Jack Grealish

Grealishin kasvattajaseura on hänen kotikaupunkinsa Birminghamin Aston Villa, jota hän on edustanut vuodesta 2001 lähtien. Kaudeksi 2013–2014 Grealish lähetettiin lainalle Ykkösliigan Notts Countyyn, jossa hän pelasi kauden aikana 37 ottelua tehden viisi maalia[2].

Toukokuussa 2014 Grealish palasi Aston Villaan ja teki debyyttinsä seuran paidassa Valioliigassa saman kuun aikana tultuaan vaihdosta kentälle Manchester Cityä vastaan. Tuo ottelu oli hänen ainoa esiintymisensä Valioliigassa kaudella 2013–2014. Kaudella 2014–2015 Grealish sai alkukaudesta vastuuta vain vaihtopelaajana, mutta loppukaudesta hän pelasi myös avauskokoonpanossa ja pelasi kauden aikana kaikkiaan 17 ottelua. Kaudella 2015–2016 hän pelasi Valioliigassa 16 ottelua ja teki maalin syyskuussa vierasottelussa Leicester Cityä vastaan. Aston Villa putosi vuonna 2016 kolmeksi kaudeksi mestaruussarjaan, jossa Grealish pelasi 89 ottelua ja teki 14 maalia. Kaudella 2019–2020 hän pelasi Valioliigassa 36 ottelua, joista kaikki avauskokoonpanossa, ja teki niissä kahdeksan maalia. Hän oli joukkueen kapteeni, missä tehtävässä hän toimi jo edellisen kauden loppupuolella. Kaudella 2020–2021 hän pelasi Valioliigassa 26 ottelua, joista 24 ottelua avauskokoonpanossa, ja teki niissä kuusi maalia, joista kaksi lokakuussa voitto-ottelussa mestaruutta puolustanutta Liverpoolia vastaan. Grealish oli helmi-toukokuussa 2021 poissa kentiltä lähes kolme kuukautta sääriluuvamman vuoksi.[2]

Elokuussa 2021 Grealish siirtyi Manchester Cityyn kuuden vuoden sopimuksella. City maksoi hänestä 100 miljoonan punnan siirtokorvauksen, joka on suurin englantilaisesta pelaajasta maksettu summa. Se on myös suurin brittiseuran maksama siirtokorvaus.[3] Avauskaudellaan Cityssä hän viimeisteli 26 valioliigaottelussa kolme maalia Cityn voittaessa mestaruuden. Mestarien liigan weitsemässä ottelussa hän teki yhden maalin.[2]

Englannissa syntynyt ja kasvanut Grealish olisi voinut edustaa aikuisten maajoukkuetasolla Englannin lisäksi myös Irlantia, josta hänen isänsä on kotoisin. Grealish pelasikin monissa Irlannin nuorten maajoukkueissa mutta siirtyi sitten Englannin alle 21-vuotiaiden maajoukkueeseen.

Grealish pelasi Englannin A-maajoukkueessa ensimmäisen kerran syyskuussa 2020 Kansojen liigan ottelussa Tanskaa vastaan. Kesän 2021 EM-kilpailuissa hän pääsi vaihdosta kentälle toisessa alkulohko-ottelussa Skotlantia vastaan, pelasi avauskokoonpanossa kolmannessa alkulohko-ottelussa Tšekkiä vastaan ja tuli jälleen vaihdosta kentälle neljännesvälieräottelussa Saksaa vastaan. Hän syötti Tšekki-ottelun ainoan maalin ja 2–0-maalin Saksaa vastaan. Välieräottelussa Tanskaa vastaan hän tuli toisella puoliajalla vaihdosta kentälle, ja Englannin siirryttyä jatkoajalla johtoon hänet otettiin takaisin vaihtoon. Englannin tappioon päättyneessä loppuottelussa Italiaa vastaan Grealish tuli jatkoajalla vaihdosta kentälle. MM-kilpailuissa 2022 Grealish tuli vaihdosta kentälle Englannin kaikissa viidessä ottelussa, joista tappiollisessa puolivälieräottelussa Ranskaa vastaan vasta aivan viime minuuteilla. Hän teki alkulohko-ottelussa Irania vastaan Englannin kuudesta maalista viimeisen.[2]

Grealish on vuoden 2022 loppuun mennessä pelannut 29 A-maaottelua ja ollut niissä 12 kertaa avauskokoonpanossa. Hän teki ensimmäisen maaottelumaalinsa lokakuussa 2021 MM-karsintaottelussa Andorraa vastaan ja toisen MM-kilpailuissa 2022.[2]

Grealish on kevytrakenteinen pelaaja. Nuorena hänen kerrottiin pelanneen ilman säärisuojia, mutta nykyisin hän käyttää markkinoiden pienimpiä säärisuojia.[1] Grealish itse on perustellut tätä sillä, että hän ei halua hukata pallokosketustaan kookkaiden säärisuojien takia.[1]

Grealish lupasi omistaa ensimmäisen valioliigamaalinsa yhdeksän kuukauden iässä kuolleelle veljelleen.[1] Hän teki kaudella 2015–2016 Valioliigassa yhden maalin.[2]