Joseph Marie Jacquard

Joseph Marie Jacquard (7. heinäkuuta 1752 Lyon – 7. elokuuta 1834 Oullins, Ranska) oli ranskalainen keksijä. Hänen tärkein keksintönsä oli Jacquardin kutomakone, eli automaattiset kangaspuut, jonka toimintaa ohjasivat reikäkortit erilaisten kuviokudosten tuottamiseksi. Kutomakone oli ensimmäisiä ohjelmoitavia laitteita ja ensimmäisiä laitteita jossa käytettiin reikäkortteja. Jacquard-kutomakone onkin vaikuttanut merkittävästi tietokoneohjelmoinnin ja tietokoneiden kehitykseen yleensäkin.

 

Joseph-Marie Jacquard

Elämä

Joseph Marie Jacquard syntyi Lyonissa, Ranskassa 7. heinäkuuta 1752. Hän oli yksi kutoja Jean Jacquard ja Antoinette Riven yhdeksästä lapsesta. Vain Joseph ja hänen siskonsa Clemence elivät aikuisiksi. Huolimatta isänsä vauraudesta Joseph ei saanut muodollista koulutusta ja oppi lukemaan vasta 13-vuotiaana. Hänen lankonsa Jean-Marie Barret, jolla oli kirjapaino ja kirjakauppa, opetti hänet lukemaan sekä johdatti hänet tieteellisten seurojen ja tutkijoiden pariin.

Josephin isän Jean Jacquardin sukunimi ei virallisesti ollut Jaquard. Hänen isoisänsä aikaan useat Charlesin suvun haarat asuivat Lyonin Couzon-au-Mont d’Or alueella Lyonin pohjoispuolella, erottaakseen eri haarat toisistaan niille oli annettu lempinimet, Josephin sukuhaaraa kutsuttiin ”Jaquard” Charleseiksi.

Josephin äiti kuoli vuonna 1762 ja hänen isänsä 1772, hän peri isänsä talon, kudontakoneet ja työpajat sekä viinitilan ja louhoksen Couzon-au-Mont d’Or alueelta. Joseph yritti elättää itsensä omaisuudellaan, vuonna 1778 hän listasi ammateikseen kutomomestarin sekä silkkikauppiaan.

Heinäkuun 26. vuonna 1778 hän meni naimisiin Claudine Boichonin kanssa. Claudine oli keskiluokkainen lyonilainen leski jolla oli omaisuutta ja hänen mukanaan tulivat huomattavat myötäjäiset. Syystä tai toisesta Joseph kuitenkin velkaantui pian pahasti ja oikeudessa hänet määrättiin velat hoitaakseen myymään perintönsä ja hän joutui myös käyttämään valtaosan vaimonsa myötäjäisistä. Onneksi parille kuitenkin jäi talo Ouillesista ja sinne he asettuivat asumaan. Vuoden 1779 huhtikuussa pari sai ainoaksi jääneen lapsensa, Jean Marien.

Kuviollisten kankaiden kudontakone

Jacquardin kotikaupunki Lyon oli tunnettu silkinkutojista. Kuvioitu silkkikangas oli kallimpaa, mutta vaikeampi tehdä. Kudekuvioita saadaan aikaan nostamalla loimilankoja tietyssä järjestyksessä. Tätä varten tarvittiin kangaspuihin toinen, vetäjäksi kutsuttu työntekijä, joka nosti loimilankoja kuvion mukaisessa järjestyksessä. Vetäjinä oli yleisesti lapsia. Virheen riski oli suuri, joten oli tarvetta kehittää parempi vaihtoehto.

Vuonna 1800 Joseph lähti koittamaan onneaan keksintöjen parissa, hän kehitti poljettavat kangaspuut. Vuonna 1801 Jacquard esitteli ensimmäisen yrityksensä kuviokangasta tuottavasta kutomakoneesta teollisessa näyttelyssä Pariisissa. Samassa näyttelyssä oli Jaques de Vaucansonin (1709–1782) puoli vuosisataa aikaisemmin kehittämä kutomakone. Vaucanson oli käyttänyt koneessaan Jean Falconin 1728 keksimää reikäkorttia. Jacquard kehitti Vaucansonin koneen avulla omansa lopulliseen muotoonsa. Napoleon I rahoitti ja rohkaisi Jacquardia, koska halusi horjuttaa Englannin johtavaa asemaa tekstiiliteollisuudessa.[1]

Vuonna 1804 hän kulutti paljon aikaa ”Jaquard”-kangaspuiden parissa tavoitteenaan kutomakone, joka tekisi kuvioitua silkkiä automaattisesti. Vuonna 1805 Napoleon tutustui valmiiseen kutomakoneeseen. Kutomakone julistettiin kansalliseksi omaisuudeksi 1806 ja Jacquard sai itselleen 3000 frangin eläkkeen ja 50 frangin provision jokaisesta koneesta.

Jacquardin keksintö aiheutti voimakasta vastarintaa silkinkutojien keskuudessa. He ymmärrettävästi pelkäsivät elinkeinonsa puolesta, mutta automaattikoneen hyvät puolet takasivat sen laajan käyttöönoton ja vuoteen 1812 mennessä 11 000 Jacquard-kutomakonetta oli käytössä ympäri Ranskaa.

Joseph kuoli Oullinsissa 7. elokuuta 1834. Kuusi vuotta myöhemmin hänen kunniakseen pystytettiin patsas Lyoniin.

Lähteet
  1. Chaline, Eric: 50 konetta, jotka muuttivat maailmaa (50 Machines that Changed the Course of History), s. 9–11. Quid Publishing, (suom. versio Moreeni 2013), 2012. ISBN 978-952-254-160-4. Suomi

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.