Jaarlien pako

Jaarlien paoksi (engl. Flight of the Earls, iiriksi Imeacht na nIarlai) kutsutaan 14. syyskuuta 1607 sattunutta tapahtumaa, jossa Irlannin merkittävimpien mahtisukujen, O’Neillien ja O’Donnellien, päämiehet yllättäen purjehtivat laivalla pois Irlannista eivätkä koskaan palanneet. Jaarlien pakoa pidetään käännekohtana Irlannin historiassa, sillä sen on katsottu päättäneen tuhat vuotta kestäneen gaelilaisten sukujen vallan Ulsterissa ja avanneen tien niin sanotuille ”istutuksille” eli protestanttisten englantilaisten ja skotlantilaisten maanomistajien asettumiselle Ulsteriin.[1][2]

Rathmullaniin pystytetty muistomerkki ”jaarlien paolle”.

Paenneet jaarlit olivat Tyronen jaarli Hugh O’Neill ja Tyrconnellin jaarli Rory O’Donnell. He nousivat saattojoukkojensa kanssa laivaan Lough Swillyn rannalla sijaitsevassa Rathmullanissa tarkoituksenaan purjehtia Espanjaan. Mukana aluksella oli kaikkiaan 99 henkilöä, joiden on arveltu kuuluneen Irlannin gaelilaiseen eliittiin, joskin pääosa oli todellisuudessa vain laivan miehistöä. Historioitsijat ovat kiistelleet paon motiiveista, mutta tyydyttävää selitystä ei ole löydetty. Myös tapahtuman kutsumista ”paoksi” on pidetty kyseenalaisena, joskin lähtö selvästi suoritettiin kiireessä, sillä O’Neill jätti jälkeen vanhimman poikansa ja O’Donnell raskaana olevan vaimonsa. O’Neill oli johtanut irlantilaisten kapinaa niin sanotussa yhdeksänvuotisessa sodassa Englantia vastaan 1594–1603. Sota oli päättynyt vuonna 1603 Mellifontin rauhaan, joka takasi hänen asemansa Irlannissa. Englannin käskynhaltijaksi Irlantiin lähetetty Sir Arthur Chichester ryhtyi kuitenkin toimimaan entisiä kapinallisia jaarleja vastaan ja uhkasi viedä heidän maitaan. Tämän seurauksena O’Neill ja O’Donnell olivat ilmeisesti sekaantuneet juonitteluun espanjalaisten kanssa englantilaisia vastaan. He pakenivat todennäköisesti saatuaan varoituksen, että salaliitto oli paljastunut ja heidän henkensä vaarassa.[3][4]

Myrskyisän sään vuoksi jaarlien laiva ei päässyt Espanjaan vaan rantautui Ranskan rannikolle. Ranska kieltäytyi luovuttamasta heitä Englantiin, mutta Englannin kanssa vuonna 1604 rauhan tehnyt Espanja ei myöskään ollut halukas ottamaan heitä vastaan. Jaarlit matkustivat tämän vuoksi Roomaan, jossa he asuivat loppuikänsä.[3] O’Donnell kuoli siellä vuonna 1608 ja O’Neill vuonna 1616.[5]

Tapahtuman 400-vuotismuistoa juhlittiin näkyvästi Irlannissa vuonna 2007.