Jacopo Sannazaro
Jacopo Sannazaro, myös Iacobo Sannazzaro, kirjailijanimi Actius Sincerus, (28. heinäkuuta 1457 Napoli – 6. elokuuta 1530 Napoli[1]) oli italialainen runoilija. Hän käytti Accademia Pontanianassa saamaansa runoilijanimeä Actius Sincerus.[2]
Jacopo Sannazaro | |
---|---|
Tizian: Jacopo Sannazaro, noin 1514–1518. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 28. heinäkuuta 1457 Napoli |
Kuollut | 6. elokuuta 1530 (73 vuotta) Napoli |
Ammatti | kirjailija |
Kirjailija | |
Äidinkieli | italia |
Tuotannon kieli | italia, latina |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Sannazaro syntyi vuonna 1457, vaikka varsinkin monissa vanhemmissa elämäkerroissa hänen syntymävuodekseen oli merkitty 1458.[1] Sannazaro oli ylhäistä sukua, hyvin lahjakas ja perehtynyt humanistisiin tutkimusaloihin. Hän oli Aragonian hallitsijahuoneen ruhtinaiden suosiossa, etenkin Fredrik I:n, jolle hän oli uskollinen myös vastoinkäymisten aikoina, seurasi tätä maanpakoon Ranskaan ja oli tämän mukana vuoteen 1504, jolloin tämä kuoli. Sen jälkeen hän palasi Napoliin loppuiäkseen.[2]
Sannazaro kirjoitti latinaksi ja italiaksi. Vuoden 1916 Nordisk familjebok 24 pitää latinankielisiä elegioita ja epigrammeja hänen taiteensa parhaina. Hän kirjoitti myös suurellisen ja vaivalla luodun runon ”De partu Virginis”.[2]
Italiankielisessä kirjallisuudessa hänellä on merkittävä asema paimenromaaninsa Arcadia ansiosta.[2]
Lähteet
- Carlo Vecce: Sannazaro, Iacopo Dizionario Biografico degli Italiani. 2017. Treccani. Viitattu 22.9.2020.
- Sannazaro, Jacopo, Nordisk familjebok 24. 1916 (ruotsiksi)