä hakeutuivat joko papeiksi tai temppeliherroiksi.[1]

Jacques de Molayn henkilökohtainen sukuvaakuna

Jacques de Molay kertoi liittyneensä Temppeliherrain ritarikuntaan vuonna 1265. Hän osallistui taisteluihin Syyriassa ja siirtyi vuoden 1291 jälkeen Kyprokselle. Hänet valittiin temppeliherrain 23. suurmestariksi noin vuonna 1298.[1] Kun Ranskan kuningas Filip IV Kaunis aloitti temppeliherrojen vainot, Jacques de Molay pidätettiin vuonna 1307. Vankeudessa hän tunnusti, että osa ritarikuntaa vastaan kohdistetuista syytteistä piti paikkansa, joskin hän torjui väitteet sodomiasta[1]. Myöhemmin Molay kielsi tunnustuksensa sanoen, että hänet oli pakotettu siihen kidutuksella. Vuonna 1314 paavi Klemens V lakkautti Temppeliherrain ritarikunnan. Maaliskuussa 1314 Jacques de Molay poltettiin roviolla kerettiläisenä[1].

Jacques de Molayn vaakuna ritarikunnan suurmestarina

Legenda kertoo, että Jacques de Molay kirosi roviolla kuningas Filipin ja paavi Klemensin sekä ennusti, että vuoden sisällä he olisivat hänen kanssaan helvetissä. Klemens V kuoli vain kolme viikkoa myöhemmin ja Filip kuoli vuoden loppupuolella marraskuussa.[1]

Kirjailija Maurice Druon on kirjassaan Rautakuningas lisännyt kirottujen joukkoon myös Temppeliherroja pahiten kiduttaneen kuningaskunnan pääsihteeri Guillaume de Nogaretin, joskin tämä on tiettävästi epähistoriallista. Varmuutta ei sen sijaan ole siitä, kuoliko samalla roviolla myös toinen temppeliherra, Normandian piirimestari Geoffroy de Charnay kuten Druon kertoo.[2]